Tampere
05 Dec, Saturday
2° C

Proakatemian esseepankki

Liiketoimintaa vai hyväntekeväisyyttä?



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Soluessee: Henriikka Forsman & Nelli Sillanpää

 

Voiko uskottavaa liiketoimintaa ja toimivaa yritystä pyörittää, jos yrityksen lähtökohtana on ollut ajatus yhteiskuntaan vaikuttamisesta ja muiden elämän tai maapallon parantamisesta? Tällaista yrittäjyyttä kutsutaan yhteiskunnalliseksi yrittäjyydeksi tai sosiaaliseksi yrittäjyydeksi ja sen juuret ovat jo 1880-luvulla. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden suosio on kasvussa ja uusi sukupolvi haluaa yhä enemmän olla mukana vaikuttavassa yritystoiminnassa. Hyvällä liikeidealla ja liiketoimintasuunnitelmalla tällaisen yrityksen voi saada toimimaan, mutta tulee kuitenkin muistaa, että lähtökohtana yrittämiselle on aina kannattava liiketoiminta.

 

Yhteiskunnallinen yrittäjyys

Yhteiskunnallinen yrittäjyys määritellään eri päin maailmaa eri tavalla ja eri järjestöt ja muut määrittelevät sen erilaisista lähtökohdista. SBI määrittelee yhteiskunnallisen yrittäjyyden niin, että yhteiskunnallisen yrityksen kaupallisen toiminnan tulee perustua sosiaalisen tai yhteiskunnallisen päämäärän saavuttamiseen. Tämä ilmenee usein yrityksen toiminnan kehittämisenä, jolloin voitosta yli puolet tulee investoida uudelleen sosiaalisen tai yhteiskunnallisen päämäärän saavuttamiseen. Myöhemmin haluttiin saada aikaan täsmällisempi määritelmä, jolloin säädettiin EaSI-asetus, jonka mukaan yhteiskunnallisen yrityksen yhtiöjärjestyksessä, säännöissä tai oikeudellisessa asiakirjassa tulee olla mainittuna pyrkimys ensisijaisesti saavuttaa mitattavissa olevia myönteisiä sosiaalisia tai yhteiskunnallisia vaikutuksia ennemmin kuin tuottaa voittoa omistajilleen, jäsenilleen ja osakkailleen. Voitto tulee käyttää ensisijaisesti päätavoitteeseen pyrkimiseen eli yhteiskunnallisen ja sosiaalisen päämäärän tavoittamiseen. Yhteiskunnallista yritystä tulee johtaa yrittäjähenkisesti, vastuullisesti sekä avoimesti ja sen johtamiseen tulee osallistua myös työntekijät, asiakkaat sekä muut sidosryhmät.

 

Suomessa yhteiskunnallisen yrittäjyyden parhaiten määrittelee Sitra, joka on ollut mukana kehittämässä yhteiskunnallista yrittäjyyttä Suomessa. Sitra määrittelee yhteiskunnallisen yrittäjyyden kolmen kohdan kautta, joiden tulee kaikkien toteutua. Jotta yritystä voi kutsua yhteiskunnalliseksi yritykseksi tulee yrityksen perustehtävänä olla jonkin tai joidenkin yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen ja yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttaminen. Yrityksen tulee myös käyttää enemmän kuin puolet sen voitosta yrityksen tavoitteiden ja toiminta-ajatuksen edistämiseen sekä yrityksen toiminnan kehittämiseen, vaikka ne eivät olisi liiketaloudellisesti kannattavia. Lisäksi yrityksen perustajien tulee olla henkilöitä, joita yrittäjyys kiinnostaa juuri yhteiskunnallisesta näkökulmasta eikä niinkään liiketaloudellisesta voiton maksimoinnin näkökulmasta. Yhteiskunnallinen yrittäjyys sekoitetaan usein sosiaaliseen yrittäjyyteen varsinkin niiden englanninkielisten nimien vuoksi. Englanninkielinen termi social enterprise käännetään usein helposti sosiaaliseksi yritykseksi, vaikka se tarkoittaakin yhteiskunnallista yritystä.

 

Yhteiskunnallisia ongelmia, joita yhteiskunnalliset yrityksen pyrkivät ratkaisemaan, voi olla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys, teollisuuden jätteet, vanhusten itsemääräämisoikeus tai kyläyhteisön omavaraisuus. Voiton maksimoinnin sijaan yhteiskunnalliset yritykset ovat kiinnostuneita yhteiskuntaan vaikuttamisesta ja yhteiskunnan kehittämisestä.  Yrityksen voitoista suurin osa käytetään päämäärään ja tavoitteisiin pääsemiseksi tai yhteiskunnalliseen hyväntekeväisyyteen. Tällaista hyväntekeväisyyttä voi olla esimerkiksi vammaisten oikeuksia edistävän työn tukeminen tai tuulivoimarakentamiseen investoiminen. Jotta yritys voi olla uskottava yhteiskunnallinen yritys tulee sen toiminnan olla läpinäkyvää ja avointa. Yhteiskunnallisista yrityksistä puhuttaessa ajatellaan helposti ainoastaan sosiaali- ja terveysalan yrityksiä. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä voi kuitenkin rakentaa minkä tahansa yhteiskunnallisen epäkohdan tai mahdollisuuden ympärille. Tällaisia toimialoja on sosiaali- ja terveysalan lisäksi esimerkiksi kulttuurialalla, koulutuksessa, hyvinvointialalla sekä alueellisen elinvoimaisuuden kehittämisessä.

 

Yhteiskunnallinen yrittäjyys kansainvälisesti

Yhteiskunnallista yrittäjyyttä on tunnistettavissa kaikissa Euroopan maissa kuin myös muualla ympäri maailmaa, mutta se määritellään jokaisessa maassa eri tavalla, vaikka Euroopan komissio onkin antanut suuntaviivat määrittelylle. Kaikkiin maihin on syntynyt maan oman kulttuurin määrittelemää yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Suurimmat erot yhteiskunnallisen yrittämisen määrittelemisessä on voiton tavoittelussa ja siihen suhtautumisessa. Kysymys voiton tavoittelusta liittyy siihen, että eri maissa yhteiskunnallinen yrittäjyys luetaan osaksi eri osa-alueita. Näitä osa-alueita on kansalaisyhteiskunta, yhteisötalous ja liike-elämä. Italiassa, jota pidetään yhteiskunnallisen yrittäjyyden alkukotina, voiton tavoitteluun suhtaudutaan hyvin kriittisesti. Kun taas meillä Suomessa 2000-luvulla yhteiskunnallista yrittäjyyttä on kehitetty täysin päinvastaiseen suuntaan.

 

Toisena suurena maakohtaisena erona nähdään yhteiskunnallisten yritysten päämärät.  Manner-Euroopassa yhteiskunnalliset yritykset painottavat heikossa työmarkkina-asemassa olevien tukemista työllistämis- ja kuntoutustoiminnassa. Pohjois-Amerikassa ne ovat suurimmaksi osaksi yleishyödyllisten järjestöjen toiminnan rahoittajia. Etelä-Amerikassa taas ne tuottavat puuttuvia julkisia palveluita ja ovat kiinteä osa solidaarisuustaloutta. Yhteiskunnalliset yritykset perustetaan aina tietyn ihmisryhmän kokemaa epäkohtaa kehittämään, mikä selittää alueelliset erot maailmanlaajuisesti. Tämän takia yhteiskunnallinen yrittäjyys ei ole missään päin maailmaa samanlaista vaan se vaihtelee maittain.

 

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Suomessa

Vuonna 2011 on lanseerattu Yhteiskunnallisen yrityksen -merkki. Merkin tarkoituksena on yhteiskunnallisten yritysten erottautuminen hyväntekeväisyydestä sekä yritysten yhteiskuntavastuusta. Sen on tarkoitus lisätä niiden tunnistettavuutta ja luoda identiteettiä markkinoille. Suomessa yhteiskunnallisen yrityksen tärkeimpänä tavoitteena on tuottaa yhteistä hyvää yhteiskunnallisella tasolla. Yhteiskunnalliset yritykset eivät siis tavoittele ensisijaisesti voittoa omistajilleen vaan toimivat arvopohjaisesti. Yritykset perustetaan tyypillisesti luomaan ratkaisu tai uusi toimintamalli johonkin yhteiskunnalliseen haasteeseen. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on kannattavaa yritystoimintaa ja yhteiskunnalliset yritykset toimivat aivan kuten kaikki muutkin yritykset Suomessa. Suomen lainsäädäntö ei tunnista yhteiskunnallista yrittäjyyttä vaan sitä kohdellaan lainsäädännöllisesti aivan kuten muitakin yrityksiä. Yritysmuotona yhteiskunnallinen yritys voi käyttää mitä tahansa yritysmuotoa, mutta suotuisimmat yritysmuodot ovat osakeyhtiö sekä osuuskunta.

 

Suomessa yhteiskunnallisten yritysten määrän laskemista vaikeuttaa lainsäädäntö, joka ei tunnista yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Yhteiskunnallisia yrityksiä voidaan laskea monella eri määritelmällä ja monesta eri lähtökohdasta. Yhteinen yritys -hankkeen laskelmien mukaan yhteiskunnallisia yrityksiä ja yhteisöjä lasketaan olevan jo lähes 5000. Suurin osa näistä on kuitenkin voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden yksi määritelmä on kuitenkin kannattava liiketoiminta ja voiton tuottaminen. Suomen Lontoon instituutti taas on arvioinut Suomessa olevan noin 15 000 pk-yritystä, joiden toiminta vastaa yhteiskunnallisen yrityksen toimintaa, mutta lainsäädännön puuttumisen takia tätä on mahdoton varmentaa.

 

Tulevaisuudessa yhteiskunnallisia yritysten määrän nähdään olevan kasvussa. Yrityksiä tulee syntymään, kun julkista sektoria ajetaan yksityisempään suuntaan. Tämä aiheuttaa säätiöiden, järjestöjen sekä yhdistysten liiketoiminnan yhtiöittämistä. Lisäksi julkisen palvelutuotannon henkilöstön arvioidaan alkavan perustamaan yrityksiä yksityistämisen myötä. Arvomaailman muutoksen sekä uuden sukupolven myötä perinteinen yrittäjyys ei sovellu kaikille, joka synnyttää uutta arvopohjaista yrittäjyyttä yhteiskunnan hyväksi. Monien pk-yritysten liiketoiminnassa korostuva jo nyt yhteiskunnalliset arvot. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden tietoisuuden kasvaessa myös nämä yritykset tulevat enemmän näkyviin.

 

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden lainsäädäntö Suomessa

Suomessa yhteiskunnallista yrittäjyyttä ei tunneta lainsäädännöllisesti, joten Suomessa yhteiskunnallisena yrityksenä voi toimia millä tahansa yritysmuodolla. Yritysmuodoista parhaiten tähän sopii osakeyhtiö tai osuuskunta. Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja siihen liittyvät erityisehdot näkyvät Suomessa yrityksissä osuuskunnan säännöissä ja osakesäädöksissä. Yhteiskunnalliset yritykset eivät poikkea Suomen markkinoilla mitenkään tavallisista yrityksistä. Yrityksen liiketoimintamallista ei seuraa etuja tukien tai verohuojennusten muodossa. Yritykset voivat hakea yritystukia aivan kuten kaikki muutkin yritykset.

 

Yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin kirjattu yhteiskunnallinen päätavoite ja tähän liittyvät voitonjaon rajoitukset vapauttavat yhteiskunnalliset yritykset tavanomaisesta yhteiskunta vastuusta. Samaan aikaan yhteiskunnallisia yrityksiä ei saa kuitenkaan asettaa erityisasemaan eikä niitä saa suosia muiden yritysten kustannuksella ja sitä kautta vääristää kilpailua. Tämä aiheuttaa usein sen, etteivät yhteiskunnalliset yritykset mainosta itseään erityisenä yrityksenä vaan ne näyttävät ulospäin aivan samalta kuin kaikki muutkin yritykset. Tämän takia ne saattavat jäädä ilman rahoituksia ja muita tukia sekä palveluita. Niiden erityispiirteitä on vaikea tunnistaa.

 

Yhteiskunnallisen yrityksen tulee olla riippumaton valtiosta eli julkisesta sektorista sekä voittoa tavoittelevista yrityksistä. Voiton tavoittelun kohteena ei voi olla tietyt yksilöt vaan yhteiskunnan, yhteisön tai tietyn ryhmän tilanteen parantaminen. Tällaisia ryhmiä voivat olla esimerkiksi heikossa työmarkkina-asemassa olevat tai muuten heikossa sosiaalisessa asemassa olevat henkilöt. Yhteiskunnallinen yritys voi nojautua julkiseen tukeen ja tarjota julkisen sektorin vastuulla olevia palveluita. Se ei saa kuitenkaan olla viranomaisen johtama edes välillisesti. Toiminnan pitää olla myös yhteisvastuullista ja kaikilla päätöksentekoon osallistuvilla tulee olla sama vaikutusmahdollisuus. Päätöksen tekoon ei siis saa vaikuttaa osakkeiden lukumäärä vaan ääniä tulee olla kaikilla sama määrä osakkeiden määrästä huolimatta.

 

Sosiaalinen yrittäjyys

Suomessa lainsäädäntö ei tunnista yhteiskunnallista yrittäjyyttä, mutta se tunnistaa sosiaalisen yrittäjyyden, joka voidaan laskea yhdeksi yhteiskunnallisen yrittäjyyden muodoksi. Sosiaaliselle yrittäjyydelle on määritelty Suomen laissa oma lainsäädäntönsä. Sosiaalinen yrittäjyys Suomessa tarkoittaa yritystä, jonka tavoitteena on työllistää vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä sekä muita vaikeasti työllistyviä. Aivan kuten kaikki yhteiskunnalliset yritykset myös sosiaaliset yritykset ovat aivan kuten muutkin yritykset. Ne voivat toimia kaikilla toimialoilla, ne maksavat kaikille työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan ja ne ovat aina merkittyjä kaupparekisteriin. Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnallisena päämääränä on luoda työpaikkoja vaikeasti työllistyville, osatyökykyisille sekä pitkäaikaistyöttömille. Sosiaaliset yritykset voivat saada palkkatukea vaikeasti työllistyvien, osatyökykyisten sekä pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen.

 

Laki sosiaalisista yrityksistä on tullut voimaan vuonna 2004. Sen mukaan sosiaaliset yritykset tarjoavat työntekomahdollisuuksia henkilöille joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä sekä henkilöille, jotka ovat olleet pitkään työttöminä ja työllistymisen palveluiden parissa tai nostaneet työttömyysetuutta 500 päivältä. Sosiaalisen yrityksen nimeä saa käyttää yritys, joka on rekisteröity sosiaalisten yritysten rekisteriin. Jotta yritys voi rekisteröityä sosiaalisten yritysten rekisteriin tulee sen olla merkittynä kauppareksiteriin, harjoittaa laillista liiketoimintaa, sen työntekijöistä tulee olla vähintään 30 prosenttia henkilöitä joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä tai pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä ja sen tulee maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa kaikille työntekijöilleen. Sosiaalisella yrityksellä ei saa olla merkintöjä laittomasta liiketoiminnasta eikä sillä saa olla veroja, sosiaaliturvamaksuja tai velkoja maksamatta valtiolle. Sosiaalisen yrityksen tulee myös olla maksanut eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut. Sosiaalisen yrityksen perustamiseen on mahdollista saada tukea valtiolta talousarvion perusteella.

 

Suomen laissa ei oteta millään tavalla kantaa sosiaalisen yrityksen voitonjakoon. SBI:n määritelmän yhteiskunnallisista yrityksistä mukaan yhteiskunnallisen yrityksen tulee käyttää puolet voitoistaan yhteiskunnallisen päämääränsä tavoittamiseen, joten Suomen sosiaalisten yritysten rekisterissä olevista yrityksistä kaikki eivät välttämättä ole yhteiskunnallisia yrityksiä SBI:n määritelmään verraten

 

Kaikki lähtee kannattavuudesta

Kuten jo aiemmin on todettu, jotta yritys voi keskittyä yhteiskuntaan vaikuttamiseen ja muista huolenpitämiseen, tulee sen liiketoiminnan olla ensin kannattavaa. Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja sosiaalinen yrittäjyys molemmat perustuvat normaaliin liiketoimintaan. Ne eivät saa erikoisetuja yhteiskunnalta, lukuun ottamatta sosiaalisten yritysten parempaa mahdollisuutta palkkatuille. Yrityksen toiminnan tulee olla kannattavaa ja yrityksen tulee tuottaa positiivista tulosta. Positiivisen tuloksen myötä yritys voi panostaa enemmän yhteiskuntaan vaikuttamiseen.

 

Sosiaalisessa yrityksessä etenkin liiketoiminnan tulee olla kannattavaa ja kassavirran positiivinen ja siihen tulee kiinnittää paljon huomiota, jotta kaikki palkat pystytään maksamaan. Palkkatuet ovat määrärahoihin sidonnaisia ja sitä kautta epävarmoja. Saattaa tulla tilanteita jolloin palkkatuet lakkautetaan tai maksetaan myöhässä ja tällöinkin yrityksen tulee pystyä maksamaan TES:n mukaiset palkat kaikille työntekijöilleen. Myös heille, jotka on työllistetty normaalisti palkkatuen avulla.

 

Pohdintaa

Liiketoiminta ja hyväntekeväisyys on siis mahdollista yhdistää yhteiskunnallisen tai sosiaalisen yrittäjyyden kautta. Ei kuitenkaan tule unohtaa, että liiketoiminta on aina liiketoimintaa ja perustuu sen lainalaisuuksiin. Yritys tulee toimeen vaan silloin, kun pystyy toimimaan omillaan ja kattamaan kaikki kulut. Lisäksi on hyvä myös tehdä voittoa, vaikka se ei olisikaan yrityksen päätavoite.

 

Lähteet:

Kajanoja, J. 2018. Työllisyyskysymys. Riika: Into-kustannus.

Laki sosiaalisista yrityksistä 30.12.2003/1351.

Tykkyläinen, S. 2015. Yhteiskunnallinen yritystoiminta. Teoksessa Jakonen, M & Silvasti, T (toim.) Talouden uudet muodot. Riika: Into-kustannus.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. 4/2011. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Viljanen, P. & Juuti, P. 2018. Arvovallankumous: Eettisyys innovaatioiden lähteenä yhteiskunnallisissa yrityksissä. Keuruu: Edita Publishing Oy.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close