Tampere
27 Nov, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Kuuluuko tästä maksaa?



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Me elämme jatkuvasti kahden eri maailmaan liitoskohdassa. Nämä maailmat vaikuttavat meidän jokaiseen päätökseen ja tekoon pitkin elämäämme ja muokkaavat meitä ihmisinä. Ne luovat pelisäännöt yhteiskunnalle ja ohjaavat sen kehitystä. Ne havainnollistavat meille… okei perille meni. Kyseiset voimat ovat sosiaaliset normit ja markkina normit. Sosiaaliset normit ilmenevät silloin kuin äitisi pyytää kattamaan pöydän ja markkina normit vuorostaan ilmenevät, kun vittumainen vuoropäällikkösi pyytää sinua kattamaan pöydän. Ensimmäisessä tapauksessa toimit, koska rakastat äitiäsi ja hyvän lapsen kuuluu auttaa äitiään näissä pienissä asioissa, sillä onhan hän mahdollistanut sinun elämäsi. Vaikka vuoropäällikkösikin tavallaan mahdollistaa sinulle elämän (et kuole nälkään tai asu kadulla), niin katat pöydän, sillä siitähän sinulle maksetaan. Kaksi toisiaan muistuttavaa tilannetta, mutta silti niihin kohdistuu hyvinkin erilaisilla pohjilla toimivat toimintaprosessit.

Ihmiset yleisesti ottaen toimivat tehokkaammin sosiaalisten normien siivittämänä, kuin markkina normien pakosta. Olisiko asia toisin, jos olisit tottunut saamaan aina 2 € äidiltäsi kattaessasi pöydän? Tällöin et toimisi enää pelkkien sosiaalisten normien takia vaan markkina normit olisivat sotkeutuneet perhe-elämääsi. Jos taas kokisit vuoropäällikkösi ystäväksesi, koska hän on auttanut sinua jaksamaan työssäsi ja tukenut sinua vaikeina aikoina, voisit ehkä ajatella kattavasi pöydän, koska koet asian olevan hänelle tärkeä, etkä haluaisi tuottaa hänelle pettymystä. Tässä tilanteessa sosiaaliset normit olisivat ohittaneet ajatuksesi juoksevasta palkkakuitista ja kattaisit pöydän ennätysvauhtia.

Sosiaalisten normien viitoittamalla tiellä toimit, koska olet hyvä ihminen ja koet saavasi teoistasi vastineeksi sosiaalista hyötyä. Samalla olet luonut luottamus suhteen palveluksen kohteelle, jota et halua rikkoa ja täten toimit mahdollisimman tehokkaasti, jotta tämä luottamuksen tuoma vastuu ei rikkoudu. Markkina normit taas kulminoituvat aina palkkioon, joka on lähes aina raha. Teet työtä koska sinulle maksetaan siitä. Työpanoksesi määrittyy pitkälti palkkiosi suuruudesta (tai kuinka suureksi sinä koet palkkion), jos noudatat pelkästään markkina normeja.

Mitä näistä normeista voi sitten oppia Proakatemian kaltaisessa tiimiyrittäjyys toiminnassa? Tiimiyriysten välisessä toiminnassa sosiaaliset normit ovat vahvasti esillä, vaikka rahan tekemisestähän tässä on loppupelissä kyse. Olemme yhteisellä matkalla oppimassa ja kannamme yhteistä vastuuta onnistumisestamme. Teemme talous tiiminä, johtoryhmänä sekä rivijäseninä töitä pyyteettömästi ilman rahallista korvausta omalta tiimiltä. Teemme pitkiä päiviä ja lukuisia tunteja töiden eteen joista ei tekijälleen tule rahallista korvausta. Mitä tapahtuisi, jos jokaisesta tiimiyrityksen roolista maksettaisiin kunnon palkkaa?

http://engl102-stevens.wikispaces.umb.edu/file/view/Ariely%2C+Heyman+-+Effort+for+Payment.pdf (testi 2)

James Heyman ja Dan Ariely toteuttivat kokeen, jossa osallistujien tuli suorittaa puuduttavia harjoituksia raahaamalla ympyröitä tietokoneella paikasta toiseen viiden minuutin ajan. Kokeeseen osallistui kolme eri ryhmää, joista ensimmäiselle ei luvattu maksaa mitään tekemästään työstä, eli he osallistuivat vain hyvää hyvyyttään tähän tieteelliseen kokeeseen. Toiselle ryhmälle maksettiin 50 senttiä palkkiota työstään ja kolmannelle ryhmälle palkkio oli 5 dollaria. Mikä ryhmä suoriutuisi tehtävästä rahain tuloksin?

Tulokset osoittivat, että pienipalkkioinen 50 sentin ryhmä sai viiden minuutin aikana siirrettyä keskimäärin 101 ympyrää ja parempaa 5 dollarin palkkiota saanut ryhmä siirsi keskimäärin 159 ympyrää eli noin 57 % enemmän. Sosiaalisten normien puitteissa toiminut palkkioton ryhmä sai siirrettyä keskimäärin 168 ympyrää kokeen aikana. Palkkiottoman ryhmän suoritus oli paljon parempi kuin pienipalkkioisen ryhmän ja vielä hieman parempi kuin korkeampi palkkioisen ryhmän suoritus.

Jos palaamme Proakatemialle, niin voisimmeko nähdä saman suuntaisia vaikutuksia tiimiyrityksen roolien palkallisuudessa? Laskeeko esimerkiksi taloustiimin tai business leaderin tehokkuus, jos päätämme maksaa hänelle pienen nimellisen korvauksen (vähän kuin kokeen 50 sentin ryhmälle) tai saammeko mitään vastinetta sille, että maksaisimme työstä kunnioitettavaa korvausta? Tuloksia on kuitenkin vaikea verrata tiimiyrityksestä, sillä tulokset eivät näy selkeässä laskettavassa muodossa. Emme voi kuitenkaan kieltää, etteikö sosiaalisilla- ja markkina normilla olisi vaikutusta myös tässäkin yhteydessä.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close