Ajatus esseen kirjoittamisesta lähti, kun Ville Parkkila oli pitämässä Empirialle pajaa myyntipäivien alla. Pajassa Parkkila sanoi meille sanan, joka kuulosti ainakin minun korvaan uudelta ja mielenkiintoiselta. Sanan kuullessani ajattelin kuitenkin, että tätähän ehkä tiimimme juuri tarvitsisi. Ville Parkkila siis kertoi, että huipputiimissä pitäisi myötätunnon lisäksi olla myös myötäintoa. Sana myötäinto kuulosti uudelta ja hienolta sekä juuri siltä mitä tiimimme kaipaisi lisää. Pajassa käsite myötäinto oli vain yksittäinen sana, joka Parkkilan suusta tuli, mutta se sai minut kiinnostumaan asiasta enemmän. Kotiin lähdettyäni aloin ratikkamatkalla googlettamaan myötäinnosta enemmän tietoa ja vastaan tuli Miia Paakkasen webinaari ”Empatia, myötätunto ja myötäinto – työelämässä”.  Aloin jo ratikkamatkan aikana kuuntelemaan webinaaria ja päätin, että haluan kirjoittaa aiheesta esseen.

Miia Paakkanen on Instagram profiilinsa mukaan pääpuhuja, myötätuntotutkija, empatia- ja tunnetaitojen kouluttaja, kirjailija, joka auttaa työpaikkoja näkemään mahtavuuden mahdollisuudet ihmisissä. Miia Paakkasen aiheesta kirjoittama kirja on nimeltään ”Empatian voima työssä”. Hän on ensimmäisiä suomalaisia, joka on tutkinut miten empatia ja myötätunto vaikuttavat työssä. Kirjoitan esseen webinaarin perusteella, koska en ole vielä ehtinyt kirjaan sen suuremmin tutustumaan. Mutta mitä siis myötäinto todella on?

Mitä ovat myötäinto ja myötätunto?

Myötätunto on ihmisen ihmisyyttä ja vuorovaikutus taitoja. Myötätunto on kykyä nauttia auttamisesta, helpottaa ihmisten elämää. Miia Paakkanen kertoo webinaarissa, kuinka tutkimus työtä aloittaessa hän uskoi, että negatiivisten asioiden kertominen olisi vaikeampaa kuin positiivisten. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että se meneekin toisin päin. Ihmiset jakavat siis herkemmin negatiivisia, kuin positiivisia tunteita ja iloisia uutisia. Ihmiset kokevat, että hyviin uutisiin ei osata reagoida oikealla tavalla, joka voi johtaa ihmismielessä jopa ilon kokemuksen menettämiseen. (Paakkanen, M. 2022.)

Tästä oivalluksesta tutkijaryhmä synnytti sanan myötäinto. Myötäinto on hyväntahtoisuutta toisen onnistumisista ja myötätunto on hyväntahtoisuutta toisen kärsimyksessä. Myötätunto ja myötäinto ovat myös kykyä ymmärtää ja nähdä itsensä toisen tilanteessa. Ne ovat myös tunteiden siirtämistä ja tunteiden tarttumista. Webinaarissa Mia jakaa nämä 3 osaan, ajattelu taitoihin, tunnetaitoihin, ja ystävällisiin tekoihin. Näiden kaikkien kohdalla voidaan puhua myötätunnosta, kaikki kolme asiaa vaikuttavat erikseen ja yhteydessä toisiinsa. (Paakkanen, M. 2022.)

Mitä hyötyä myötätunnosta on?

Webinaarissa Mia Paakkanen listasi kymmenen asiaa, joihin myötätunnolla on tutkimusten mukaan positiivinen vaikutus työssä. (Paakkanen, M. 2022.)

1. Taloudellinen kannattavuus
2. Hyvinvointi
3. Muutoskyvykkyys
4. Yhteistyö
5. Asiakaspalvelun laatu
6. Innovatiivisuus
7. Oppiminen
8. Työn imu
9. Työntekijöiden sitoutuminen
10. Työn merkityksellisyys

(Paakkanen, M. 2022.)

On siis selvää, että myötätunto on ja voi olla kilpailuetu. Myötätuntoa voidaan vahvistaa tekemällä enemmän hyvää tiimiläisille, pohtimalla omia tunteita ja ajattelemalla tiimiläisistä lähtökohtaisesti aina hyvää sekä miettimällä, mikä estää minut näkemästä tiimiläisessä toiminnan takana positiivisuutta ja samankaltaisuutta.

Empatia ja palautteen anto

Empatia ei myöskään poista kehittävän palautteen antamista. Webinaarissa Miia puhuu jämäkästä palautteen annosta. Hän kertoo jämäkkään palautteeseen kuusi lähtökohtaa. (Paakkanen, M. 2022.)

1. Suopea suhtautuminen
2. Psykologisten perustarpeiden läpikäyminen
3. Hyväntahtoinen kyseleminen
4. Jännitteiden hyväksyminen
5. Yhteistyön haluaminen
6. Onnistumaan auttaminen

(Paakkanen, M. 2022.)

” Suoruus ilman toisten tunteiden huomioimista ei ole suoruutta vaan se on itsekkyyttä.” – Miia Paakkanen

Muista siis huomioida palautteen antamisessa sekä palautteen antamisen kohteen tunteet, että tarkastele mistä omat tunteesi kumpuavat.

Huipputiimin vuorovaikutus

Miia Paakkanen käy webinaarissa läpi millaista on huipputiimin vuorovaikutus. Huipputiimin vuorovaikutuksessa toistuu ainakin seuraavat asiat, kuten puheenvuorot jakautuvat tasapuolisesti ja ovat lyhyitä eli jokainen kuuntelee ja puhuu yhtä paljon. Toisten puheenvuoroihin reagoiminen on energistä ja jokaisen tiimiläisen välillä tapahtuu paljon kommunikaatiota. Tietoa ja ideoita uskalletaan sekä halutaan tuoda myös tiimin ulkopuolelta, koska tiimi ottaa uudet tiedot ja ideat hyvin vastaan. (Paakkanen, M. 2022.)

Loppusanat

Empatia lisää positiivisia tunteita ja siitä syystä, empatialla ja myötätunnolla on niin valtava merkitys jopa yrityksen menestymisen kannalta. Koen tiimiyrityksemme, että empatiaa ja myötätuntoa löytyy mutta myötäintoa lisäämällä voisimme kannustaa toisiamme vielä parempiin lopputuloksiin. Pitäisikö siis tiimiytymisen, empatian ja myötätunnon lisäksi puhua enemmän myötäinnosta ja kuinka sitä saataisiin lisättyä enemmän tiimiyrityksissä. Voisiko yksi myötäintoa kehittävä tekijä olla onnistumisien juhliminen. Proakatemialla usein kyllä puhutaan siitä kuinka myös pienistä onnistumisista pitää nauttia ja niitä tulisi juhlistaa. Tätä pitäisi ehkä nostaa vielä enemmän esiin ja iloita omista, yhteisistä ja muiden onnistumisista. Empatia ja positiivisten tunteiden voima on hämmästyttävä. Mikäli haluat kehittää itseäsi sekä tiimiäsi voin suositella webinaarin katsomista, sillä aihe on mielenkiintoinen sekä Miia käy asiat läpi webinaarissa helposti sisäistettävästi tosielämän esimerkkien kautta.

Lähteet

Paakkanen, M. 2022. Empatia, myötätunto ja myötäinto työelämässä -webinaari. https://www.youtube.com/watch?v=tz7SI5HGzCw