Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Kuuden tunnin työpäivä.



Kirjoittanut: Marko Mahkonen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Artikkelikuvan tiedot: Kuvaaja Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia, https://kuvapankki.valtioneuvosto.fi/l/2n7pG8ZmbRvD

Sanna Marin onnistui nostamaan tunteita puolesta ja vastaan ottamalla tavoitteeksi 6 tunnin työpäivän. Erityistä huomiota sai ehdotuksen jatko: tämä toteutettaisiin palkkoja laskematta. Tätä ei voi tuomita tai puolustaa menemättä yksityiskohtiin. Silti niin on jo ehditty tekemään joka taholla. Onko Marin keksinyt jotain mitä muut eivät ole huomanneet?

Kokeiluja on ollut muuallakin kuin Suomessa 1990-luvulla. Tämä kokeilu Suomessa kesti liki kolme vuotta. Se toteutettiin kuntatasolla Euroopan sosiaalirahaston tuella. Ideaalimallissa sen edut on helppo perustella, kuten tässä Harward Business Reviewn artikkelissa pohditaan. Mutta kuten sanottu, the devil is in the details.

Suomessa aiemmin kokeiltu malli oli 12 tunnin työpäivä, joka oli jaettu kahteen 6 tunnin vuoroon. Tämä aiheuttaa haasteita mm. lasten päivähoidolle, pienempien koulunkäyntiin etc. Yhteiskunta on rakentunut vahvasti 8-16 työpäivien ympärille. Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta 6 tunnin työpäivä voisi tuoda kuitenkin enemmän aikaa omasta kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtimiselle. Pimeänä vuodenaikana olisi mahdollisuus nauttia valoisesta ajasta työvuorosta riippumatta, joko liikkuen tai muuten.

Vielä en ole löytänyt kunnollista analyysiä 6 tunnin työpäivän vaikutuksista henkilöstökustannuksiin. Jos työn tuottavuus ei nouse, ei tätä voida toteuttaa ilman kustannusten kasvua. Julkisella sektorilla kaikilla aloilla tuottavuuden nousu ei ole edes mahdollista, joten lisääntyneet kustannukset pitää kattaa muiden alojen tuottavuuden kasvulla, +-0 tulos ei riitä. En tiedä siis tarpeeksi – olen utelias.

Kirjoitin aiheesta lyhyen yllä olevan artikkelin ja se herätti lukijoissa tavallista enemmän keskustelua. Ohessa tämän keskustelun reflektointia. Kommentoijien kirjo on erittäin laaja, joukossa on lentokapteeni, rakennusalan ammattilainen, insinööri, seurakuntapastori, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, koulutoimen johtaja, tuleva fysioterapian ammattilainen, valmentaja, verkkoliiketoiminnan asiantuntija, media-alan ammattilainen ja opetusneuvos.

6h työpäiväehdotuksissa on usein käytetty 12h mallia, jossa työskennellään kahdessa vuorossa. Tämä tuo lisää muuttujia yhtälöön, mutta nyt olisi jo 16h palkkakustannukset + kasvaneet sivukulut maksettavana. Haastavalta näyttää. Myös mielenmalleilla, peloilla ja asenteilla on vahva vaikutus toimintaan. Samoin jos joku muutos vaatii koko toimintaympäristön muutosta, voi olla mahdottomuus lunastaa odotuksia. Saa nähdä päästäänkö tässä keskustelussa julkisuudessa pintaa syvemmälle.

Ehdotus herättää vahvoja tunteita ja ajatuksia siitä, miten nyky-yhteiskunta ei tällaisenaan tue ajatusta 6h työpäivästä. Suurin osa rakenteista olettaa työpäivän olevan 8h mittainen.

Tuntipohjaisesti tämä ei voisi toimia edes teoriassa. Ja jos työ on sellaista, että tuottavuutta ei voi parantaa – vaan esimerkiksi työ vaatii läsnäoloa, ei 6h työpäivä voisi toimia siinäkään lisäämättä kustannuksia. Muuttujia on paljon.

Suomessa kokeiltiin aiemmin 12h mallia, jossa oli kaksi vuoroa. Oletuksena lienee, että päivähoitoakin järjestettäisiin vähintään kahdessa vuorossa?

Jos luotetaan työntekijän vastuullisuuteen, niin kuin monissa itseohjautuvuuteen perustuvissa organisaatiomalleissa tehdään, aikaa ei tarvitsisi mitata. Näyttäisi kuitenkin siltä, että osalle ihmisistä tämä ei sovi. He kaipaavat vapauden sijaan selkeitä ohjeita ja organisaatiota. Tässä olisi erittäin mielenkiintoinen tutkimuskohde!

Tämä ajatus kiinnostaisi itseäni 6h työpäivän mallissa erityisesti. Lisääntynyt vapaa-aika toisi enemmän mahdollisuuksia käyttää myös hyvinvointipalveluja.

Tietotyössä on joskus kysymys työsopimuksen asettamasta tuntimäärästä, kuinka paljon työntekijän edellytetään tekevän töitä viikossa. Yhtä paljon on mielstäni kyse myös työkulttuurista, jossa odotetaan että töissä ollaan tietty aika vuorokaudesta, oli tuottava tai ei. Olisiko tähän tulossa viimein muutos?

Olettaisin että päiväkodeissa olisi myös tehtävä töitä kahdessa vuorossa, jos vanhemmatkin toimivat näin 6h / 12h -työpäivämallissa.

Moni aikaisempi käytäntö on jo unohtunut eikä kuulu nykyisten päättäjien kokemusmaailmaan.
Keskustelu aiheesta oli vilkasta, mikä kuvastaa aiheen herättämiä tunteita. Itse kaipaisin edelleen analyyttisempaa julkista keskustelua. Aihetta on tutkittu ja kokeiltu jonkin verran, mutta kokeilujen taloudellisista vaikutuksista ei näytä olevan konsensusta. Jos sinulla on tietoa 6h työpäivien taloudellisista vaikutuksista, kirjoita ihmeessä alle tai jätä vaikka linkki aihetta käsittelevään tutkimukseen.

Kommentit
  • Katariina

    Aiheeseen liittyy eri ammateissa ja toimialoilla hyvinkin erilaisia kysymyksiä ja näkökulmia. Yksinkertaistetun 6-tunnin työpäivä -keskustelun sijaan tavoitteena voisi olla esim. mahdollistaa ihmisille keskimäärin nykyistä enemmän vapaa-aikaa. Millaisilla järjestelyillä tähän kussakin toimintaympäristössä sitten päästäisiin on laaja aihe, jota pitäisi pohtia niin kunkin ammattiryhmän ja toimialan, kuin koko yhteiskunnankin näkökulmista.

    31.10.2020
  • Olli-Pekka Korhonen

    Itse nostaisin esille kuuden tunnin työpäivän mahdollisuuden kannustinloukkujen purkamisessa. Kuusituntisella työpäivällä voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa työkykyisten työttömien joukkoon, jotka tarkoituksella elävät sosiaalitukien varassa. Voisi kuvitella, että työnteko vaikuttaisi heille houkuttelevammalta, kun saman päivittäisen ansion pystyisi saavuttamaan kaksi tuntia lyhyemmällä työajalla. Parhaassa tapauksessa näin voitaisiin kääntää suhteellisen suuri joukko työttömiä tuensaajia nettomaksajiksi. Mikäli 5 000 Kelan maksamasta 33,66 e/pv suuruisesta työttömyysetuuden saajasta siirtyisi työelämään, säästettäisiin pelkästään työttömyystuen maksussa jo reilut 43 miljoonaa euroa. Mikäli tämä joukko tienaisi keskimäärin 2 000 €/kk, he maksaisivat tuloistaan n. 20 % veroja, jolloin verotuloja tältä joukolta saataisiin vuodessa 24 miljoonaa euroa. Näin ollen maltillisella laskutoimituksella saataisiin jo 67 miljoonaa euroa rahaa allokoitavaksi jonnekin muualle. Ja summa voisi olla vielä paljon suurempi jos työllistyvien keskipalkka olisi vaikkapa 2 500 € kuussa tai työllistyvien määrä suurempi.

    Mikäli kannustinloukkuja haluttaisiin purkaa lisää, olisi saatujen kymmenien miljoonien säästöjen myötä mahdollisuus pienentää kovemmissa tuloluokissa painivien tekijöiden ansiotuloverotusta. Tällöin Suomi näyttäytyisi houkuttelevampana paikkana huippuosaajille. Rahaa voisi allokoida myös enemmän yrittäjille, jotta työpaikkoja sekä globaaleja menestystarinoita pystyttäisiin kasvattamaan Suomesta lähtöisin yhä enemmän. Nämä olivat vain pari mieleen tullutta esimerkkiä, mutta se on varmaa, että säätetylle rahalle löytyisi kyllä käyttökohde.

    25.11.2020
  • Marko

    Kiitos OP, juuri tämän kaltaista pohdintaa olen odottanut! Loistava esimerkki.

    26.11.2020
  • Marko

    Unelma lyhyemmästä työpäivästä ja -viikosta elää: https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/54182e86-82a4-48d1-a6d3-29c36e7b4d1a

    20.4.2021
  • Marko

    Fingersoftilla positiivisia kokemuksia lyhennetystä työajasta: https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/2a8880df-3e5b-498b-a10e-93d8f120322c

    23.8.2022
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close