Tampere
29 Mar, Friday
2° C

Proakatemian esseepankki

Kurkistus innovoinnin maailmaan



Kirjoittanut: Roosa Kaakinen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Innovaatio voidaan määritellä monella eri tavalla. Voidaan sanoa, että se on uuden luomista tai jonkin asian käynnistämistä ensimmäistä kertaa. Se voi olla paranneltu tai uusi tuote, järjestelmä, palvelu, toimintamalli tai -tapa. Innovaatio on tuoretta ajattelua, joka luo arvoa. Innovaation on tarkoitus tuoda itselle tai yritykselle lisäarvoa sekä kilpailuetua, jonka myötä se voi kasvattaa yrityksen tulosta.

Esseessä perehdytään Solatien ja Mäkeläisen (2009) teoksessa esiteltyyn Innostorm- menetelmään. Innostorm on yksi työkalu, jota voidaan hyödyntää innovaatiotoiminnassa. Menetelmässä on ajatuksena erottaa luova ideointivaihe sekä rationaalinen arviointi- ja toimeenpanovaihe toisistaan. Innovointiprosessi on jaettu tässä menetelmässä kahdeksaan eri vaiheeseen, joiden mukaan myös tämä essee on rakennettu.

 

  1. Virittäytyminen

Virittäytymisessä ajatukset on tarkoitus irrottaa arkisista rutiineista, sekä päivittäisistä rationaalisista ongelmanratkaisutavoista. Koska ongelmaan halutaan löytää luova ratkaisu, on rutiineista ja totutuista kaavoista päästettävä irti. Vaiheen tavoitteena on mahdollistaa suotuisa mielentila, joka tukee luovaa ajattelua.

Virittäytyminen on jaettu kahteen tasoon, joita ovat henkinen ja fyysinen taso. Henkisellä tasolla ajatukset tulisi siirtää luovaan maailmaan rationaalisen maailman sijasta. Tässä voidaan käyttää apuna erilaisia harjoitteita, joista esimerkkinä mainittiin viikonpäivien tai kuukausien lausuminen ääneen mahdollisimman nopeasti. Fyysisesti tulisi löytää mieluisa ja rauhallinen paikka, jossa on helppo keskittyä. Erilaisten ärsykkeiden kuten puhelimen sulkeminen voi auttaa tässä tilanteessa saavuttamaan tilan rauhoittamisen.

 

  1. Ongelman ymmärtäminen

Ongelman ymmärtäminen on tärkeä osa menetelmää. Ongelma voidaan määritellä uudella tavalla, joka mahdollistaa myös uudenlaisien ratkaisujen kehittymisen. Ongelman määritelmiä voi olla monia erilaisia. Vaiheessa tärkeintä onkin siis pohtia, miten ongelma tulisi määritellä, jotta siihen voidaan löytää erilaisia luovia ratkaisuja?

 

  1. Mahdollisuuden näkeminen

Vaiheessa kolme keskittyminen on mahdollisuuksien näkemisessä sekä oivalluksissa. Kun ongelma käännetään mahdollisuudeksi, kasvattaa se myös motivaatiota ongelman ratkaisuun. Esimerkkinä tästä mainittiin negatiivisena ongelmanmäärittelynä ”En ymmärrä, miten saisin ratkaistua tämän ongelman”. Positiivisena mahdollisuutena asia oli käännetty kysymysmuotoon ”Kuka voisi auttaa minua ratkaisemaan tämän ongelman?”. Ongelman kääntäminen mahdollisuudeksi johdattaa kohti luovaa ajattelua sekä voi synnyttää jo alustavia ajatuksia ratkaisuun liittyen. Ajattelutavan muutos voi auttaa siihen, että ongelma ei tunnu toivottomalta vaan auttaa näkemään sen, että asialle voi tehdä jotain.

 

  1. Toiveiden kartoittaminen

Neljännessä vaiheessa tärkein asia on pysähtyä miettimään mikä on olennaista ja mitä halutaan tehdä. Tarkoituksena on siis pohtia vielä ongelmaa ja miettiä, mitä sen suhteen halutaan saavuttaa. Omat toiveet ja tavoitteet olisi syytä määritellä sekä asettaa ne tärkeysjärjestykseen. Toiveita luodaan mahdollisimman paljon, joista sitten voidaan valita kaikista tärkeimmät.

 

  1. Tosiasioiden listaaminen ja ongelman täsmentäminen

Tämän vaiheen rooli on rationaalinen. Tässä vaiheessa tulisi listata ylös ensin kaikki asiat ja olennaiset tekijät, jotka liittyvät kyseessä olevaan asiaan kuten keitä asia koskettaa ja miksi, mitä on tapahtunut tähän mennessä, miten asiaa on yritetty ratkaista ja millaisia tuloksia on saatu. Keskeisimmät asiat tulisi esimerkiksi alleviivata, joka mahdollistaa tekemään kokonaiskatsauksen tärkeimpiin faktoihin. Kun tämä on tehty, voidaan palauttaa mieleen toiveet, jota aiemmassa vaiheessa asetettiin. Sen jälkeen voidaan vielä täsmentää ongelma, johon halutaan luova ratkaisu.

Faktoilla kuvataan sen hetkistä tilannetta liittyen ongelmaan ja ne tulisi kerrata, jotta kaikki ideointiin osallistuvat henkilöt ovat samalla viivalla sekä näkevät kokonaiskuvan. Ennen luovaa vaihetta kerrataan vielä ongelma ja täsmennetään se. Ongelmaa voidaan vielä täsmentää esimerkiksi tarkastelemalla sitä eri perspektiiveistä. Aluksi olisi syytä kirjata ylös tahot, joita ongelma koskee. Sen jälkeen voidaan miettiä, miten kuhunkin sidosryhmään kuuluvat henkilöt näkevät sen, vai näkevätkö he sitä ollenkaan? Ongelma saadaan täsmennettyä sitä paremmin, mitä enemmän näkökulmia on.

 

  1. Ideoiden luominen

Laajentava ajattelu mahdollistaa runsaasti eri vastauksia ja sitä tarvitaan ideoiden luomiseen. Kuudennessa vaiheessa tarvitaan laajentavaa ajattelua, jonka tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon eri ajatuksia. Mitä enemmän niitä on, sitä parempi.

Ideoiden luomisvaiheessa voidaan luoda kymmeniä tai satoja ideoita. Luovaa ideointia voivat ohjata seuraavat tekijät:

  1. Määrä. Mitä enemmän ideoita, sitä parempi.
  2. Ei kritiikkiä luomisvaiheessa.
  3. Villit ja hullut ideat ovat tervetulleita.
  4. Syntyneiden ideoiden kopioiminen ja kehittäminen eteenpäin.
  5. Positiivinen ja rohkaiseva ilmapiiri.
  6. Ideoinnin virtaa ei tulisi keskeyttää, ei selityksiä tai teknisiä yksityiskohtia.
  7. Vältä aloittamasta puheenvuoroa ”Voisimmeko” tai ”Mitä jos”. Nämä voivat toimia kutsuna keskeyttää ideoinnin virtaa.
  8. Lupaa kokoamista. Ideoiden arvioimisen aika tulee myöhemmin.

 

  1. Ideoiden karsiminen ja ratkaisun valinta

Seitsemännessä vaiheessa tarvitaan puolestaan supistavaa ajattelua. Sitä käytetään rajaamaan ajatuksien kirjoa, sekä valitsemaan paras ajatus. Tässä vaiheessa ideoita on siis tarkoitus karsia, ja löytää ideoiden joukosta parhaat vaihtoehdot. Ideoita voidaan arvioida sisäisesti, jossa ne pisteytetään erilaisin kriteerein. Tässä voidaan arvioida esimerkiksi idean ainutlaatuisuutta, sisäistä intohimoa sekä potentiaalista kannattavuutta. Eniten pisteitä saanut idea voidaan valita toteutettavaksi.

 

  1. Luovan toimintasuunnitelman laatiminen

Viimeisessä vaiheessa uudelle idealle luodaan toteutussuunnitelma. Tämä kertoo sen, miten asian suhteen edetään. Toteutussuunnitelman laatimisessa voidaan hyödyntää luovuutta, kuten aiemmassa ideointivaiheessakin. Toteutussuunnitelmaa laatiessa tulisi huomioida seuraavat asiat; laaditaan lista toimenpiteistä, jotka täytyy tehdä ratkaisun toteuttamiseksi, resurssien identifiointi, mietitään mitä mahdollisia haasteita on edessä ja miten niistä päästään yli, kenet pitää vakuuttaa, päätetään mitä seuraavaksi tehdään, milloin sekä kuka on vastuussa mistäkin osa-alueesta.

 

Pohdinta

Usein kuulee puhuvan innovoinnista, ja sitä olemme opintojen aikana myös harjoitelleet. Esseen myötä oma ymmärrys yleisesti innovointia kohtaan lisääntyi, sekä opetti uuden menetelmän, mitä innovaatiotoiminnan työkaluna voi käyttää. Innovointi on moniosainen prosessi, jossa sen vaiheiden ymmärtäminen on oleellista ja tärkeää. Henkilökohtaisesti olen kokenut innovoinnin haastavaksi, ja ehkä osittain myös siitä syystä, että aiheeseen teoriatasolla on tullut perehdyttyä vain kohtuullisen pintapuolisesti. Innostorm- menetelmä vaikutti potentiaaliselta työkalulta, jota voisi tulevaisuudessa kokeilla myös käytännössä. Siinä vaiheet oli avattu selkeästi kohta kohdalta, joka voi auttaa innovointiprosessissa niin vasta-alkajia, kuin kokeneempiakin henkilöitä.

 

LÄHTEET:

Solatie, J & Mäkeläinen, M. 2009. Ideasta innovaatioksi. Helsinki: Talentum.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close