Tampere
19 Jun, Saturday
19° C

Proakatemian esseepankki

Kylmähoito – apua vai ei?



Kirjoittanut: Olga Penttinen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Kylmähoitojen tavoitteena on laskea kudoksen lämpötilaa. Kylmä saa aikaan useita reaktioita kehossa. Yksi yleisimmistä käyttötarkoituksista kylmälle on kivun lievitys. Kylmää käytetään paljon myös tulehdusten, turvotuksen ja palautumisen apuna. Muita käyttötarkoituksia ovat ensiapuhoito tuoreille vammoille, liikehoidon esihoito, rasituksesta palautumisen nopeuttaminen sekä lihaksen spastisuuden eli jännitystilan vähentäminen. Kylmä on helppo itsehoitokeino, jonka talvisin voi toteuttaa niin lumessa kierimällä kuin avantouinnilla. Muita keinoja kylmähoitoihin ovat muunmuaassa erilaiset kylmägeelit ja kylmäpakkaukset. Kylmähoito voidaan kohdistaa niin paikallisesti tiettyyn kehon osaan kuin koko kehollekin. Kylmää tulisi pitää noin 10-20 minuuttia kipeällä tai turvonneella alueella. Kylmähoitoja voi toistaa useasti päivän aikana. Muista asettaa pyyhe tai muu kangas kylmäpussin ja ihon väliin.

 

Kylmän vaikutuksesta paikallinen verenkierto lisääntyy ja kylmä laskee kudoksen lämpötilaa, joka esimerkiksi tulehduksissa on valmiiksi koholla. Kivun lievityksessä kylmää on käytetty paljon, sillä ihon lämpötilan laskiessa alle +20 asteeseen hermojen johtumisnopeus pienenee eli hermoimpulssin eteneminen hidastuu. Myös asetyylikoliini nimisen välittäjäaineen tuotanto vähenee, kun ihon lämpötila laskee. Kipuun käytettävää kylmähoitoa olisi hyvä toistaa noin kolmen tunnin välein.

 

Kylmähoidot kuten avanto, lumessa kieriminen ja kylmä suihku lisäävät kylmän positiivisia vaikutuksia. Ne lisäävät kehon noradrenaliinipitoisuutta, jolloin syntyy ns. stressireaktio ja se parantaa muun muassa hengitysinfektioilta ja vähentää myös kipua. Kylmähoitojen aiheuttama oksidatiivinen stressi kehittää elimistön antioksidatiivista järjestelmää. Oksidatiivinen stressi liitetään kroonisiin sairauksiin, jolloin elimistön happi tasapaino horjuu. Jatkuvissa kylmän altistuksissa vaste saattaa kuitenkin vähentyä ja hyöty ei ole enää niin suuri, sillä elimistön kylmänsieto paranee.

 

Sillä veden hydrostaattinen paine lisää sydämen minuuttitilavuutta, verenvirtaus kudoksiin lisääntyy ja täten myös kuona-aineiden poistuminen lihaksista verenkierron kautta paranee. Paine vähentää myös turvotusta, jolloin hapen kulkeutuminen lihaksiin toimii normaalisti. Siksi vesi on hyvä elementti urheilun jälkeisen palautumisen nopeuttamiselle. Kylmä hoidon vaikutukset eli tulehdusten vähentyminen sekä lihaskivun lievittyminen yhdistettynä veden hydrostaattiseen paineeseen ovat tutkimusten mukaan toimineet hyvänä palautumiskeinoja. Näin ollen kylmäallas tai avanto tuovat hyviä vaikutuksia koko elimistölle palautumisen näkökulmasta.

 

Avannossa käyneenä huomaa, kuinka kylmän sieto paranee jo saman avanto kerran aikana. Ensimmäinen käynti saunasta avantoon tuntuu hirveältä ja vedessä käyminen on hyvin nopea prosessi. Muutaman vedessä käynnin jälkeen kylmään veteen alkaa tottua ja hengittelyllä on jo helpompi rauhoittaa kehoa. Myös säännöllinen avannossa käyminen tai muu kylmälle altistaminen tekee kylmästä miellyttävämpää. Kylmäaltistusten lisääntyessä kylmän tunne lievittyy, joka johtuu hermovälityksen vähenemisestä.

Kylmähoitoja ei tule kuitenkaan kaikissa tilanteissa käyttää. Kylmää ei suositella käytettäväksi, mikäli hoitoalueella on heikentynyt ihontunto tai verenkierto. Esimerkiksi kylmästä johtuva nokkosihottuma sekä kylmäallergia ovat este kylmähoidoille.

 

 

Lähteet:
Mikkelson, M. & Leppäluoto, J. 2005. Tekeekö kylmä hyvää? https://www.duodecimlehti.fi/duo94813

Kauranen, K. 2018. Fysioterapeutin käsikirja. Sanoma Pro.

Heikura, I. 2014. Haasteena palautuminen. https://www.kestavyysurheilu.fi/plus/haasteena-palautuminen-osa-iiia-kylmaa

Kylmähoito – apua vai ei?

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close