Tampere
01 Dec, Tuesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Lopeta säheltäminen



Kirjoittanut: Henna Haara - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Teetkö yleensä yhtä asiaa kerrallaan vai multitaskaatko? Millainen on keskittymiskykysi?  Entä pystytkö keskittymään, jos ympärilläsi on hälinää?

Itse olen aina kokenut, ettei multitaskaus ole oikein oma juttu ja välillä sitä on tullut kadehtineeksi niitä, jotka sanovat hallitsevansa sen hyvin. Olin pohtinut jo jonkin aikaa sitä, miksi minun on niin vaikea keskittyä kahteen tai useampaan asiaan yhtä aikaa. Luettuani valmentajamme Timo Nevalaisen suosituksesta kirjan Keskittymiskyvyn elvytysopas, en ole enää yhtään niin kateellinen tuosta multitaskauksen jalosta taidosta. Kirjan kirjoittajat Minna Huotilainen ja Mona Moisala ovat aivotutkijoita, jotka ovat tutkineet muun muassa sitä, miten usean asian yhtäaikainen tekeminen vaikuttaa aivojemme toimintaan. He ovat tulleetkin siihen tulokseen, että tunne multitaskauksesta on harhaa. Se todennäköisemmin vain kuormittaa ihmistä liikaa ja saa hänet alisuoriutumaan. Multitaskaus on enemmänkin sitä, että aivot joutuvat pomppimaan nopeasti tehtävästä toiseen, eivätkä oikeasti kykene tietoisesti keskittymään niihin samanaikaisesti.

 

ADT

Huotilainen ja Moisala kertovat kirjassaan ADT:stä eli tarkkaavuushäiriötä muistuttavasta mallista, joka on yleistynyt valtavasti parin vuosikymmenen aikana. Se aiheuttaa samantapaista käyttäytymistä kuin ADD tai ADHD, muttei niiden tapaan ole lapsuudesta asti ilmenevä neurologinen häiriötila, vaan johtuu siitä, että ADT:stä kärsivä henkilö on elänyt aivan liian kiireistä elämää aivan liian kauan. ADT:n vuoksi keskittyminen on huonoa ja toiminta lyhytjänteistä. Elleivät muut ole keskeyttämässä niin ADT:stä kärsivä henkilö keskeyttää itse itsensä suuntaamalla ajatuksensa jatkuvasti uusiin asioihin ja tekeminen saattaa olla melkoista sähläämistä. Kun luin ADT:stä tarkemmin, välillä alkoi tuntua, että se on joka toisella tuntemallani ihmisellä nykyään.

Jos nyt aloit murehtia sitä, että sinulla on yleensä taipumus sortua multitaskaamaan tai oletko mahdollisesti joutunut ADT:n kouriin, ei hätää! Omaan keskittymiskykyynsä voi onneksi vaikuttaa. On totta, että toisten on paljon helpompi keskittyä kuin toisten, mutta tässäkin asiassa jokainen voi kehittyä. Kirjassa avataan keskittymiskyvyn toimintaa lyhyesti aivojen toiminnanohjauksen kannalta. Jokaisella ihmisellä on kyky keskittää huomionsa tiettyyn kohteeseen. Tätä kutsutaan tarkkaavaisuudeksi, joka on osa aivojemme toiminnanohjausta. Toiminnanohjaukseen kuuluvat lisäksi esimerkiksi toiminnan, tunteiden ja ajatusten säätely sekä työmuisti. Näille yhteistä on se, etteivät ne tapahdu itsestään vaan vaativat tietoista ajattelua ja sen vuoksi voimmekin ohjata keskittymiskykyämme toiminnanohjauksen avulla.

 

Fysiologisten tilojen vaikutus keskittymiskykyyn

Koen itse olevani yleensä hyvä keskittymään yhteen asiaan, kun vain pääsen alkuun, mutta miksi se on toisinaan helpompaa ja toisinaan vaikeampaa? Tiedätkö sen tunteen, kun uppoudut jonkin tekemisen pariin ja se vain etenee kuin itsestään? Entä sen, kun keskeytyksiä tulee jatkuvasti, etkä mitenkään saa hommasta kiinni? Hyvän keskittymiskyvyn voi saavuttaa vain tietynlaisessa olotilassa. Siksi niillä henkilöillä on parempi keskittymiskyky, jotka tunnistavat omat fysiologiset tilansa ja pystyvät siirtymään helpommin tilasta toiseen. Se ei ole helppoa, vaan edellyttää erittäin hyvää itsetuntemusta ja jatkuvaa omien reaktioiden tarkkailua eri tilanteissa.

Taistele tai pakene -tila

Tämä on hätätila, jolla reagoidaan nopeisiin ja lyhytaikaisiin uhkaaviin tilanteisiin. Kun edessä on tällainen tilanne (esimerkiksi näkee jotain mitä pelkää), ihminen joko taistelee, pakenee tai jähmettyy paikalleen. Kehon reaktioita tällaisessa tilanteessa ovat mm. kohonnut verenpaine ja pulssi sekä nopeutunut hengitys. Mieli taas alkaa tekemään nopeita päätöksiä selviytymisen vuoksi tai jähmettyy myös kokonaan, jolloin asioiden harkinta ja pohdiskelu sekä uuden opiskelu on mahdotonta. Mitä keskittymiselle sitten tapahtuu tässä tilassa? Se suuntautuu enemmän omiin kuin ympärillä olevien ihmisten tarpeisiin. Toisaalta se kohdistuu täysin kyseiseen tilanteeseen, mutta toisaalta se pomppii vauhdilla asiasta toiseen saadakseen ympäristöstä apua tilanteeseen. Samasta syystä myös tärkeitä seikkoja voi jäädä huomaamatta. Taistele tai pakene on tärkeä tila, muttei todellakaan se, missä saavutetaan hyvä keskittymiskyky. ADT on ylipitkittynyt versio tästä tilasta.

Flow- eli virtaustila

Tässä tilassa mieli sulkee ulkopuolelle kaiken ympäriltä kuuluvan metelin ja hälinän. Asioihin syventyminen, oppiminen ja keskittyminen tapahtuvat kaikki flow-tilassa. Keskittymiskyvyn elvytysoppaan mukaan tärkeintä virtaustilassa on hallinnan tunne. Silloin ihminen kokee voivansa hallita tilannetta ja valita toimintatavat, keksiä ratkaisuja, päättää toiminnan tärkeimmistä edellytyksistä sekä uskaltaa myös epäonnistua ja yrittää uudestaan. Havaintokyky, tarkkaavaisuus, muisti ja toiminnan suunnittelu ovat täydessä terässä. Keskittyminen tuntuu helpolta ja haasteet innostavat. Hyvän keskittymiskyvyn saavuttamiseksi flow-tila on välttämätön ja sen saavuttaminen edellyttää pikemminkin haasteita kuin liian helppoja tehtäviä.

Rauhoittumisen ja palautumisen tila

Rauhallisemmat toiminnantilat ovat välttämättömiä, että keholla on aikaa huoltaa itseään ja mieli voi järjestellä muistiin päivän aikana koettuja asioita. Näistä tiloista tärkein on uni, mutta muitakin pysähtyneitä hetkiä tarvitaan. Rauhoittumisen ja palautumisen tila ei ole asioihin keskittymistä varten se paras tila, mutta sen aikana yleensä tapahtuu erilaisia oivalluksia esimerkiksi aiemmin flow-tilassa tehdyistä asioista. Tähän tilaan pääsee parhaiten rauhallisina tai ehkä jopa tylsinä hetkinä (esim. musiikkia kuunnellessa tai tiskatessa), jonka vuoksi nykypäivän kiireen keskellä sen saavuttaminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Pienetkin keskeytykset katkaisevat rauhallisen tilan välittömästi. Rauhoittumisen ja palautumisen tilaa tarvitaan tasapainottamaan päivän aikana koettuja aktiivisempia toiminnantiloja.

 

Miten sitä keskittymiskykyä sitten parannetaan?

Keskittymiskykyyn voi varmasti panostaa usealla eri tavalla, mutta teoksen loppussa on kerrottu tarkemmin neljä asiaa, joista on hyvä aloittaa:

  1. Hanki päivittäinen uusi hyvä tapa

Esim. ulkoista ylimääräinen muistettava, ota hidas homma tai lakkaa puhumasta kiireestä.

  1. Uni kuntoon

Esim. lisää ulkoilua ja liikuntaa, laita ruokarytmit uusiksi tai hanki pimennysverhot ja kirkasvalolamppu.

  1. Laita fiksuutesi kukoistamaan

Esim. hanki uutta opettava harrastus, kokeile tekniikoita mielen rauhoittamiseen tai opettele kiitollisuutta.

  1. Älylaitteiden viisas käyttö

Esim. piilota laitteet kun haluat keskittyä tai ruokailet, lopeta käyttö tuntia ennen nukkumaanmenoa tai pidä puhelin äänettömällä aina kun mahdollista.

Jokainen voi valita miten näihin asioihin panostaa omassa elämässään, ja Keskittymiskyvyn elvytysoppaasta löytyy vielä kattavammin tietoa näistä vaihtoehdoista.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close