Tampere
15 Jan, Friday
-14° C

Proakatemian esseepankki

Liikunnan merkitys työelämässä jaksamiseen



Kirjoittanut: Annika Viiala - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet
Liikkuva ihminen -aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka
Mielenterveyden häiriöt
Lammi-Taskula Johanna
Sandström Marita
Ahone Jarmo
Timo Partonen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.
FYYSISEN AKTIIVISUUDEN MERKITYS TÖISSÄ JAKSAMISEEN

Samalla kun liikuntatieteen ja ihmiskehon toimintojen tutkimus on ottanut jättiaskeleita eteenpäin, kansakuntamme kokonaisuutena on liikkumattomampi ja siksi myös haavoittuvaisempi kuin koskaan aikaisemmin. (Sandström & Ahonen, 2011)

Tässä esseessä käsittelen aiheita liikunta ja terveys sekä niiden merkitystä työhyvinvointiin ja työelämässä jaksamiseen. Työterveyslaitoksen mukaan hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Työhyvinvoinnilla voidaan vaikuttaa yrityksen maineeseen, kilpailukykyyn ja taloudelliseen tulokseen. Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys yritysten tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin. (Työterveyslaitos)

Esseessäni Tarkastelen aihetta Proakatemian opiskelijoiden näkökulmasta ja pohdin sitä, kuinka me Proakatemialla voisimme konkreettisin askelin lisätä fyysistä aktiivisuutta työpäivän aikana.

 

LIIKUNTA JA TERVEYS KÄSITTEENÄ

Hyvän fyysisen kunnon, terveyskunnon ja näihin liittyvän tuki- ja liikuntaelimistön vaikutukset kokonaisvaltaisesti nuorten aikuisten elämään on tiedostettu jo pitkään. Vaikkakin aihetta on tutkittu paljon ja sen merkitys on tunnustettu laajasti, on alan tutkimus ja kehittäminen edelleen hyvin ajankohtaista. Maailman muuttuessa jatkuvasti, muuttuu myös nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tilanne ja siihen vaikuttavat tekijät.

Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmä, jossa terveys nähdään täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana. Määritelmässä korostetaan myös sitä, että terveyttä ei saavuteta tai ylläpidetä niinkään hoitamalla fyysisiä sairauksia. Olennaista on saavuttaa tasapaino hyvinvoinnin eri osa-alueille, jolloin ihminen voi elää vailla jatkuvaa sairauden uhkaa. “Täydellinen hyvinvoinnin tila” voi merkitä eri asioita eri aikoina, eri-ikäisillä ihmisillä sekä erilaisissa ympäristöissä elävillä ihmisillä (Lammi-Taskula 2011, 11).

Yksi suurimmista, etenkin tuki- ja liikuntaelimistöön vaikuttavista muutoksista, on ihmisten arjen muuttuminen yhä istuvammaksi sekä ruutuajan lisääntyminen älylaitteiden myötä. Pitkään istuen vietetyt oppitunnit sekä ruutuaikaan kulutettu aika tuovat lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille entistä varhaisemmassa iässä erilaisia tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia, jotka saattavat hoitamattomana vaivata pitkään. Esimerkiksi selkävaivat ja niska- hartiaseudun ongelmat ovat yleisiä nuorten keskuudessa. Ruutuajan lisääntyessä liikunta ja liikunnan määrä ovat vähentyneet. Tämän seurauksena on fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen. Lisäksi huonon ryhdin hallinta, ergonomisesti virheelliset työasennot ja huonot asentotavat johtavat usein virheelliseen asentovirheeseen, mikä kuormittaa sekä niveliä, että lihaksia. (Sandström ym., 2011, 263).

 

LIIKUNTA ON LÄÄKE

Partosen (2012, 508) mukaan stressin riittävä hallinta, ahdistuksen sietäminen sekä sopeutuminen elämäntilanteen muutoksiin ovat hyvän mielenterveyden perusta. Liikunnasta voikin olla välitöntä apua stressin lieventämiseen sekä ahdistuneisuuden hallintaan. Me Proakatemialla joudumme jatkuvasti elämään epätietoisuudessa tulevaisuuden suhteen. Yrittäjyyteen kuuluu tietynlainen ”maailman reunalla eläminen”. Yrittäjän elämä voi olla joko kadehdittavan ihanaa tai yhtä kaaosta, jolloin käsissä on liikaa lankoja. Yrittäjyydessä työn ja vapaa-ajan hämärtyminen ja pitkät päivät ovat jokapäiväistä todellisuutta. On siis tärkeää, että pystymme hallitsemaa stressiä ja, että meillä on työkaluja stressin aiheuttamien oireiden ennaltaehkäisyyn.

 

FYYSISEN AKTIIVISUUDEN LISÄÄMINEN PROAKATEMIALLA

Me Proakatemialla teemme näyttöpäätetyötä tietokoneilla, käymme 2-3 tunnin mittaisia dialogeja istuen penkillä kirjoittaen samalla muistiinpanoja (allekirjoittanut ainakin hyvin epäergonomisessa asennossa), lisäksi suunnittelemme ja toteutamme projekteja ja suoritamme opintoihin liittyviä kursseja, käymme seminaareissa ja osallistumme tapahtumiin.

Olemme oman tiimin kesken lisänneet pajatilanteisiin ”pyllyt ylös -jumppahetkiä”, joita emme missään tapauksessa tee vieläkään riittävästi. Lisäksi valitsimme tiimimme sisältä ryhmän, jotka ottivat vastuulleen hyvinvointiin ja HR asioihin liittyviä kokonaisuuksia. Heidän toimintansa ansiosta meidän tiimimme varmistaa, että kiireisessä yrittäjäarjessa on mahdollisuus myös hengähtää, pitää hyvinvointikeskustelua yllä ja lisätä fyysistä aktiivisuutta arkeemme. Lisäksi kaikilla meillä on mahdollisuus käyttää portaita hissin sijaan – tämän sanottuani ääneen – aion haastaa itseni käyttämään portaita useammin. Lisäksi meillä on ollut toisen pinkkutiimin kanssa syksystä asti liikuntavuoro keskiviikkoisin TAMK:illa. Tiesithän myös, että Tampereen korkeakoululiikunta Sportuni mahdollistaa erittäin edulliset ja kattavat liikuntapalvelut kaikille opiskelijoille.  Sportunilla voit käydä salilla, ryhmäliikunnassa tai esimerkiksi osallistua erilaisille liikuntakursseille. Tarjolla myös paljon erilaisia matalan kynnyksen ryhmiä ja liikuntamahdollisuuksia niille, kenellä ei ole lainkaan liikuntataustaa.

 

POHDINTA

Teknologia on pyrkinyt keventämään aikaisemmin liian raskaiksi koettuja töitä ja päästää meidät ihmiset vähemmällä, että voisimme paremmin. Mielestäni kuitenkin työn yksipuolistaminen on luonut toisenlaisen harmin terveydelle; liikkumattomuuden ja stressin. Tavoitteena olisi siis luoda uudenlainen työkulttuuri, jossa ihmiset joutuisivat liikkumaan enemmän työpäivän aikana eivätkö joutuisi liian pitkiin staattisiin työjaksoihin, esimerkiksi näyttöpäätetyön parissa.

Liikunta edesauttaa ylläpitämään yleistä hyvinvointia sekä ehkäisemään yleisiä tule-sairauksia.  Opiskelijoiden ja työläisten arki on usein istumista sekä tietokoneella työskentelyä, jotka voivat johtaa selkä tai niska- hartiaseudun kiputiloihin jo nuorella iällä. Liikunta tuo vastapainoa opiskelulle ja lisää keskittymiskykyä työpäivään. Pajasessiot johtavat usein pitkiin yhtäjaksoisiin istumisjaksoihin, mikä johtaa väistämättä keskittymiskyvyn vähenemiseen sekä yleiseen liikkumattomuuteen.

Olen vakuuttunut siitä, että liikuntaa harrastavat henkilöt ovat energisempiä ja tarmokkaampi sekä työelämässä, että vapaa-ajalla.

Nyt ylös, ulos ja lenkille auringon paisteeseen!

 

LÄHTEET

Lammi-Taskula, J., 2011. Sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet. Helsinki: WSOYpro OY.

Sandström, M., & Ahonen, M., 2011. Liikkuva ihminen -aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.

Partonen, T., 2012. Mielenterveyden häiriöt. Teoksessa Vuori, I., Taimela, S., Kujala, U. Liikuntalääketiede. Vantaa: Hansaprint Oy.

Työterveyslaitos. Työhyvinvointi. Luettu 24.2.2020 https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close