Tampere
19 Jan, Tuesday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Lakkosuomi



Kirjoittanut: Antti Eloranta - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Ei kirjaa
Ei kirjailijaa
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Lakkosuomi

 

 

 

Vaikka olen nuori yrittäjäopiskelija, tuntuu siltä, että aina olisi käynnissä jonkun alan työehtosopimusneuvottelut ja jostain syystä tuntuu myös siltä, että ne lähes tulkoon aina päätyvät lakkoihin. Näistä neuvotteluista luodaan draaman kaaren mukaisesti melkoisia mittelöitä, joissa työnantaja ja työntekijä osapuolet taistelevat dramaattisesti median artikkeleista toiseen. Suurimman yleislakon jälkeen 1956, missä oli osallisena jopa 500 000 suomalaista, päätettiin tuoda valtio mukaan neuvotteluihin ja kantamaan osavastuuta sovittelusta. Nykyään on olemassa malli, missä valtakunnansovittelija (perustettu 1962) neuvottelee osapuolten kanssa ja luo ehdotuksen, joka hyväksytään tai ei hyväksytä.

 

 

Lakon idea

 

Lakko on käytännössä yksi neuvottelukeino, missä voidaan painostaa toista osapuolta tulemaan vastaan neuvotteluissa. Tämä on palkansaajien paras keino saada pidettyä oma osuutensa yritysten mahdollisesta tuottavuuden kasvusta ja turvata oma asema yhteiskunnassa. Painottaisin tässä sanaa mahdollisesta tuottavuudesta, sillä läheskään kaikilla yrityksillä ei välttämättä ole varaa nostaa palkkoja, ellei tuottavuus ja tehokkuus todella parane yrityksessä. Yrittäjän suurimpia kuluja on aina palkanmaksukulut ja siihen liittyvät sivukulut, mutta niitä ei taas voi suoranaisesti laskuttaa yrityksen asiakkailtakaan, ellei ole perusteltua syytä, kuten raaka-aineiden hinnannousu.

 

Lakon perimmäisenä ideana historiaa tutkiessa on ollut ajaa tiettyä asiaa läpi työtaistelu keinona. Ensimmäinen lakko vuonna 1619 johtui tilanteesta, jossa Virginiassa olleet tietyt työmiehet eivät saaneet lupaa äänestää vaaleissa ja päättivät mennä lakkoon. Nykypäivänä lakkoon on yhdistetty vahvasti palkankorotusneuvottelut, mitkä ovat peilanneet ajan saatossa ostovoiman säilyttämiseen. Yleisin argumentti palkankorotuksille on se, että työntekijöiden tulee saada säilyttää ostovoima, tämä on hauska kommentti sillä Antti Koskelan 2019 kirjoittamassaan tutkimuksessa todetaan seuraavaa. ”Vielä 1950-luvulla kotitalouksien suurin kuluerä oli ruoka ja muut alkoholittomat elintarvikkeet. Elintarvikkeiden hinnannousu olikin merkittävä taustavaikuttaja useissa lakoissa. Nykyään kotitalouksien ylivoimaisesti suurin kuluerä on asuminen, eikä minkään elintarvikkeiden hinnannousulla ole ollut 2000-luvulla suurta vaikutusta työmarkkinoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että palkankorotukset, jotka ovat avainasemassa neuvotteluissa menisivät aivan muuhun kuin alun perin tarkoitettuun ”ostovoimaan”. Asumisen kulut ovat kyllä markkina-sidonnaisia, mutta liittyvät enemmänkin rahoitusmarkkinoihin ja korkotasoon, olettaen että suurin osa ihmisten asunnoista on laina-sidonnaisia.

 

Kun ammattiliitto tavoittelee tuottavuuskehityksen ja omien jäsentensä arvon mittaamista mahdollisimman pitkälle, sekä tuottamaan täten mahdollisimman suurta arvoa. Niin samalla työnantajalla on suuri kannustin yrittää automatisoida ja tehostaa tuotantoaan ja omia prosessejaan mahdollisimman pitkälle, jotta ihmistyön määrä vähenisi tai ainakin muuttuisi helpommaksi. Pitkässä juoksussa tämä on hyvä asia, sillä teknologiakehitys nostattaa kanstantaloutta, sillä tuotantomäärät ja kannattavuus paranee. Tämän voi havaita konkreettisesti aloilla, joilta tällä hetkellä vähennetään radikaalisti työntekijöitä, kuten esimerkiksi kaikki Euroopassa toimivat suuret pankit.

 

”Tyypillisimmin työtaistelu on lakko, jolla yritetään saada alan työ- ehtosopimusneuvotteluissa lisää palkkaa tai paremmat työsuhteiden ehdot. Käytännössä lakolla pyritään tuottamaan työnantajapuolen yrityksille niin suuria tappioita, että työnantajaliiton hallinnossa olevat henkilöt suostuvat neuvotteluissa työntekijöiden vaatimuksiin” – Antti Koskela, 2019. Mielenkiintoista tässä on se, että kyseessä on kirjaimellisesti taistelu. Kaksi eri tahoa edustavaa osapuolta haluavat ajaa omaa asiaansa ja vaikka lakko aiheuttaisi valtiolle, suomelle ja yrityksille miljoonatappiot ja johtaisi yritysten talousvaikeuksiin ja sitä kautta irtisanomisiin, tehdään niitä silti ja trendinä nyt on ollut, että jokainen päättyvä TES, eli työehtosopimus johtaa välittömästi lakkouhkauksiin.

 

Pistelakko, korpilakko=laitonlakko, italialainen lakko, poliittinen lakko, yleislakko, tukilakko, työsaarto, työsulku, surulakko, jarrutuslakko

Jotta elämä ei olisi liian tylsää, niin Suomesta löytyy montaa eri vaihtoehtoa, mikäli lakon järjestäminen kiinnostaa. Miksi Ruotsissa lakkoja on lähes, tulkoon 10 kertaa vähemmän, jos mitataan menetetyillä työpäivillä 1000 henkeä kohden? Monet yritykset Suomessa joutuvat varautumaan lakkoihin, sillä esimerkiksi tehtaiden kohdalla lakon vaikutukset ovat dramaattiset. Yhden tehtaan alas-ajoa saatetaan suunnitella vuosia ja on hyvin todennäköistä, että jotain rikkoutuu, kun kaikki koneet ajetaan äkisti alas.

Tälläkin hetkellä juuri päättynyt postin lakko aiheutti valtavasti huomiota mediassa ja monet olivat lakkoilijoiden kannalla. On kohtuutonta, mikäli monta vuotta palvelleelta työntekijältä ollaan hyvin nopeassa muutoksessa viemässä lähes kolmasosaa palkasta pois. Medialla on kuitenkin valtava rooli materiaalin tuottamisessa ja usein se saattaa olla lakkoilijoita tukevaa propagandaa. Väärän informaation levittämiseen saattaa syyllistyä myös työntekijäpuolen liittojen johtohenkilöt antamissaan tiedotteissa tai levittämissään uutisissa.

”On hyvin valitettavaa, että perinteikäs ammattiliitto toimii näin vastuuttomasti ja menettää samalla kaiken uskottavuutensa työmarkkinatoimijana. Toivottavasti liiton jäsenet ymmärtävät tämän. Samoin on valitettavaa, että liitto houkuttelee jäseniään lakkoon valheellisilla argumenteilla. Esimerkiksi liiton toistuvat puheet työehtojen halpuuttamisesta eivät pidä miltään osin paikkaansa”, Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo tiedotteessa.

 

Tämän kaltaiset kirjoitukset ovat arkipäivää, sillä koskettavathan työtaistelut koko työikäistä väestöä Suomessa. SSAB Oyj:n uutinen viimeisen kvartaalin huonontumisesta on myös maailmanlaajuinen uutinen, joita sijoittavat seuraavat. Tämä vaikuttaa kerroinvaikutuksen määritelmän mukaisesti lopulta investointeihin, joita ulkomaiset yritykset ovat tekemässä Suomeen. Mikäli edustamme maata, joka on hyvin lakkoherkkä, saattaa se olla suurelle yritykselle riittävä syy siirtää investointi esimerkiksi pienen lakko-uhan Ruotsiin.

 

Mielenkiintoista on kuitenkin esimerkiksi Minna Helteen kirjoitus, mikä pitää paikkansa. Liiton edustajat ovat kertoneet epävalideja tietoja omille jäsenilleen tulevista neuvotteluista ja siitä, mitä työnantajapuoli hakee niiltä. Usein liittojen työntekijät uskovat ”omiaan” ja loogisesti asettuvat niiden mielipiteiden taakse, sillä maksavathan liitot lakkokassa ”puskureistaan” korvaukset työntekijöille lakkojen aikana. Asia, mitä monet eivät kuitenkaan tiedosta on se, että esimerkiksi näiden ammattiyhdistysten edustajien omat henkilökohtaiset ansiot liittotyöskentelystä ovat äärimmäisen suuria, usein satoja tuhansia euroja vuodessa. Silti työntekijäpuoli vaatii työnantajapuolelta suurten johtajien palkkojen leikkaamista, suhteessa omiinsa.

 

Lakot ovat laillinen työtaistelukeino, millä työntekijäpuoli saa pidettyä oman asemansa yhteiskunnassa ja saa mahdollisen hyödyn talouskasvusta ja kehityksestä. Suomessa tarvitaan ilmeisesti lakkoja, mutta Ruotsissa ei. Suomessakin tapahtuvissa työneuvotteluissa on todennäköisesti myös osittain kyse viestintäongelmista kummankin osapuolen puolelta ja näistä paljon puhutuista neuvottelutaidoista. Media välittää kuvan suuresta taistelusta ja ihmiset jakaantuvat omalle puolelleen, eivätkä monetkaan näe asioita objektiivisesti tai hahmota isoa kuvaa, mistä taistellaan ja mikä lakkojen todellinen vaikutus on. Jokainen yritys voisikin panostaa omaan viestintäänsä ja toteuttaa kulttuuria, missä asioista kerrotaan rehellisellä ja opettavalla tavalla.

 

 

 

 

 

Lähteet

 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sahkoliitto-pidentaa-ja-laajentaa-lakkoa-on-hyvin-valitettavaa-etta-perinteikas-ammattiliitto-toimii-nain-vastuuttomasti/454b59e6-89d1-4801-af70-2931d6953d3b(Kauppalehti, Heidi Huotilainen, 19.12.2019) Luettu 19.12.2019

 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ssab-varoittaa-suomen-lakot-heikentavat-loppuvuoden-tulosta-noin-250-miljoonalla-ruotsin-kruunulla/1f1cda33-4f6b-43ca-a802-bbe4b0cb86cd

(Kauppalehti, Lauri Sihvonen, 18.12.2019) Luettu 19.12.2019

 

https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2019/11/Hanskat-tippui_web.pdf

(Antti Koskela, 2019, Kalevi-sorsa säätiö, Hanskat tippui, tutkimus lakko-kulttuurista ja historiasta Suomessa)

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close