Opinnäytetyömme pohjalta lähdin tutustumaan lasten liikuntaan ja liikkumiseen tarkemmin. Olen pienestä asti kilpaillut eri lajeissa kansallisella tasolla, joten aihe siitä näkökulmasta tuttu. En kuitenkaan ole ymmärtänyt, kuinka huutava tarve lasten liikunnan kehittymiselle olisi. Ehkä myös löysin yhden merkittävän tekijän, minkä takia moni asia sakkaa.

Aluksi varmasti on hyvä lähteä liikenteeseen ja käydä läpi, miksi liikkumista olisi syytä yleisesti lisätä. Liikkumattomuus ja siitä aiheutuvat sairaudet ovat muuttuneet tämän päivän suurimmiksi ongelmiksi niin länsimaissa kuin yhä enemmän myös kehittyvissä maissa (Kauhanen, Erkkilä, Korhonen, Myllykangas & Pekkanen 2013, 89). Vuonna 2019 maailmassa oli 38 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta, jotka olivat ylipainoisia tai liikalihavia (WHO 2020). Lihavuussairauksien kääntyminen laskuun hyödyttäisi myös elinkeinoelämää huomattavien epäsuoria kustannuksien pienentyessä (Mustakallio 2020). Lihavuuden takia työkyvyttömyyseläkkeellä on Suomessa runsaat 5 200 henkilöä ja sairauspäiviä kertyy lihavuuden vuoksi runsaat 340 000 vuodessa. Arvioiden vähyyden vuoksi edellisten laskelmien ulkopuolelle jäi riskitekijöiksi tunnustetut kolesteroli, verensokeri ja karies. (Juutilainen 2017.)

Tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä enemmän saamme fyysistä harjoitusta lapsina ja nuorina, sitä enemmän osaamisvarantoa jää elämän ehtoopuolelle. Osaamisvarannon kerryttämisellä lapsena on huomattu olevan suora yhteys tapaturmaisten kaatumiskuolemien vähenemiseen ihmisten vanhetessa. (Williams 2021.) Lisäksi viime vuosina julkaistuissa useissa tutkimuksissa toistuu sama viesti, kolmasosa alle 18-vuotiasta lapsista liikkuu riittävästi suosituksiin nähden (Laukkanen 2020). Yhteenvetona voi todeta, että yhteiskunnallisena ongelmana on, miten saada valtaosa lapsista innostumaan liikkumisesta. Ongelma on ennemmin pysyvien liikunnallisten tottumusten syntyminen ja sisäinen innostus liikuntaan. Tällä hetkellä lasten kohdalla ei tähdätä kestäviin tuloksiin liikunta- ja elämäntapojen ohjauksessa. (Laukkanen 2020.)

Pysyvien tuloksien saavuttaminen näyttäisi vaativan pitkän tähtäimen tavoitteita ohjaamaan projektien suuntaa oikeaksi. Tuntuisi myös loogiselta, että toiminta tähtäisi pysyviin tottumuksiin kuin lyhyen aikavälin vaikutuksiin. Liikkuva perhe -tutkimuksen mukaan mielenkiintoisin ero lasten ja aikuisten liikunnan ohjauksessa on juuri tähdätäänkö pysyviin vai lyhytaikaisiin vaikutuksiin. Aikuisten liikunnan ohjaus lähtee siitä, että haetaan kestäviä ja pysyviä tuloksia. (Laukkanen 2020.) Nykytilassa tuntuu hullulta, että miten voi olla näin. Eikö lasten liikkumisessa olisi juuri merkittävää hakea pysyviä vaikutuksia?

Maailman on muuttunut hyvin nopeasti. 20 vuotta sitten ei ollut juuri pelikoneita ja silloin lasten liikkuminen saattoi olla luontaista. Ei tarvinnut keskittyä sen kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Aikuisten liikkumisessa on teollistumisen ja kaupungistumisen myötä varmasti tapahtunut jo muutoksia aiemmin, jolloin aikuisten liikunnassa on luotu pohja ja suunnitelma pitkäaikaisille vaikutuksille. Nyt kun tämä ongelma on tiedossa, niin sehän on helppo korjata ja kaikki on paremmin jatkossa. Olisipa asia näin.

Huomasin nuorena omien harrastusten kautta ja opinnäytetyön prosessissa, että liikunta-alalla omat kuppikuntansa. Ollaan hyvin tarkkoja, ettei muut toimijat astu ”reviirille”. Samaan aikaan nostetaan esille, että on halua kehittää ja löytää ratkaisu yhteiskunnan kannalta merkittävään ongelmaan. Tämä tuntuu tarkoittavan, että ollaan valmiita toimimaan, jos se sopii edustettavan toimijan agendaan ja se voidaan yksin tehdä. Samaan aikaan valtiolta vaaditaan rahaa näihin hankkeisiin, missä ei välttämättä ole kokonaisuudessaan asiaa katsottu.

Liikunta-alan toimijat ja erityisesti seurat rakentuvat paljon talkootyön varaan. Tätä talkootyötä tehdään nykyisin paljon vanhemman väen toimesta. Olen itse huomannut monissa urheilutapahtumissa vierailleena, ettei ole käsitystä minkälaisia tapahtumien pitäisi nykyisin olla, jotta ne kiinnostavat. Pelkkä kisamakkara ei houkuttele nuoria paikalle. Ennen riitti, että ole kisat, niin nuoret tuli seuraamaan. Näin muistan itsekkin toimineeni. Kaikki pelit ja kisat kiinnostivat ja olin mielelläni seuraamassa. Maailman muuttuu.

Yritän itse omalta osaltani olla vaikuttamassa lasten liikunnan kehittymiseen. Opinnäytetyö voisi olla yksi osa sitä. Olen itse saanut paljon liikunnalta, joten koen myös velvollisuudekseni luoda samanlaisia mahdollisuuksia myös tuleville lapsille teknologia vetovoimasta huolimatta. En näe syyllisenä teknologiaa itsessään, vaan reagoinnin puutetta.

Juutilainen, Neittaanmäki & Malmberg. 2017. Kalleimpien kansansairauksien selvitysraportti.  https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/kalleimmat-kansansairaudet_29-6.pdf  

Kauhanen J., Erkkilä A., Korhonen M., Myllykangas M. & Pekkanen J. 2013. Kansanterveystiede. 4. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.  

Laukkanen, A. 2020. Lapset kertovat – mitkä vanhempien toimet innostavat liikkumaan, mitkä eivät? Luettu 18.12.2020. jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/liikkuva-perhe/blogi/lasten-liikuntainnostus-ja-motivaatio     

Mustajoki, P. 2020. Kaksi pandemiaa – toinenkin on saatava näkyväksi. Luettu 18.12.2020. https://www.perttimustajoki.fi/kaksi-pandemiaa-toinenkin-on-saatava-nakyvaksi/   

Williams, C. 2021. Vaali tasapainoasi. Tiedelehti 4/2021, 28–33. Julkaistu 24.3.2021. Luettu 2.4.2021.   

World Health Organization. 2020. Obesity and overweight. Tietokanta. Julkaistu 1.4.2020. Luettu 13.12.2020. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/obesity-and-overweight