Liikkumattomuuden pommi räjähtää käsiimme

2 esseepistettä

Sillä välin, kun rakkaassa kotimaassamme eli Suomessa kiistellään verotuksesta, sähköautoista, turvetuotannon lakkauttamisesta ja budjettiriihistä, on silmiemme edessä yksi muukin keskeinen kasvava ongelma. Sen nimi on liikkumattomuus. JVG:n tuoreehko kappale: ’’Liike on lääke’’ tiivistää kolmeen sanaan sen, mikä pitäisi olla yksi Suomen pääteemoista ainakin seuraavan viiden vuoden ajan. Jos emme saa kansaa liikkeelle, meillä on koko ajan valtaisaa vauhtia kasvavan digitalisaation myötä kasvava ongelma, jota emme välttämättä pysty enää pysäyttämään.

Vapaa-aika

Työelämän alati muuttuessa ja tehostuessa. Olemme tulleet sellaiseen tilanteeseen, jossa ihmisillä on entistä enemmän vapaa-aikaa. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset haluavat myös viettää vapaa-aikaansa monin erilaisin tavoin. Enää ei yksinkertaisesti riitä se, että katsotaan joka ilta TV:stä Kymmenen uutiset ja luetaan kirjaa. Tarjonnan lisääntyessä myös kysyntä on kasvanut. Laaja ja monipuolinen tarjonta asettaa ison kilpailuasetelman ihmisten vapaa-ajalle. Kun palveluntarjoajia on monia ei todellakaan ole enää selvää, että ihmiset valitsevat sen yhden ja saman ajanvietteen kuin aikaisemmin.

Olennaisena osana esimerkiksi perheiden ajanviettämisestä puhuttaessa on otettava lapset huomioon. Lapset ovat perheissään silmäteriä ja heitä kuunnellaan. Toisissa perheissä enemmän ja toisissa perheissä vähemmän, mutta kuunnellaan. Esimerkiksi nokialaisella asuinalueella, jossa on paljon lapsiperheitä voi olla erilainen meininki kuin 20 vuotta sitten. Monien lapsiperheiden keskittymä ei enää tarkoita automaattisesti sitä, että lapset leikkivät ja pelaavat pihalla keskenään. Tuolloin 2000-luvun alussa saattoi olla vielä täysin selvää, että kyseisen lähiön lapset pelaavat pihapelejä ja liikkuvat edes riittävän määrän ulkona päivätasolla. Tuosta ilmiöstä olen erityisen huolissani, että pihapelit alkavat olla valitettavasti katoava luonnonvara.

Kansanterveys

Ei ole tätä nykyä vain lapset, jotka eivät liiku tarpeeksi. Jostain lapset saavat mallin ja kannustuksen toiminnalleen. Kaikki lähtee nimittäin kotoa, vanhemmilta. Vanhemmat ovat suurin roolimalli lasten arjessa, kun ajatellaan nimenomaan jokapäiväistä arkea. Jos vanhemmat alkavat heti töistä kotiin päästyään tekemään lisää työhommia tai avaavat TV:n ja alkavat katsomaan Netflixistä sarjoja, on soppa jo valmiiksi keitetty, ainakin puoliksi. Lapsi harvemmin lähtee yksin kuitenkaan esimerkiksi metsäretkelle tai kävelylle lähimpään leikkipuistoon. On hyvä muistaa, että kaikenikäiset ihmiset vauvasta vaariin tarvitsevat liikettä.

Hyvä esimerkki ikään kuin liikunnan unohtumisesta elämän jalkoihin löytyy kirjasta nimeltä Kopautuksia: Kirjoituksia elämästä ja urheilusta. Tässä kirjassa Henrik Dettmann toteaa erittäin osuvasti karun totuuden palan yhdestä tutkimuksesta: ’’90 prosenttia 15-vuotiaista tytöistä ja 83 prosenttia pojista liikkuu liian vähän. Vielä 11-vuotiaissa Suomi on maailman kärkikastia, mutta seuraavien neljän vuoden aikana liikunta-aktiivisuus romahtaa lähes 60 prosenttia. (Taatila 2021, 97). ’’

Kansanterveyden kannalta liikkumattomuus aiheuttaa valtiolle valtavan laskun jo pelkästään vuositasolla. Ihmiset passivoituvat passivoitumistaan ja älypuhelimet, sosiaalinen media ja suoratoistopalvelut valtaavat aikaa arjessamme aivan liikaa. Liikkumattomuus rasittaa siis valtion taloutta ja on syytä lyhyesti tarkastella mistä tuo lasku koostuu.

Aiheuttajia ovat mm. selkävaivat, ylipaino-ongelmat, sydän- ja verisuonisairaudet ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Tässä vain muutamia mainitakseni. Erään tutkimuksen mukaan Suomessa vuonna 2018 liikkumattomuuden kustannukset olivat karkeasti noin 3200–7500 miljoonaa euroa (UKK-instituutti, VNK, 2018). Mielestäni valtava, siis aivan järjettömän suuri määrä euroja.

Pohdinta

Tänä päivänä maailma on menossa globaalisti niin valtavaa vauhtia digitaalisen aikakauden syövereihin, että siitä ei ole enää tietä ulos. Digiajalla on myöskin valtavasti hyviä puolia esim. pystymme nykyaikana videon välityksellä keskustelemaan ja kokoustamaan vaivattomasti toiselle puolelle maapalloa. Yhteydenpito on helppoa ja sosiaalinen media algoritmeineen tuottaa meille jatkuvalla syötöllä sisältöä katseltavaksi. Valitettavasti kuitenkin tämä elämäntapa, jossa suurin osa tapahtumista ja kanssakäymisestä siirtyy jollakin lailla verkkoon, on meille myrkkyä. Se jähmettää meidät aloillemme. Mielestäni nyt on viimeinen aika aloittaa liikkuminen ja muistaa, että liike on lääke.

Lähteet

Taatila, H. 2021. Kopautuksia: Kirjoituksia elämästä ja urheilusta. Helsinki: WSOY.

UKK-instituutti, VNK, 2018. Luettu 27.10.2021.