Tampere
05 Dec, Saturday
2° C

Proakatemian esseepankki

Liiketoiminta kehittyvillä markkinoilla



Kirjoittanut: Oskari Avotie - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Lopputyö: liiketoiminta kehittyvillä markkinoilla

  1. JOHDANTO

 

Lähdin tekemään lopputyötäni omasta yritysideastani, jonka mainitsin myös oppimispäiväkirjassani. Lähdin ajattelemaan kuinka voin vielä kehittää ideaani eteenpäin ja tehdä siitä ehkäpä vielä toimivan kokonaisuuden. Koska olen vasta liiketalouden 3. vuoden opiskelija Tampereen ammattikorkeakoulusta en osaa antaa kattavia vastauksia tämän idean teknisistä asioista. Ammattitaitoni puutteen huomaa tekstistä, mutta lopputyöni tarkoituksena on tuoda idean ydin esille ja esitellä sen mahdollisuuden siten, kuinka sen olen ajatellut. Idea on todella moni ulotteinen ja ilman ammattilaisen taitoja en osaa sanoa kuinka konkreettinen ja mahdollinen idea on. Mutta uskon ideaani, että se on toteutettavissa oleva ja onnistuessaan myös kannattava.

 

 

 

 

  1. KEHITTYVIEN MARKKINOIDEN TARPEET JA RESURSSIT

 

Kehittyvillä markkinoilla asuvat ihmiset ovat usein köyhyys rajan alapuolella. Tämä on suuri eroava tekijä länsimaisesta maailmasta, jossa on ylitarjontaa melkeinpä mistä vain asiasta. Paikalliset joutuvat käyttämään rahansa pakollisiin tarpeisiin, kuten esimerkiksi ruokaa. Liiketoiminnan kannalta tämä on rajoittava tekijä, sillä perus tarpeiden täyttäminen mm. puhdas vesi, mahdollisuus koulutukseen, saatavuus sähköön voivat olla vaikea tuottaa ihmisille, joilla ei ole varaa maksaa paljoa palveluista. Tähän onkin keksitty nerokkaita ratkaisuja ja niistä on kasvanut suuria yrityksiä, jotka auttavat ihmisten jokapäiväistä arkea.

Myös nopea väestön kasvu ja kaupungistuminen tuo omat haasteensa kehittyville alueille. Aivan kuten luentomateriaalissa Kasvavat ja kehittyvät markkinat sanottiin ” On arvioitu, että jopa 85% maapallon väestöstä vuonna 2050 asuu nk. vähiten kehittyneillä alueilla”. Tämä on varmasti suuri haaste valtioille, kuinka pysyä mukana jatkuvassa väestön kasvussa ja tähän kun vielä lisää kaupungistumisen tuomat haitat, on savotta valmis. Kaupungistuminen tuo mukanaan tarpeen luoda paljon infraa kaupunkeihin. Mm. asuntojen rakennus, jätehuolto, saniteetti ratkaisut, liikenne, terveyden huolto eli paljon pitäisi kaupunkien saada tehdyksi, jos kaupungistuminen tapahtuu sille odotetulla tavalla. Ja jos vertaa nykyistä infran tilannetta, länsimaat voivat tuoda tässä kohtaa merkittävän avun osaamisella ja ammattitaidolla, kuinka luoda hyvä ja toimiva systeemi.

Myös hidastava tekijä on korruptoituneet valtiot, jotka eivät kohtele maan asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla, vaan ottavat osittain ”kermat päältä”. Tämä on todennäköisesti myös markkinoille pyrkivien yritysten este, sillä valtio pystyy laittamaan paljon hanttiin kannattavan liiketoiminnan pyörittämisessä. Tällä lähinnä tarkoitan sitä, että valtio ei ole tasainen tai vakaa. Joskus he voivat nostaa esimerkiksi tullimaksuja (tariffs) rajusti, joka vaikuttaa paljon esimerkiksi yrityksen viennin kannattavuuteen.

Kehittyvillä markkinoilla on paljonkin resursseja, joita voidaan hyödyntää. Otetaan käsittelyyn esimerkiksi Afrikka. Afrikassa valtiot ovat eri tilanteessa maan kehityksen kannalta, mutta yhteistä on kuitenkin se, että luonnonvarat ovat hyvä melkein kaikkialla Afrikassa. Aurinko ja lämpö mahdollistavat paljon, esimerkiksi aurinkopaneelit sähköntuotannossa jne. Kansa on nuorta ja oikein ”valjastettuna” uusi sukupolvi pystyy luomaan paljon uutta. Tosin näissä molemmissa, nuoressa väestössä ja luonnonvaroissa on kääntöpuolensa. Koska nykyinen tila on, millainen se on, nuoret voivat joutua väärille urille ja radikalisoitua ja puolestaan aurinko aiheuttaa kuivuutta ja sitä kautta köyhyyttä.

Kehittyvät markkinat vaikuttavat loppumattomalta kehältä, jokaisesta mahdollisuudesta löytyy toinen vastainen pointti, joka tuo vain lisää ongelmia. Kokonaisuus on niin monimuotoinen, että siihen ei selvää ratkaisua löydy helposti. Mutta hyvillä innovaatiolla ja yrityksillä voimme helpottaa ja parantaa ihmisten elinoloja kotimaassaan.

 

 

 

  1. OMA YRITYSIDEA

 

  • Idean lähtökohdat

 

Idea, jonka jo mainitsin oppimispäiväkirjassani, oli idea suuresta vessa keskuksesta. Ajatus tähän lähti siitä, että esimerkiksi Afrikassa kaupungistuminen on vahvassa kasvussa ja se mm. on aiheuttanut suuria slummialueita, joissa asuu satoja tuhansia ihmisiä. Mietin ja yhdistelin luennon oppeja ja keksin idean, joka saattaisi toimia tämmöisissä asuin konsepteissa. Kurssin yksi opeista on liiketoiminnan luomisen kannalta se, että ihmisten suurin tarve on perustarpeisiin vastaaminen. Ja mikäs perustarve voi olla suurempi kuin saniteettitilojen käyttö! Hygienia ja saniteettitilat mainittiin myös tärkeinä pointteina luennossa sairauksien leviämisen ja yleisen puhtauden kannalta.

Tässä vaiheessa pitää myös myöntää, että en oikeasti tiedä edes millä tavalla saniteettitilat on hoidettu tällä hetkellä. Tietoni perustuvat mututuntumaan ja kokemukseeni Tanzaniasta, jossa olin matkalla nuorempana. Siellä kiertelimme turisti keskittymissä, ja sillä perusteella tiedän, että maaseudulla riittää, että on yksinkertaisesti reikä maassa. Ja voin vain kuvitella millainen tilanne on tiheästi asutuilla aluilla esimerkiksi slummeissa.

 

  • Kuinka idea toimisi käytännössä

 

Vessa keskuksen liiketoiminnan ytimessä on siis se, että ihmisille annetaan mahdollisuus puhtaille saniteettisiloille. Idea käytännössä olisi sellainen, että esimerkiksi slummialueelle rakennetaan vessakeskus, jossa on useita vessoja vieretysten. Näistä vessoissa ihmiset pääsisivät käyttämään saniteettitiloja. Nämä jätteet kerättäisiin yhteen paikkaan, josta voitaisiin jatkojalostaa lannoitteeksi. Aluksi ajattelin vain, että ulosteesta voitaisiin tehdä vain lannoitetta, jolle saattaisi olla tarvetta, jos maatalous Afrikassa on kasvussa. Mutta kun hullusta ajatuksesta avasin suuni ja kysyin tutulta, joka on tehnyt elämäntyönsä Afrikassa, Maailmanpankin leivissä sanoi, että miksei siitä tehdä biokaasua niin kuin Kiinassa ihmiset tekevät. Kiinassa maaseudulla kuulemma kylissä muutamat kotitaloudet pitävät yhdessä tämänkaltaista hajotusyksikköä. Sinne he kuulemma laittavat ulostetta ja vettä tietyssä suhteessa, ja kun seos on hapettomassa tilassa, siellä alkaa bakteerit käymään ja siitä syntyy metaania ja hiilidioksidia. Sillä he esimerkiksi laittavat ja lämmittävät ruokansa.

Jos tätä soveltaa alkuperäiseen ideaa, voi syntyy vieläkin parempi idea. Tuotetaan ulosteesta biokaasua, jolla esimerkiksi ihmiset voisivat lämmittää ruokansa Afrikassa. Afrikan köyhemmissä valtioissa suuri osa käyttää vielä puuta kaikkeen lämmitykseen. Tämä aiheuttaa myös ongelmia paikallisille, koska puutakaan ei ole rajattomasti. Jos biokaasua pystyisi luomaan tällä tavalla kannattavasti, siinä voisi olla mahdollinen apu arjen ongelmiin. Myös kun uloste ja siihen mahdollisesti sekoitettu biomassa on hyödynnetty, sitä voitaisiin hyödyntää vielä lannoitteena. Eli kokonaisuudessa konsepti toimii siten, että ihmisille tarjotaan mahdollisuus puhtaisiin saniteettitiloihin, joista kerätään uloste ja hyödynnetään se teknologisin toimin biokaasuksi, jonka jälkeen jäljellä jäävä biomassa voidaan jalostaa vielä lannoitteeksi. Tämä tarkoittaisi, että tämä idea mahdollistaisi täydellisen kierron, jossa saataisiin hyödynnettyä luonnollinen mädäntyminen polttoaineeksi.

Biokaasuhan ei ole mikään uusi keksintö ja me tiedämme jo paljon biokaasusta, minkälaista sen pitää olla, miten sitä tehdä ja hyödyntää. Joten teknologia ja osaaminen tähän on jo olemassa ja lähellä, sillä Suomessa hoidamme jäte asia hyvin. Idean ydin tältä osalta onkin se, että jo valmiina oleva teknologia ja osaaminen valjastetaan uuteen ympäristöön, jossa ei ole meille tuttua infrastruktuuria, vaan se pitää itse luoda joillakin alueilla. Ja se voi olla tämän idea menestymisen avain.

Koska en ole alan ammattilainen, en tiedä kuinka prosessi biomassasta biokaasuksi menee ja kuinka paljon massaa tarvitaan tai muutakaan teknisistä asioista. Mietin mahdollisuuksia siihen, kuinka on kannattavaa järjestää prosessit kannattavuuden mahdollistamiseksi. Niinpä ajattelin, että olisi hyvä rakentaa ”jalostamo” johon keskitetysti kerättäisiin uloste. Keräys pisteitä eli vessoja voisi olla useammassa paikkaa ja jätesäiliöiden keräys niiltä paikoilta järjestettäisiin organisoidusti jalostamolle, jossa prosessi biomassasta biokaasuksi voitaisiin aloittaa. Tällä toiminnalla olisi työllistävä vaikutus paikallisille.

Mietin myös sitä mikä saisi ihmiset valitsemaan nämä meidän ”vessat” sillä, jos ihmiset eivät käyttäisi näitä vessoja, myös meillä ei ole jalostettavaa biomassaa eli meillä ei ole liiketoimintaa. Yksi sitouttava tekijä voisi olla ulostamisesta maksaminen. Koska Afrikan joillakin alueilla ihmiset ovat todella köyhiä, niillä seuduilla voisi toimia motivaattorina raha. Jos ihmisille voisi maksaa esim. pari senttiä per vessassa käynti, se voisi olla heille konkreettinen apu elämään. Tämä on vain ajatuksen tasolla ajateltu, mutta jos laskelmat kannattavuuden puolesta näyttäisivät hyvältä, näen sen hyvänä asiana harkita, onko se mahdollista toteuttaa.

 

  • Tuotteiden myynti

Myynti on kaikki kaikessa! Ilman myyntiä ei ole liiketoimintaa. Tässä ideassa myyntiä tehdään kahdesta eri tuotteesta, biokaasusta ja lannoitteesta. Molempia syntyy tästä prosessista.

Biokaasua yleensä myydään polttoaineeksi liikenteeseen, lämmitykseen tai sähköksi. Mutta jos potentiaalisia asiakkaita miettii esimerkiksi Afrikasta, näen että noista perinteisistä segmenteistä ei välttämättä sellaisenaan tule toimimaan kehittyvillä markkinoilla. Sille pitää keksiä jokin muu kohderyhmä. Esimerkiksi jos biokaasun pakkaisi pieniin säiliöihin ja myisi niitä markkinalle sopivaan hintaan (jota en osaa sanoa kuinka paljon se olisi) kotitalouksien ruuan lämmitykseen. Tässä korvattaisiin puulämmitteinen ja kerosiinilla lämmittäminen. Sitä voi varmasti jalostaa muuhunkin tarkoitukseen, lämmitykseen tai muuhun, mutta sen ideointi vaatisi paljon enemmän tietoa paikallisten oikeista tarpeista.

Lannoite syntyy, kun biomassa on jo hyödynnetty biokaasun keräykseen. Prosessista syntynyttä biomassa varmaankin tarvitsee jollain tapaa jalostaa, että siitä tulee käyttökelpoista lannoitetta. En tiedä siitäkään, että kuinka se käytännössä toimii, mutta siitä varmasti saa kunnollista lannoitetta, koska sitä käytetään tänäkin päivänä Suomessa. Suomessa par aikaa uutisissa oli uutinen siitä, että monet maanviljelijät eivät halua puhdistamolietteestä tehtyä lannoitetta, koska siitä tulee mikromuoveja maaperään. Suurin osa mikromuoveista tulee vaatteista ja kaikesta muusta mitä yhdistyy jäteveteen. Mutta tässä ideassa sitä ei kävisi koska kyse on vain ulosteesta. Lannoite kannattaisi myydä paikallisesti, sillä se on todennäköisesti kannattavinta, koska logistiset kulut jäävät pienemmiksi. Laitoksen tai jalostamon sijainniksikin voisi laittaa lähelle suuria viljelysmaita. Jos heidän kanssaan pystyisi tekemään sopimuksen, että he ostaisivat meiltä edes osan lannoitteesta, se voisi olla elintärkeä osa yrityksen menestystä.

Liiketoiminnan kannalta on tärkeää, että molemmat tuotteet saataisiin kaupaksi. Se saattaa olla erittäin vaikea toteuttaa ja saada onnistumaan.

 

  • SWOT

 

SWOT-analyysi nelikenttä, josta pystytään selvittämään jonkin asian vahvuudet (strengths), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threats). SWOTin avulla pystytään helposti ja yksinkertaisesti esittämään minkälainen on tila ja haasteet. Se auttaa etenkin suunnittelussa. Käyn nelikentässä läpi nopealla mietinnällä ideasta löydetyt vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Tarkoituksena on selkeyttää kokonaisuutta.

 

Vahvuudet

·       Täydellinen kierto

·       Apu kehittyvien maiden ihmisille heillä järkevään hintaan

·       Saniteettitilat parantavat puhtautta

·       Mahdollisesti työllistää myös paikallisia sillä alueella, jolla laiton toimii

·       Jätteet menevät hyvään käyttöön

·       Lannoitteet pelloille

·       Saadaan suomalainen osaaminen maailmalle

Heikkoudet

·       Tuntematon toimintaympäristö esim. Afrikka

·       Byrokratia

·       Kulttuuri erot

Mahdollisuudet

·       Tulevaisuuden polttoaine

·       Parantaa ilmastoa

·       parantaa elinoloja ja ihmisten terveyttä

·       Saada EU tukea projektiin

 

Uhat

·       Onko tällaiselle idealle oikeasti tarvetta?

·       Onko idea oikeasti kannattava?

·       Myykö biokaasu ja lannoite?

·       Kuinka toimisi konkreettisesti maassa, johon idea toteutettaisiin?

 

Nopealla SWOTin tekemisellä jo huomaa, että idealla on paljon positiivisia puolia, mutta uhkia on monia ja ne ovat aika suuria kysymyksiä, joihin ei ole vielä selvää vastausta. Myönnän, että olen puolueellinen tähän ja en välttämättä näe kaikkia idean sudenkuoppia.

 

 

  1. TOIMINTA KÄYTÖSSÄ NYT

 

Tällä hetkellä biokaasua tuotetaan Suomessa vähän potentiaaliin verrattuna. Kestävä energiatalous nettisivuilla kerrottiin näin. ”Nykyinen biokaasun tuotantomäärä on noin yksi terawattitunti (TWh) vuodessa, mikä on reilusti alle 0,3 % energian kokonaiskulutuksesta. Koko potentiaaliksi arvioidaan noin 15 – 20 TWh” (Energiatalous.fi). Suomessa biokaasun valmistukseen käytetään enimmäkseen puhdistamolietteitä ja orgaanista yhdyskuntajätettä. Peltobiomassojen ja maatalouden tuottamat jätteissä nähdään valtavaa potentiaalia.

Alla olevassa kuvassa kuvataan sitä, kuinka navetassa voidaan hyödyntää lietelantaa biokaasun tekoon. Ideani käytännössä toimisi samalla tavalla, mutta tässä esimerkkinä toimii navetta. Käytännössä navetasta saadaan lietelantaa, josta prosessi voi alkaa. Biokaasuauto.fi mukaan ”Reaktorissa liete hygienisoituu ja sitä voidaan käyttää maanparannusaineena. Kaasu nousee biokaasureaktorin yläosaan, josta se otetaan talteen ja varastoidaan erilliseen kaasusäiliöön.” on tärkeää, että liete pitää olla oikeassa lämpötilassa, hapettomassa tilassa ja sen on oltava oikeaa pitoisuutta, jotta sitä voidaan käyttää. Tässä esimerkki kuinka prosessi teknisesti voisi toimia, mutta tässäkin on varmasti paljon kehitettävää ja muokattavaa toimivaan ratkasisuun.

 

En mene tässä pidemmälle selittämään kuinka tämä toimii teknologian puolesta. Ensinnäkin en siihen osaa antaa hyvää vastausta ja toiseksi se ei ole tämän idean ydin. Mutta tämä antaa osviittaa siitä, että toimintaa tehdään jo tällä hetkellä Suomessa Suomen tarpeisiin. Sain kuitenkin selville ja jos oikein ymmärsin, että biokaasulaitoksen pystyttäminen vaatii paljon pääomaa ja tuotantotehokkuus ei ole huikeissa lukemissa (ottaen tässä huomioon se, etten ole alan ammattilainen ja en välttämättä osaa tarkastella tilastoja oikealta kannalta). Myös yleinen hintataso ei ole korkea liikenne tarkoitukseen ja lämmitykseen tarkoitettavan kaasun hinta on sitäkin pienempi. Tämä toisaalta voi olla hyväkin tekijä, jos biokaasua ajattelee köyhyydessä asuvien lämmityksen tarpeeseen.

 

 

  1. TULEVAISUUS

 

Kuinka lähteä toteuttamaan ideaa? Idealle kannattaisi perustaa startup. Startupin menestyksen edellytys on hyvä ja ammattitaitoinen tiimi, jolla on toisiaan täydentävät taidot ja kemiat ihmisten välillä toimivat hyvin yhteen. Tiimin jäseniksi tarvitaan ammattilaisia jätteenhuollon puolelta, jotka osaavat teknologian ja kyky soveltaa sitä uuteen ympäristöön. Tarvitsemme henkilön, joka tuntee ja tietää maan tavat, johon tätä konseptia yritetään viedä. Esimerkiksi Afrikkaan mentäessä on tiedettävä kuinka asioita saa parhaiten hoidettua maassa. Esimerkiksi pankkiasioiden hoitaminen muissa maissa ja kulttuureissa on erittäin erilaista mihin me olemme täällä tottuneet. Myös kielitaito ja kulttuurin tietämys on elintärkeitä asioita toiseen maahan mentäessä. Tietenkin tiimi tarvitsen vankkaa osaamista taloudesta ja markkinoinnista. Kun startupin alkuvaiheessa tarkastellaan lukujen avulla onko liiketoiminta edes kannattavaa ja järkevää, tarkat laskelmat vähentävät tiedettyjä riskejä. Myös kun yritys hakee ulkopuolista rahoitusta, rahoista huolehtiminen ja järkevä käyttö ovat myös tärkeitä onnistumisen kannalta.

 

 

  • Skaalautuvuus

 

Jos tämä idea saisi tuultaan alleen ja siitä tulisi hyvä toimiva konsepti, idean skaalautuvuus muihin maihin ja olosuhteisiin voi olla mahdollista. Tässä tietenkin rakentelen pilvilinnoja, mutta jos tämä konsepti toimisi esim. Afrikassa jollain kehittyvällä alueella, samaa ideaa voisi viedä Intiaa, Etelä-Amerikkaan, Kiinaan, pakolaisleireille tai oikeastaan mihinkä vain maahan. Jokaisessa maassa on tietenkin omat olosuhteet ja biokaasun käyttötarkoitus on erilainen ja se on tietenkin otettava huomioon. Mutta esimerkiksi hyvinvointivaltioihin tätä ideaa voisi kehittää sillä tavalla, että esimerkiksi rakennettavaan ostoskeskukseen rakennetaan tällainen laitos. Samalla tavalla kerätään ulostetta, mutta maan olosuhteet ovat täysin erilaiset, jos vertaa hyvinvointivaltiota ja kehittyviä maita keskenään. Varakkaimmissa maissa biokaasu voitaisiin priorisoida liikenteen käyttöön tai sähkön tuotantoon, siihen tarkoitukseen, jolle on tarvetta. Myös kaupungistuminen tukee tätä sovellusta ideasta. Biokaasusta voi tulla tulevaisuuden suurin polttoaine!

 

 

 

 

  • Puhtaampi maailma

 

Biokaasu ei ole uusi keksintö, mutta siinä voi olla tulevaisuuden siemen. EU:kin on tehnyt aloitteita kestävän kehityksen vuoksi ja ilmasto on yksi asia, jonka eteen on paljon tehtävää. Biokaasussa voi olla ratkaisu tähän. Täydellinen kierto ei oikein tehtynä saastuta ilmastoa. Siksi itse uskon, että jos biokaasua pystytään tuottamaan tehokkaasti, kannattavasti se on yksi ratkaisuista ilmaston parantamiseksi.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close