Tampere
02 Dec, Wednesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Kysele, kannusta, kiitä



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Menestyvässä huippujoukkueessa kaikki palaset tuntuvat vain loksahtaneen paikoilleen ja kaikki toimii ilman, että asioita tarvitsee sen enempään miettiä. Töitä täytyy tietenkin tehdä koko ajan sen eteen, mutta sekin tuntuu helpolta ja vaivattomalta. Kun tällaisessa joukkueessa on saanut olla, ei sen jälkeen pysty enää tähtäämään mihinkään muuhun kuin parhaaseen. Se on kuin flow-tila, jolle ei tunnu olevan loppua. Joukkue voi kuitenkin olla huipussaan vain tietyn ajan. Itse olen ollut tällaisessa joukkueessa mukana, joukkueen jäsenenä kylläkin ja tarkkaillut joukkueen toimintaa siitä näkökulmasta. Olin silloin myös niin nuori, etten osannut tarkkailla asiaa valmentajan ja johtamisen näkökulmasta.

 

Joukkuetta viimeisen kerran vaihtaessani huomasin kuitenkin, miten suuri merkitys valmentajalla on joukkueeseen. Valmentaja piirtää joukkueelle viivat mitä kohti kuljetaan ja ohjailee joukkuetta hyvällä auktoriteetilla. Jokaisella joukkuelaisella on oma roolinsa ja valmentaja pitää huolen, että he ovat motivoituneita hoitamaan tämän roolin. Roolit määräytyivät jokaisen joukkuelaisen vahvuuksien mukaan. Valmentaja tunsi jokaisen vahvuudet ja heikkoudet ja halusi vahvistaa vahvuuksia. Ymmärsin vasta silloin, kuinka suuren työn entinen valmentajani oli tehnyt aina joukkueessamme ja kuinka ammattilainen hän oli.

 

Tällainen menestyvä huippujoukkue on nyt myös trendi työelämässä. Aiemmin on johtamisessa arvostettu koulutusta, käskemistä ja kontrollia. Nyt johtaminen on kääntymässä enemmän valmentamiseen ja arvostetaan enemmän arvojohtamista, empatiaa ja osallistamista. Kolme koota koulutus, käskeminen ja kontrolli on muuttunut kyselemiseen, kannustamiseen ja kiittämiseen. Onko valmentajasta tulossa isompi titteli kuin johtajasta?

 

Kysele

Usein empaattinen johtaja mielletään sellaiseksi, jonka yli voi kävellä ja hänen auktoriteettinsa on viety. Tätä se ei kuitenkaan tarkoita. Johtajalta odotetaan yhä enemmän empatiaa ja alaistensa huomioon ottamista. Johtajat eivät ole enää ylhäältä päin käskyjä antavia auktoriteetteja vaan enemmänkin työntekijöitä osallistavia valmentajia. Johtajien tulee tietää alaistensa tavoitteita ja osata motivoida heitä menestymään, eikä vain itseään. Kuitenkin pitää olla tarkkana, ettei lähde miellyttämään liikaa. Johtajan tulee pystyä ohjaamaan alaisiaan oikeaan suuntaan ja kohti yhteistä päämäärää. Samalla kuitenkin pitää pystyä sanomaan viimeinen sana, vaikka se tuntuisi hankalalta. Henkilö, joka ei osaa sanoa ei, ei voi olla johtaja.

 

Kannusta

Valmentajat alkavat usein kiinnittämään huomiota liikaa omaan menestymiseensä ja koko joukkueen tarpeet jäävät tämän varjoon. Tämä on myös tuttu näky työelämänjohtamisessa. Ennen arvostettiin enemmän menestyviä johtajia. Johtajia, jotka olivat tehneet kaikkensa päästäkseen asemaansa, vaikka se olisi tarkoittanut muiden jälkeen jäämistä ja alas polkemista. Nykyään hyväksi johtajaksi leimautuvat johtajat, jotka johtamisellaan ja esimerkillään auttavat myös muita menestymään ja pääsemään tavoitteisiinsa. Haluatko olla johtajana taivaalla loistava tähti vai avaruus jossa tähdet loistavat? Kun olet kysellyt ja tutustunut johdettaviisi, tiedät paremmin heidän vahvuutensa ja heikkoutensa. Keskittymällä vahvuuksiin ja niitä vahvistamalla on mahdollista kannustaa ihmisiä parempiin saavutuksiin. Heikkouksiin keskittymällä usein vain painaa toista alaspäin. Johtajan asettamat koko organisaation tavoitteetkin tulisi olla kaikkia kannustavia ja motivoivia. Tavoitteiden tulisi olla osallistavia ja sellaisia, jotka vaatisivat kaikkia tekemään asioita tavoitteiden eteen. Jos tavoitteet koskevat vain organisaatiota, on johtaja niistä lopulta yksin vastuussa. Hyvät tavoitteet kannustavat koko yhteisöä toimimaan. Pitää myös muistaa, että niin kuin jokainen joukkue, niin myös työyhteisö tarvitsee erilaista osaamista ja erilaisia persoonallisuuksia päästäkseen huippuunsa. Ihmiset ovat tärkeämpiä kuin strategia.

 

Kiitä

Valmentaja ei ole mitään ilman joukkuettaan ja menestys on koko joukkueen yhteinen kokemus. Kaikki joukkueen jäsenet ovat tärkeitä osia niin valmentajasta pelaajaan ja pelaajasta huoltajaan asti. Tämä sama koskee myös työyhteisöä, jos asiat menevät hyvin ja työyhteisö onnistuu, tulee siitä kiittää koko yhteisöä. Kiitos motivoi ja kannustaa työyhteisöä toimimaan yhteisön hyväksi. Jos hyvä työ ja menestyminen jää aina huomioimatta saattaa yksittäiset työntekijät turhautua ja alkaa pitämään työtään merkityksettömänä. Johtajalta ei ole heikkoutta kiittää alaisiaan hyvästä työstä, vaikka se välillä tuntuisikin itsestään selvyydeltä ja työntekeminen joltain mikä on työntekijöiden velvollisuus. Merkityksen kokeminen on tärkeää niin työntekijälle kuin johtajallekin. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.

 

Arvojohtaminen

Kysele, kannusta ja kiitä on perusta ja lähtökohta arvojohtamiselle, jota Dettmann ja johtamisen taito kirja käsitteli hyvin vahvasti ja syvällisesti. Kaikessa tässä on kyse esimerkillä johtamisesta, eli johtamisesta jossa näkyy johtajan tai valmentajan henkilökohtaiset arvot ja se, että hän on itse myös valmis noudattamaan näitä arvoja. Jos et itse toimi arvojen mukaan, joita yrität tuoda johdettavalle ryhmälle, menetät uskottavuutesi ja ryhmän luottamuksen. Arvojen pitää olla myös sellaisia joihin ryhmän on loogista ja helppoa sitoutua. Arvojohtaja tuntee johdettavansa ja tuntee heidän vahvuutensa ja heikkoutensa. Hän on kiinnostunut johdettavistaan osaa ottaa kaikki mukaan työyhteisön toimintaan ja pystyy ohjaamaan heitä heille parhaaseen suuntaan. Arvojohtaja huolehtii jokaisen kehittymisestä ja menestyksestä eikä aseta omaa kehittymistään muiden edelle.

 

Omat arvot johtajana

Itse haluaisin olla johtajana ja ihmisenä avaruus, jossa tähdet loistavat. Haluan luoda myös muille pohjan, jolta menestyä. Nyt huomaan, että olen oppinut paljon aiemmalta valmentajaltani ja hänen tavoistaan. Haluan yhdistää hänen intohimoaan ja taitoaan tuntea joukkuelaiset ja tunnistaa heidän vahvuutensa ja heikkoutensa ja tukea heitä juuri heille luoduissa rooleissaan. Haluan yhdistää siihen omalla esimerkilläni johtamisen ja arvojeni heijastamisen myös muihin ja innostamisen. Haasteita itselleni arvojohtajana tulee varmasti olemaan paljon, näistä suurimpana tulee ehdottomasti olemaan tarve miellyttää muita, mikä välillä kohdallani menee yli. Toisena tulee varmasti näkymään haluni kontrolloida kaikkea ja varmistella, että asiat tulee hoidettua, aikatauluttaa ja strategioida. Tästä tulee olemaan vaikea päästää irti ja vain luottaa, että asiat tulevat järjestymään myös ilman omaa panostustani. Tätä olen joutunut harjoittelemaan myös tiimissäni ja on huomannut sen, että tekemällä liikaa muiden puolesta myös passivoi heitä ja se ei auta ketään pääsemään eteenpäin. Näitä kahta suurinta kehityskohtaa kehittämällä pystyn varmasti toimimaan tulevaisuudessa uskottavana ja luotettavana esimerkkinä ja arvojohtajana.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close