


Levännyt mieli on luova
Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Viime päivinä olen pyörinyt hirveän stressin pyörteissä ja kone on käynyt ylikierroksilla. Jos rehellisiä ollaan, sitä on tapahtunut jokseenkin poikkeuksellisen paljon viimeisen vuoden aikana. Mikä minusta tulee isona? Mitä keksin akatemian aikana, mitä voin jatkaa sen loputtua? Jotain luovaa, mutta mitä se mahtaa olla. Mitä luovaa voisinkaan keksiä? Sitä onkin hyvä taas miettiä entistä enemmän tulevaa mökkipajaa varten.
Selasin vanhaa Anna – lehteä ollessani käymässä vanhempieni luona, otsikko ”Osaatko olla luova?” pompahtikin silmiini osuvasti. Yleensä valikoin tarkasti mitä luen, koska muuten saatan lukea ei niin mielenkiintoista tekstiä turhan pitkän ajan, vähän niin kuin liukuportaita kävelisi vastasuuntaan nopeudella.
Miksi luovuus ei kuki juuri silloin, kun uusia ideoita ja ajatuksia kipeimmin tarvittaisiin? Ehkä siksi, että luovuus tarvitsee ympärilleen suotuisat olosuhteet. Jatkuva päällekäyvä kiire tappaa hyvät ideat. Se lamauttaa innostuksen ja myös kyvyn synnyttää uutta. Täytyy siis opetella pysähtymään. Ei saisi sortua höyryämään ja huohottamaan. Ehtiihän sitä vähemmälläkin. Luovuus kaipaa rentoutta, pakosta vapaata mieltä, jopa laiskottelua! Kunhan malttaa odottaa, ideoita alkaa lopulta syntyä. Tietenkin myös positiiviset ajatukset ruokkivat luovuutta.
Uuden luominen työyhteisössä edellyttää esteiden purkua luovuuden tieltä. Esteitä voivat olla esimerkiksi juurtuneet perinteet. Työpaikoilla ei riitä, että johtaja tekee ja tukee, pitää myös osata synnyttää innostusta, iloa ja paloa työntekijöissäkin. Avoin ja lupsakka ilmapiiri työyhteisössä edesauttaa luovuutta. Jos palaveri on esimerkiksi järvellä, on tunnelma erilaisempaa kuin toimistossa. Onhan tunnelma meilläkin mökkipajassa aivan erilaista, kuin kasarissa. En ihmettele yhtään, että jossakin yrityksessä palaveerataan erilaisten toimintojen keskellä.
Huumori ja luovuus kuuluvat yhteen: Ei saa arkailla nauraa ja välillä on hyvä myös vitsailla. Epämuodollisuus on luovuudelle elintärkeää.
Julkaistu blogissa: https://pieceoftotal.blogspot.fi/2017/12/levannyt-mieli-on-luova.html
Aino Luuppala
Riittävä rentoutuminen on kyllä tärkeää, tuntuu, että välillä päivät venyvät ihan liian pitkiksi. Onneksi on vapaus täyttää oma kalenteri, ja on oppinut sen kanssa vähän fiksummaksi. Oon ihan varma, että the Idea tulee vielä (ja mun mielestä se on kyllä jo tullutkin ;)). Ja toisaalta, jos se ei syystä tai toisesta akatemia n aikana tule, niin onpahan tässä aikaa kehittää taitoja erilaisten projektien parissa, joista kenties voikin syntyä se the ajatus.