Tampere
02 Dec, Wednesday
3° C

Proakatemian esseepankki

Lasten ohjaaminen – johtajuuden kovin koulu



Kirjoittanut: Siiri Hyytinen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Luottamuksen rakentaminen, läsnäolo ja toisten arvostaminen. Muun muassa kaikki nämä kolme asiaa ovat äärimmäisen tärkeitä niin lasten kasvattamisessa kuin tiimityöskentelyssä tai johtoasemassa olemisessa. Nämä asiat vaativat paljon pieniä tekijöitä ja toimia näkyäkseen konkreettisesti toiminnassa.  

Ohjaan koulun ohella temppukouluja alle kouluikäisille lapsille sekä perheliikuntaa. Näiden ohjausten kautta olen päässyt tähänastisen elämäni parhaaseen johtamiskouluun, sillä suorasanaisempaa yleisöä saa etsiä, kuin lapset. Mikäli jokin asia ei toimi tai on perustelematonta, saa siitä kuulla takuulla heti suodattamattoman palautteen ja toisena seikkana, lapset äänestävät hyvin nopeasti jaloillaan, mikäli homma ei toimi tai he eivät viihdy tunneilla. Ohjattavat ryhmät ovat usein melko isoja ja lapset ovat tietysti kaikki hyvin erilaisia. Se luokin ohjaajalle haasteen, miten saa huomioitua kaikki mahdollisimman hyvin ja samanaikaisesti pidettyä järjestystä yllä ja opetettua tarvittavia motorisia taitoja kausisuunnitelman mukaan.  

Suhtaudun itse todella intohimoisesti työhöni ohjaajana ja minulle on todella tärkeää, että lapset viihtyvät tunneilla. Toinen hyvin tärkeä asia on yleinen turvallisuus, jonka takia tunneillani on melko tiukat säännöt. Olen myös tarkka sääntöjen tasapuolisesta noudattamisesta ja ylipäätään siitä, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisestiMikäli sääntöjä ei noudata, puututaan siihen heti ja joutuu hetkeksi sivuun “jäähylle” ohjaajan kanssa keskustelemaan siitä, miksi sääntöä tulisi noudattaa. Noudatan tunneillani hyvin samantyyppistä rakennetta, jotta saan luotua lapsille rutiinin tunneilla käyttäytymisestä ja tämä helpottaa myös ohjaajana työtäni, sillä tietyn rutiinin ympärille on helppo rakentaa erilaisia palikoita. Tunnit alkavat aina alkupiiristä, jossa kaikkien nimet käydään läpi ja tunnit loppuvat loppupiiriin, jossa lapsille jaetaan tarrat. Tunnin aikana keräännymme leikkien välissä piiriin, jolloin lapset tietävät, että nyt edellinen leikki loppui ja täytyy kuunnella seuraavan leikin ohjeet.  

Kuten alussa mainitsin luottamuksen rakentaminen, läsnäolo ja toisten arvostaminen ovat äärimmäisen tärkeitä asioita kaikessa kanssakäymisessä ja sen takia olen tietoisesti halunnut tuoda näitä asioita omille tunneilleni, jotta lapset oppisivat niitä myöhempää elämäänsä vartenEnnen kuin ohjaukseni alkaa jokainen lapsi tuo oman tarrakorttinsa minulle, johon tunnin lopussa lapsi saa valitan tarran tunnille osallistumisesta. Tämä tapa mahdollistaa minulle jokaisen lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja tervetulleeksi toivottamisen jo ennen kuin tunti on edes alkanut. Lisäksi kyselen lapsilta aina kuulumisia ennen tuntia, kysyn mitä he ovat tehneet ja niin edelleen. Pyrin aina esittämään myös jatkokysymyksiä lapsille, jotta he huomaavat aidon kiinnostukseni heidän asioihinsa, mikä itsessään luo turvallista ilmapiiriä sekä auttaa kasvattamaan luottamusta. Esimerkiksi, jos lapsi kertoo, että hän on tänään leikkinyt, kysyn jatkokysymykseksi mitä hän on leikkinyt. Tästäkin asiasta olen luonut rutiinin, joten lapset alkavat usein automaattisesti jo kertoa kuulumisiaan ennen kuin kerkeän kysyä, mikä kertoo onnistuneesta luottamuksen rakentamisesta. Yksittäisenä toimena tämä on erittäin pieni ja ajallisesti siihen menee yleensä noin viisi minuuttia ennen tuntien alkamista, mutta pitkällä aikavälillä se on ollut yksi keskeisimpiä asioita johtamisstrategiassani ohjatuilla tunneillani, sillä tämän avulla olen saanut lasten kunnioituksen puolelleni.   

Olen tietoisesti luonut tunneilleni kulttuuria, että kaikki ovat samanarvoisia ja jokainen tulee ottaa huomioon. Puutun pikimmiten asiaan, mikäli huomaan, että joku toimii tämän kulttuurin vastaisesti. Pyrin myös omalla toiminnallani ja esimerkilläni luomaan toivotunlaista kulttuuria tunneille, sillä kuten Panu Luukka (2019) kirjassaan mainitsee: “kulttuuri on johtajansa varjo, niin hyvässä kuin pahassa”. Käytännössä oma esimerkkini näkyy kaikkien tasapuolisena kohteluna ja omana tasavertaisena osallistumisenani leikkiin lasten kanssa.  

Reflektointitaidot ja palautteenantokyky ovat hyvin keskeisiä asioita nykypäivän työelämässä. Yhtenä missionani on ollut tuoda näitä asioita näkyväksi tunneilla käytännön toiminnassa. Tunnin päätteeksi, kun tarrat on jo jaettu, saa jokainen lapsi vielä puheenvuoron ja kertoa mikä hänen mielestään on ollut kivaa tänään. Tässä jokainen lapsi saa omien kykyjensä mukaan reflektoida tunnin aikana käytyjä teemoja ja poimia niistä itselleen mieleenpainuvimman. Tämäkin tapa on toistojen kautta muodostunut rutiiniksi ja olen huomannut selvää kehitystä lasten reflektointitaidoissa verrattuna alkusyksyn tunteihin. Ohjaajana tämä on minulle myös palautteenantotilaisuus, sillä usein esiin nousee jotkin tietyt leikit tai osiot temppuradasta, mitkä ovat olleet mukavia. Joskus saattaa nousta esiin myös henkilöitä, joidenka mielestä mikään ei ole ollut kivaa, mikä antaa omanlaista dataansa.  

Lasten osallistaminen toimintaan on hyvin vahvasti painotettuna uusimmassa varhaiskasvatussuunnitelmassa (2018), jonka vuoksi pyrin tuomaan sitä mahdollisuuksien mukaan esiin myös tunneillani. Kuuntelen lapsilta nousevia ehdotuksia ja pyrin mahdollisuuksien mukaan tarttumaan heidän tuomiin aloitteisiin. Esimerkiksi temppuradalla, jos lapsella nousee mieleen jokin uusi tapa suorittaa jokin radan pisteistä, kannustan häntä kokeilemaan, mikäli se on turvallinen ja sääntöjemme mukainen. Samoin siivoamme yleensä aina yhdessä lasten kanssa temppuradan pois, jolloin he pääsevät osallistumaan yhteisen hyvän tavoittelemiseen  

Johtamisasemassa työskentely on hyvin samantapaista niin lapsille kuin aikuisille, sillä samantapaisilla toimilla pärjää molemmissa maailmoissa. Raamit ovat nimittäin täysin samat, ainoastaan sisältö on hiukan erilaista. Kerron yläpuolella esimerkkejä lasten parissa työskentelystä ja havainnoista siltä kentältä, mutta jokaista yllä olevaa toimea pystyy soveltamaan yhtä hyvin myös aikuisten maailmaan. Esimerkiksi luottamuksen rakentuminen koostuu täysin samoista elementeistä niin lapsilla kuin aikuisilla – aidosta läsnäolosta ja välittämisestä sekä yksilöllisestä kohtaamisesta. Koen, että lasten ohjaaminen on ollut yksi merkittävin tapani oppia ja kasvaa johtajana. Työ lasten parissa on mahdollistanut minulle kentän kokeilla erilaisia johtamisstrategioita ja käytännön toimia toimivan organisaation rakentamisesta. Se on osittain myös luonut itsevarmuutta omaan ulosantiini onnistuneiden kokeilujen kautta ja auttanut hahmottamaan, miten erilaisia ihmisiä kannattaa motivoida, jotta saavutetaan yhteinen päämäärä.      

 

Lähteet:  

Luukka, P. 2019. Yrityskulttuuri on kuningas. Mikä, miksi ja miten? Alma Talent.  

 

10.8.2017. Mitä vasu tarkoittaa lapsen arjessa? Janakkala ja Hattula. YouTube.  

https://www.youtube.com/watch?v=j322w-YyBPk&t=2s katsottu 4.11.2020 

 

19.12.2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Opetushallitus.  

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf luettu 4.11.2020 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close