LÄSNÄOLON TAIKAA

Kello tikittää. Viestinnän tunnilla, palaverissa tai kotona ruokapöydässä perheen kanssa pää on jo miettimässä seuraavia tehtäviä asioita. Olo on levoton. Pää käy ylikierroksilla, mistään ei saa kiinni. Yöllä herää hikisenä ja tajuaa, hei sekin pitää vielä tehdä. Tai vaihtoehtoisesti uni ei tule millään. Pakko nousta sängystä ja tehdä vielä se ja se. Ihmiset ympärillä alkavat reagoimaan. Lapset eivät myöskään saa unta tai tunne saavansa päivän aikana tarpeeksi huomiota, nukkumaan menot myöhästyvät, pitäisi illalla nukkumaan menon jälkeen seurustella. On vaikea keskittyä ja jäädä vain nauttimaan hetkestä miettimättä muita asioita. Kuulostaako tutulta?

Viime syksynä oli kova tarmo tehdä asioita päästäkseen juuri sinne mihin haluan olla menossa – Proakatemialle. Kursseja, tenttejä, ryhmätöitä… Kalenteri ei konkreettisesti edes ollut kovinkaan täynnä luentoja tai konkreettista tehtävää, mutta silti monesta meistä kaikki tämä tuntui yhteensä liialta. Mukaan lukien minusta. Oliko kyse paineesta saada unelma toteutettua? Paine suoriutua, suoriutua itseasiassa hyvin ja päästä unelmien kouluun kokopäiväisesti, ei vain keskiviikon vieraaksi. Ensimmäisen kappaleen kuvailu osui nappiin. Itselleni tämä kaikki muine vivahteineen kuulosti arkipäivältä vielä tämän vuoden tammikuussa, kun pääsin siirtymään Proakatemialle. Havahduin ajattelemaan asiaa. En ensin yksin tajunnut, mistä kummasta on kyse. Syksystä oli jäänyt iso suorittamisen kierre päälle.

Näin Proakatemian Facebookissa Totalin Elisa Tarkiaisen näkemän julkaisun, siitä kuinka hän etsi harjoitusvalmennettavia Life Coachin opiskeluiden vuoksi. Olin ajatellut muutosta ja paremmaksi itseksi kasvamista jo hetken aikaa ja päätin ilmoittautua hänelle valmennettavaksi. Keväällä koin itselleni välttämättömänä uusitutumisen ja eteenpäin menemisen. Elisa tuntui olevan perillä takaa ajamastani asiasta heti ensimmäisestä viestistä lähtien. Mietimme yhdessä valmennuksen tavoitetta. Tavoitteeksi muovautui läsnäolo sekä kotona että koulussa.

MITÄ LÄSNÄOLO ON?

Tietoisella elämisellä voi muuttaa yhdellä parhaimmista tavoista elämää. Tietoinen läsnäolo tarkoittaa täysin läsnä olemista tässä hetkessä. Läsnä ollessa on tietoinen aisteista, ajatuksista ja tunteista. Läsnä ollessa kussakin hetkessä ja tilanteessa ympäristön hienovaraiset ilmiöt ja tapahtumat eivät mene ohi. Silloin pystyy helpommin ennakoimaan tulevia tapahtumia. Läsnäolo auttaa reagoimaan paremmin ympäristöön. Lisäksi se auttaa olemaan paremmin yhteydessä oman kehon, tunteiden, ajatusten ja henkisyyden kanssa. (Mäkinen 2017.) Läsnäolon vastakohta on läsnäolon puute: ihminen on fyysisesti paikalla, mieli askaroi tulevassa ja mennessä. Hyväksyvässä läsnäolossa ihminen ei arvostele tai tuomitse omia tai muiden ajatuksia ja tunteita. (Lehto 2014.)

LÄSNÄOLON HARJOITTAMINEN

Kuulostaako edeltävä haastavalta? Onneksi läsnäoloa voi opetella (Tarkiainen 2018). Sain pitkin Life Coach -matkaa erilaisia harjoituksia valmentajaltani Elisa Tarkiaiselta. Harjoituksista moni oli läsnäoloharjoituksia, joita tein välillä valmentajan seurassa, yksin tai lasten kanssa. Oli läsnäolevaa tiskaamista, suihkua, rentouttavan musiikin kuuntelemista, kiitollisuuspäiväkirjaa… Kokeilemalla selviää, mikä on itselleen oikea tapa tehdä läsnäoloharjoituksia. Kirjoitan tähän alas muutamia itselläni toimineita asioita. Voi olla, että juuri sinulle toimii nämä asiat tai sitten ei. Saa käyttää samoja, muokata omaksi tai etsiä vallan toisenlaisia harjoitteita. Näistä keinoista kaikki eivät ole suoraan toisen antamia tai lähteistä etsittyjä harjoituksia. Käyttämäni harjoitukset ovat muovautuneet parhaiten omaan arkeen sopiviksi.

1. Kiitollisuuspäiväkirja. Sain valmennuksen alussa tehtäväksi kirjoittaa poikani kanssa kiitollisuuspäiväkirjaa aina viimeiseksi illalla juuri ennen lapsen nukkumaanmenoa. Tarkoituksena oli kirjoittaa kolme asiaa, joista on kiitollinen ja asiaan liittyvä tunne. Harjoitusta tehdessä kävimme molempien kolme asiaa ja tunnetta lävitse. Kirjasin jokaisen vastauksen saamalleni lomakkeelle ylös, niitä on hauska lukea jälkikäteen. Poikani odotti kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittamista joka ilta. Kiitollisuuspäiväkirjan täyttö lapsen kanssa muistutti näkemään kiitollisuuden aiheita lapsenomaisesti pienimmissäkin asioissa.

2. Siirtymävaiheen harjoitus. Tällä tarkoitan harjoitusta, joka tulee tehtyä siirtymisvaiheessa esimerkiksi roolista toiseen. Itse olen tätä harjoitusta tehnyt paljon tullessani koulusta tai töistä bussilla kotiin. Bussimatkan ajaksi kuulokkeista voi laittaa rentouttavaa meditointimusiikkia taustalle ja tietoisesti rentouttaa kehonsa pala palaselta ajattelematta mitään muuta. Tämän tyyppinen harjoitus auttaa nollaamaan aikaisemmin tapahtuneet asiat ja jättämään ne siihen. Seuraavaan paikkaan ja rooliin on helppo siirtyä nollatun pään kanssa.

3. Meditaatiomatkat ja musiikki. Uskokaa tai älkää, tässä on eniten käyttämäni harjoitusmuoto lasten kanssa. Menon äidyttyä liian villiksi olen ottanut levottomat lapset mukaan pimennettyyn huoneeseen, pyytänyt heitä makaamaan rentoutuneesti ja kuuntelemaan Youtubesta soittamaani lapsille tarkoitettua meditaatioharjoitusta. Meditaatiomatkassa matkataan esimerkiksi merenneitojen valtakuntaan tai kettusaarelle seesteisen musiikin säestämänä. Koko porukka on meditaatiomatkan jälkeen rentoutunut, rauhallinen ja niin valmis menemään untenmaille. Auttaa kummasti rauhoittamaan iltatoimet. Tämän lisäksi tapanani on lähes joka ilta soittaa iltatoimien aikaan meditaatiomusiikkia. Jos satun unohtamaan, lapset siitä kyllä kuorossa muistuttavat.

4. Puhelin pois. Asia, jolla olen useammassa ristipölytyspajassa hämmentänyt kanssa eläjiä. Otin tavakseni kotiin tullessani laittaa puhelimen mikron päälle. Suljen netin ja laitan äänet päälle. Sovellukset eivät piippaa. Hätätapauksessa soittamalla saa kiinni. Olen saavuttamattomissa puhelimella noin 3h päivässä. Keskityn perheeseen, lapsiin ja yhdessä oloon. Suosittelen kaikkia kokeilemaan. Aluksi tuntuu hassulta ja hölmöltä olla ilman puhelinta, mutta pian huomaa palkitsevat asiat. Hetkessä on täysillä mukana, eikä edes muista puhelinta. Valmentajani Elisa haastoi nimeämään paikan, johon puhelin laitetaan. Näin asia tuli oikeasti tehtyä.

MITEN LÄSNÄOLO NÄKYY ARJESSANI?

Läsnäoloa tarvitaan keskittymiseen työssä, kotona ja harrastuksissa. Tietoinen hyväksyvä läsnäolo parantaa kykyä kuunnella muita ihmisiä ja saattaa sen vuoksi johtaa parempiin ihmissuhteisiin. Se auttaa ottamaan etäisyyttä negatiivisiin tunteisiin ja vapauttaa esimerkiksi masennusta aiheuttavien tunteiden ja ajatusten noidankehästä. (Lehto 2014.) Tietoisen läsnäolon säännöllisestä harjoittelusta on apua tilanteissa, joissa tunteiden säätely ja stressinhallinta ovat tarpeen. Taidot tukevat lisäksi fyysistä terveyttä ja lisäävät vastustuskykyä. (Yle 2016.)

Loppu keväällä, juuri kesän korvalla hymyilen leveästi. TÖNÖn projektitiimistä tulee kommentti, kuinka olen aina niin läsnä tapaamisissa ja se on ihanaa. Projektitiimini on huomannut päässeeni tavoitteeseen, vaikka en ole syvällisesti heidän kanssaan valmennusta kovinkaan paljon puinut. Kotona lapset nukahtavat illalla helpommin. Välillä pitempien työpäivien jälkeen kesällä näkyy nukahtamisvaikeuksia. Koen kuitenkin sisäistäneeni tärkeitä työvälineitä, joilla osaan heti lähteä korjaamaan tilannetta. Enää en tarvitse niin paljoa ajatella tekeväni harjoituksia, tarkoituksen mukaista läsnäolon harjoittamista. Huomaan sen tulevan automaattisesti osaksi arkeani. Puhelintakin uskaltaa pitää muualla, kuin mikron päällä. Sen olemassaolo unohtuu muutenkin usein. Kesällä sain paljon irti läsnäolosta intensiivisen TÖNÖprojektin keskellä. Läsnäolon ansiosta pystyin olemaan mieleni puolesta välillä vapaalla, vaikka tavallaan koko kesän olinkin tauotta töissä. Hymyilyttää.

LÄHTEET

Lehto, J. 2014. Mindfulnessin oppimiseen ei tarvita kalliita kursseja. Julkaistu 17.9.2014. Päivitetty 25.4.2016. Luettu 15.10.2018. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/17/mindfulnessin-oppimiseen-ei-tarvita-kalliita-kursseja

Mäkinen, K. 2017. 6+1 helppoa tapaa harjoittaa läsnäoloa arjessasi. Julkaistu 8.2.2017. Luettu 15.10.2018. https://hidastaelamaa.fi/2017/02/61-helppoa-tapaa-harjoittaa-lasnaoloa-arjessasi/

Tarkiainen, E. Life Coach-valmentaja. 2018. Life Coach-valmennus 2/2018-7/2018. Tampere.

Yle. 2016. Sielukoulu tehtävä 2: Elä hetkessä – myös arkena. Julkaistu 8.2.2016. Päivitetty 25.4.2016. Luettu 15.10.2018. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/08/sielukoulu-tehtava-2-ela-hetkessa-myos-arkena