Oletko koskaan huomannut, että olet istunut tietokoneen, tai puhelimen ääressä ties kuinka ja kauan ja vielä aivan käsittämättömän huonossa asennossa, joka paikkaan särkee ja olo on nuutunut? Tai oletko muuten ollut joskus arjessa aivan veto poissa ja miettinyt, että mistä voisi saada hieman lisäpotkua jaksamiseen? Älä huoli, et ole suinkaan asiasi kanssa yksin. Lähdetään yhdessä tutustumaan asiaan ja haetaan yksi, jos toinenkin vaihtoehto tähän. Onko liike lääke ja saako sillä muka lisää elinvuosia? Valitako rappuset hissin sijaan ja miten istuminen työpäivän ajan vaikuttaa meihin. Kannattaako valita pyörä, tai lenkkarit bussin sijasta? Otetaanpa selvää.

Arkiliikunta

Arkiliikunta on yksi tärkeimmistä liikunnanmuodoista arjessa. Mikä sitten lasketaan Arkiliikunnaksi? Esimerkiksi siirtymät kodin, koulun ja työpaikan välillä. Koti- ja lumityöt, lemmikin ulkoiluttaminen ja niin edelleen. Arkiliikunta tuo liikettä elämääsi ilman, että sitä tarvitsee erikseen laittaa kalenteriin. Täten se eroaa huomattavasti esimerkiksi säännöllisistä harrastuksista, tai tiettyinä päivinä tehtävistä kuntosaliharjoituksista. Kuitenkin kyseessä on arjen jaksamiseen tuntuvasti vaikuttava tekijä, jota usein väheksytään, tai ei huomioida ollenkaan. Otetaan yksi esimerkki: Kuljet aamulla kolmen kilometrin koulumatkan kävellen vs. se, että kuljet saman matkan bussilla. Kummassa vaihtoehdossa uskot olevasi pirteämpi, tai valmiimpi ottamaan päivän tuomat haasteet vastaan? Pointti ei kuitenkaan ole siinä, että bussi paha ja kävely hyvä, vaan siinä, että saadaan liikunta ja liike liitettyä osaksi arkea ikään kuin huomaamatta. Näin sille ei tarvitse erikseen raivata arjesta tilaa ja aikaa säästyy kaikkeen muuhun.

Liikunta

Terveytensä hyväksi aikuisen (18-64-vuotiaat) tavoitteena on liikkua viikossa yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia reipasta liikkumista tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikkumista. (Alapappila 2020)

Kuinka kohdallasi toteutuu liikunnan muut osa-alueet? Viikon liikkumiset koostuvat ihannetilanteessa arkiliikunnasta sekä tavoitteellisemmasta liikunnasta. Esimerkiksi sen lisäksi, että kuljet koulu- tai työmatkat pyörällä, tai kävellen, käyt viikoittain pelaamassa kaveriporukan kanssa pallopelejä ja käyt kolmesta neljään kertaa kuntosalilla. Pääasia on, että treenaamisessa on jokin tavoite. Olla paremmassa kunnossa, valmistautua juoksemaan maraton, tai muuten pitää yllä kuntoaan. Isoin ero on siinä, että liikunta on rasittavampaa, kuin arkiliikunta. Tulee siis hiki. Näin ollen lihaskunto, verenkierto- ja hengityselimistö kehittyy. Uskallankin väittää, että jokaisella meistä on ainakin jossain kohtaa elämässä ollut haaveena aloittaa jokin uusi harrastus. Tanssi, kamppailulaji, tai vaikka maantiepyöräily. Mikä on ollut syynä, että et olekaan aloittanut uutta harrastusta? Kursseja vasta-alkajille järjestetään monta kertaa vuodessa, opiskelijabudjetille löytyy hyviä vaihtoehtoja ja lajiin tarvittavia varusteita voi ostaa käytettynä.  Rohkaisen kaikkia kokeilemaan uusia lajeja ja tätä kautta rakentamaan itselleen optimaalista liikunnan ympyrää.

Ravinto

Hyvä ruoka tuottaa hyvää mieltä. Oikeanlainen ja oikearytminen ravitsemus auttaa jaksamaan ja lisää hyvinvointia (Mieli.fi 2021)

Puhuttaessa liikunnasta ja jaksamisesta ei voida mitenkään sivuuttaa ravinnon merkitystä. Ravinto on meidän polttoainettamme. Tärkeintä on, että syödään monipuolisesti ja säännöllisesti. Yksipuoleisesta ravinnosta ei saa kaikkea tarvittavaa. Säännölliset ruokailuajat taas pitävät nälän loitolla ja näin automaattisesti vähentää sitä riskiä, että tulisi nälissään syötyä jotain epäterveellistä. Kuten liikunnassakin on ravinnossa tärkeää olla itseään kohtaan armollinen. Kakkupala siellä, tai karkkipussi täällä ei pilaa mitään. Kokonaisuus on se mikä merkitsee. Ravinto on myös henkilökohtainen asia, ruoka-aine, tai vilja, joka sopii yhdelle ei välttämättä sovellu kaikille. Tästä syystä onkin suotavaa kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ja näin löytää juuri ne, jotka itsellesi sopivat parhaiten. Tässä alla kuusi nyrkkisääntöä, jotka ovat tärkeitä, kun puhutaan liikunnan ja ravinnon yhteistyöstä.

1. Hyvä suorituskyky rakennetaan koko päivän syömisellä

2. Hiilihydraatit liikuttavat liikkujaa

3. Hiilihydraatit liikuttavat liikkujaa

4. Ei kaloreita vaan ravintotiheyttä

5. Ei vain palautumisjuomaa, vaan proteiinia pitkin päivää

6. Huolehdi riittävästä raudan saannista

(Englund 2020)

Lepo

Uni vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin monin tavoin. Uni edesauttaa normaaleja kognitiivisia toimintoja, aivojen palautumista, verenpaineen pysymistä normaalina, stressinhallintaa ja oppimista. Uni on normaalista arjesta selviämisen edellytys. Uni voi toisinaan olla liian vähäistä, ja sillä voi olla pahimmillaan vakavia seurauksia. Uni tasapainottaa elimistöä, mielialaa ja myös lihasten palautumista. Uni vaikuttaa siihen, minkälainen ihmisen suorituskyky ja yleinen terveydentila on. Uni ylläpitää myös hormonitoiminnan tasapainoa. (Terve.fi)

Voisin väittää, että tämä on se kaikista eniten laiminlyöty kohta näistä kolmesta. Uni on maineestaan huolimatta ehkä jopa tärkein yksittäinen tekijä jaksamisen kannalta. Kuinka moni teistä voi käsi sydämellä vannoa nukkuvansa kahdeksan tuntia yössä ja laittavansa älylaitteet pois vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa? Niin vähän ajattelinkin. Väännetään asia taas näin esimerkin kautta.  Jos teet myöhään illalla kouluhomman ja olet seuraavana päivänä väsynyt ja kiukkuinen, niin olisiko toinen vaihtoehto voinut olla se, että menet aikaisemmin nukkumaan, jolloin voit hyvin levänneenä ja täynnä virtaa tehdä sen kouluhomman vasta seuraavana päivänä. Uneen ja unensaantiin vaikuttaa niin moni asia, että niitä kaikkia on turhaa edes koittaa listata tähän, mutta yleisimmät tekijät ovat liian myöhään nautittu kofeiini, älylaitteiden käyttö juuri ennen nukkumaanmenoa ja matala aktiivisuustaso päivän aikana. Aikuisen ihmisen tulisi kuitenkin saada vähintään seitsemän ja puoli tuntia unta yössä, jotta jaksaminen olisi optimaalisella tasolla. Lyhyemmätkin unet ajaa asiansa ajoittain, mutta pidemmässä juoksussa siitä voi tulla ongelma. Tietysti meissä on isoja eroja, on aamuihmisiä ja yökyöpeleitä, mutta yhdistävä tekijä meille kaikille on se, että kaikki tarvitsevat unta. Pidä sinäkin siitä kiinni.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi

Koostuu fyysisestä hyvinvoinnista, psyykkisestä hyvinvoinnista ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Fyysinen hyvinvointi kertoo ihmisen fyysisestä terveydestä, siitä kuinka hyvin pystyy ja kykenee tekemään asioita. Fyysistä hyvinvointia edistää monipuolinen liikunta, uni ja hyvä ravinto.  Psyykkinen hyvinvointi kuvaa enemmänkin yksilön mielenterveyden voinnin tilaa. Yksilö tuntee omat heikkoutensa, vahvuutensa ja kykynsä suoriutua elämän eteen tuomista haasteista. Vahva mieli. Sosiaalista hyvinvointia on sen sijaan perhe, ystävät, kaverit, yhteisöt ja työyhteisöt, sekä suhteet näiden välillä ja oma paikkasi niissä. Mitä paremmin opit tuntemaan itsesi ja omat tarpeesi, sen paremmin pystyt itseäsi palvelemaan ja tunnistamaan tilanteita, joita päivittäisissä toimissasi nousee esiin. Olemme kuitenkin itsemme kanssa tekemisissä kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa, pidetään siis itsestä ja muista huolta!

LÄHTEET

Alapappila, A. 2020. Liikkumista mahtuu päivään yllättävän helposti

https://sydan.fi/fakta/aikuisen-liikunta/

Englund, K. 2020. 6 vinkkiä aktiiviliikkujan ruokavalioon

https://www.puhti.fi/blogi/liikkujan-ruokavalio/

Millainen ruoka on hyväksi? 2021. Mieli.fi

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/millainen-ruoka-on-hyvaksi/

Uni – Uni on hyvinvoinnin perusta. Terve.fi

https://www.terve.fi/teemat/uni