Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä (Tiede, 2017).

Tiistaina 14.1.2020 kävimme Proakatemialla läpi kirjat ja esseet-pajassa miksi luemme ja kirjoitamme? Havaittavissa oli useita pointteja, joista suurimmasta osasta olimme hyvinkin yksimielisiä. Proakatemialla opintojen puolesta lukeminen ja kirjoittaminen on osa arkeamme 3,5 vuoden ajan ja ymmärrämme sen hyödyn, minkä lukemisesta saa. Inspiroidun kirjoittamaan yhteisiä pointtejamme vielä ylös, ikään kuin mustaa valkoisella, että näin se on.

Talouselämän artikkelissa (2018) todetaan, että ihmiset, jotka lukevat enemmän, saavuttavat todennäköisemmin korkean koulutustason ja menestyvät työelämässä. Lukutaidon taso on monissa tutkimuksissa yhdistetty yleiseen elämässä menestymiseen. Samoin se antaa pohjan pärjätä informaatioyhteiskunnassa ja nykyisessä työelämässä. Lukeminen kehittää sosiaalisia taitoja, viestintä- ja empatiakykyä sekä parantaa keskittymiskykyä.

Lukemisella onkin siis monia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.

Tiistain pajassa nousseet ajatukset myötäilevät edellistä. Miksi luemme ja vielä lisäksi kirjoitamme niin paljon?

Lukemalla opimme, löydämme teoriaa tekemisen tueksi, keräämme tietoa, harjoitamme ja laajennamme mielikuvituksen käyttöä, ymmärrämme ympäröivää maailmaa paremmin, osaamme keskustella laajemmin pohjaten kantojamme luettuun ja tietysti sanavarastomme laajenee. Lukemalla voimme myös paeta arjen kaaosta ja rentoutua.

Entä miksi kirjoitamme? Kirjoittamalla jaamme opittua tietoamme, ymmärrämme luettua syvemmin ja voimme reflektoida omaa ja tiimin toimintaa. Kun kirjoitamme luetun pohjalta, luettu ja opittu pääsee oikeuksiinsa ja saa ikään kuin uuden elämän.

Psykologit David Comer Kidd ja Emanuele Castano esittävät, että kaunokirjallisuus parantaa kykyä havaita ja ymmärtää muiden ihmisten tunteita ja auttaa tulkitsemaan monimutkaisia sosiaalisia suhteita (Talouselämä, 2018). Sussexin yliopiston tutkimuksen mukaan lukeminen on taas tehokas tapa alentaa stressitasoa. Jo kuudessa minuutissa lukemisen jälkeen syke alkaa laskea ja lihasjännitys vähentyä. Kaunokirjallisuuden lisäksi sama vaikutus on tietokirjojen ja sanomalehtien lukemisella. (Talouselämä, 2018).

Talouselämän artikkelissa (2018) nostetaan esiin myös, että lapselle lukemisella on myös yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen, sekä sanavaraston kasvattamiselle. Saksalaisen lukututkimuksen mukaan kouluun meni mielellään 83 prosenttia niistä lapsista, joille luettiin päivittäin, mutta vain 43 prosenttia niistä lapsista joille luettiin harvoin.

Meidän mututuntumamme siitä, että lukemiseen kannastaa panostaa on päivänselvää. Tätä tuntumaa tukevat myös useat tutkimukset. Me luemme joka viikko. Kuinka usein sinä luet? Muistatko hyödyntää lukemaasi? Entä kirjoitatko?

“Reading is essential for those who seek to rise above the ordinary.” – Jim Rohn

Ps. Proakatemian opiskelijoiden esseitä pääset lukemaan Proakatemian esseepankista. Linkki kommenteissa.

Lähteet

https://www.talouselama.fi/uutiset/lukeminen-on-ihmepilleri-joka-tuo-menestysta-ja-lievittaa-stressia/cfec27d5-69c9-32ec-a818-0c4e6e08dc22

Talouselämä. 2018. Lukeminen on ihmepilleri, joka tuo menestystä ja lievittää stressiä. Luettu 15.1.2020.

https://www.tiede.fi/artikkeli/artikkelit/ahkera-lukija-oppii-paljon

Tiede. 2017. Ahkera lukija oppii paljon. Luettu 15.1.2020