Tampere
23 Feb, Friday
2° C

Proakatemian esseepankki

Kuuntele kuullaksesi



Kirjoittanut: Anniina Tirkkonen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Et taida kuunnella
Merja Takamäki
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Halusin kirjoittaa esseen kuuntelun taidosta. Kuka nyt ei osaisi kuunnella? Niin helppo mutta kuitenkin aika vaikea taito. Syvennyin aitoon kuulemiseen ja sen eri tasoihin. Tämä taito on kuitenkin avain rakentavaan vuorovaikutukseen sekä hyvään dialogiin. Myös valmennuksessa aito läsnäolo, sanattomien eleiden tunteminen sekä asiakkaan kuuleminen on erittäin tärkeässä asemassa, sillä ilman sitä on mahdotonta kysyä myöskään oikeita kysymyksiä, inspiroida tai antaa oikeanlaista tukea.

 

Kuuntelun lähtökohtana on toisen näkökulmien myötäelävä kuunteleminen. Kun on luottamuksen tila, sekä kuunnellaan aidosti, on mahdollista, että esiin nousee ajatuksia ja tunteita, jotka muussa tilanteessa saattaisivat jäädä ilmaisematta ja sitä kautta mietityttämään. Me ihmiset monesti etsimme vahvistusta ulkopuolelta omiin uskomuksiimme, jonka takia muodostamme mielipiteet helposti niin, ettei niillä välttämättä ole totuuden kanssa paljoakaan tekemistä. Sen takia on tärkeää tulla tietoiseksi kuuntelijaksi ja oikeasti kuulla mitä toisella on sanottavaa. Ei niin, että samalla miettii omaa argumenttiaan tai omia kokemuksiaan, vaan asettuu tilanteeseen niin, että haluaa aidosti kuulla ja ymmärtää mitä toisella on sanottavana.

 

Jokaisella meillä on inhimillinen syvä perustarve tulla kuulluksi ja nähdyksi. Emme usein kaipaa neuvoja tai suoria ratkaisuja, vaan sen että joku kuulee mitä meillä on mielen päällä ja hyväksyy sinut sen kanssa. Olen myös huomannut joissain hetkissä, että ihmisillä (myös minulla) on kova tarve ratkaista muiden ongelmat ja neuvoa miten asia tulisi hoitaa. Aina omasta mielestään. Varsinkin silloin kun asia herättää vaikeampia tunteita kuten pelkoa, surua tai vihaa. Olen pohtinut, että emmekö kestä toisen hankalia tunteita tai pelkäämmekö mitä tuntemuksia se nostaa meissä esiin, ja siksi aidon läsnäolon, kuuntelun ja ymmärryksen sijaan koitamme jotenkin mielen tasolla äkkiä ratkaista sen.  Asiat harvoin ovat kuitenkaan niin yksinkertaisia ja mustavalkoisia, että kaikki ratkeaisi hetkessä tai ihmiset toimisivat samalla tavalla. Usein myös asiat on hoidettava omassa tahdissa ja järjestyksessä, sillä aikataululla kun on itse valmis. Usein hankalat asiat ottavat aikaa, mutta oikein prosessoituna se on myös mahdollisuus omalle kasvulle ja kehitykselle. Se, mikä toimii minulle, ei todellakaan sovi välttämättä muille ja toisinpäin. Me koemme asiat aina eri tavalla. Siksi neuvominen voi pahimmillaan jopa saada huonomman olon aikaan sille ketä kuunnellaan. Se voi helposti tuntua siltä kuin kuunteleva osapuoli asettaisi itsensä kuunneltavan yläpuolelle. Usein isoimmat kolahdukset tulevat silloin kun saamme itse oivaltaa toisen aidon kuuntelun ja kysymysten avulla.

 

Kävin vuonna 2020 Valmentamon Life coach koulutuksen, ja siellä ensikättelyssä tehtiin selväksi, että ratkaisukeskeisen valmentajan tärkein taito on KUUNTELEMINEN. Kuuntele, kuuntele, kuuntele. Äläkä ikinä neuvo.

Kävimme silloin läpi viisi eri kuuntelun tasoa, jotta meidän olisi helpompaa tulla tietoiseksi siitä millaisia kuuntelijoita olemme ja kehittää tätä taitoa. Kun tulemme tästä tietoiseksi, jäämme myös helpommin itsellemme siitä kiinni, jos läsnäolo ei ole tarpeeksi hyvää. Käyn seuraavaksi läpi kuuntelun eri tasoja.

 

  • Alimmalla tasolla ihminen on hiljaa, mutta ei oikeastaan kuuntele puhuvaa osapuolta; hänen ajatuksensa ovat muualla.
  • Toiseksi alimmalla tasolla ihminen kuuntelee toisen puhetta, mutta vain odottaa koska toinen lopettaa, jotta pääsisi itse puhumaan.
  • Kolmannella tasolla ihminen kuuntelee, mutta vain arvioidakseen mikä toisen puheessa on oikein tai väärin. Tavallaan voimme sanoa, että näillä alimmilla kuuntelemisen tasoilla emme aidosti halua kuulla toisen ajatusta.
  • Neljännellä tasolla yritämme kuunnella, mutta tavoitteena on soveltaa sitä, minkä me jo tiedämme; olemme kiinni omassa näkökannassamme.
  • Viidennellä tasolla ihminen kuuntelee tarkkaavaisesti, mutta tarve ymmärtää mitä toinen osapuoli tarkoittaa suhteessa aiempaan tietoomme estää rentoutuneinta kuuntelua. Tätä pidetään jo varsin kehittyneenä kuunteluna.
  • Ylimmällä tasolla ihminen kuuntelee yrittämättä ymmärtää niin paljon, että ymmärtämisen yritys estäisi kuulemasta. Ihminen ikään kuin antautuu kuulemalleen asialle ja antaa itselleen aikaa ja tilaa muodostaa mielikuvaa toisen tarkoituksesta ja sen yhteydestä omiin kokemuksiin. (Paul Burns: Psychology of Mind, Rapport 2001)

 

Koen, että kuuntelutaidon syvä ymmärtäminen on tehnyt minusta myös tietoisemman pajoissa tiimin kanssa. Aito kuunteleminen on yksi dialogin tärkeimmistä asioista ja ilman sitä syvällinen ja oivalluksia aiheuttava dialogi on mahdotonta. Kun tiimissä on tunne, että minut halutaan ymmärtää oikein ja kuulla mitä koitan sanoa, se sitouttaa sekä silloin on helpompaa olla rehellinen. Kuuntelemalla ja pyrkimällä ymmärtämään toisten näkemyksiä ihminen on mukana prosessissa, jossa myös itse kehittyy. Tällöin hyöty on moninkertainen ja parhaimmillaan tukee koko tiimin kehitystä. Organisaatioissa hyvän kuuntelun taidot näkyvät siten, että työntekijät ja johtajat uskaltavat tuoda esiin myös epäkohtia ja toimimattomia käytäntöjä sekä oman haavoittuvaisuutensa ja epätäydellisyytensä. Toisaalta myös uskaltaa tuoda esiin ideoita ja ajatuksia, eikä jätä niitä vain omaan mieleen pyörimään. Tällöin myös potentiaali kasvulle on isompaa.

 

Kiinnostavaa varsinkin tässä maailmantilanteessa on se, kuinka pystymme vuorovaikuttamaan rakentavasti ja toisiamme ymmärtäen. Luomalla enemmän siltoja toistemme ja asioiden välille. Enemmän sekä että, kun joko tai ajattelua. Ei niin, että olemme toisiamme vastaan, vaan niin että saamme olla erimieltä, mutta haluamme olla uteliaita ja ymmärtää miksi muut ajattelevat kuten ajattelevat. Meidän ajatuksiimme vaikuttaa kaikki elämämme aikana kokemamme sekä alitajunnassa olevat tiedostamattomat asiat, joten tietenkin suhtaudumme asioihin erilailla. Se voi kuitenkin olla suuri rikkaus, jos päätämme niin ja haluamme aidosti ymmärtää, oppia ja kasvaa. Myös mielipiteen muuttaminen on sallittua ja minusta jopa vahvuuden merkki.

 

Luin myös Merja Takamäen kirjoittaman blogi postauksen kuuntelemisesta ja hän oli listannut ylös vinkkejä kuuntelemisen kehittämiseen.

 

  • Kohtaa toinen aidosta läsnäolosta käsin ja anna kaikki huomiosi hänelle.
  • Päästä irti omista ajatuksistasi ja keskity hetkeen.
  • Älä tuki tilaa omalla puheellasi.
  • Pidä omat mielipiteet, tavoitteet ja neuvot taka-alalla ja ole avoin toisen näkemyksille.
  • Anna keskustelukumppanisi jakaa tunteensa ja ajatuksensa sinulle keskeytyksettä.
  • Pysy toisen kertomassa aiheessa. Älä vaihda aihetta oman mielenkiinnon mukaan.
  • Kysy tarkentavia kysymyksiä. Pyri ymmärtämään toisen näkemys.
  • Huomioi myös eleet ja ilmeet. Aito sanoma välittyy myös paljon sanattomasta viestinnästä.

 

 

Kuuntelun avulla luodaan hyvä pohja dialogille. Dialogissa jokainen oppii, sillä se antaa mahdollisuuden reflektoida omaa ajattelua niin itsenäisesti kuin yhdessä muidenkin kanssa. Dialogi mahdollistaa asioiden ratkaisukeskeisen työstämisen. Luottamus ihmisten välillä rakentuu toimivan kuuntelun ja dialogin päälle. Sen on mahdollista nostaa monen työyhteisön ja tiimin vuorovaikutus ja sitä kautta työskentely uudelle tasolle. Kiire, stressi ja kinastelu johtaa kohti innostusta, hyvinvointia ja onnistumisen kulttuuria. Valmentamon Life coach koulutus

Takamäki, M. 2019. Kuuntelemisen taito on avain aitoon vuorovaikutukseen. Merja Takamäki. Valmennustrio. Viitattu 9.12.2019. www.valmennustrio.fi

https://valmennustrio.fi/hyvinvointia-luomassa/kuuntelemisen-taito-on-avain-aitoon-vuorovaikutukseen/

Valmentamon Life coach koulutus (2019-2020)

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close