Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Kurinalaisuuden merkitys



Kirjoittanut: Oskari Avotie - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kurinalaisuus

Kurinalaisuus on tulevaisuuden halutuin taito tulevaisuudessa. Tähän johtopäätökseen päädyin luettuani Jim Collinsin kirjan Hyvästä paras Kun tavoitteena ei ole voitto. Tämä on periaatteessa jatko-osa edelliseen esseeseeni klassikko kirjasta Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät. Tässä kirjassa perehdytään asiaan hyvästä parhaaksi kehittymistä yrityksissä, jotka eivät tavoittele voittoa esim. sosiaalisektori. Koska kirja oli jatko-osa, siinä käytiin asioita läpi samoilta kannoilta kuin klassikkokirjassa, mutta tämän luettuani itselleni kolahti kurinalaisuuden merkitys yrityksen kulttuurissa.

Jim Collins kirjoittaa kirjassaan hänen ja David Weekleyn kanssa käydyn keskustelun: ”Työskennellessäni voittoa tuottamattomassa organisaatioissa huomaan, että ne tarvitsevat kipeästi suurempaa kurinalaisuutta – kurinalaisia ihmisiä, kurinalaisia suunnitelmia, kurinalaista johtamista ja kurinalaista resurssien jakamista.”(Collins, 7) Weekley jatkaa poittiaan sanomalla ”Suurimmalla osalla yrityksistä on sama tarve tiukempaan kurinalaisuuteen. Keskinkertaisissa yrityksissä on harvoin nähtävissä tinkimätöntä kurinalaisuutta – kurinalaisia ihmisiä, jotka ajattelevat ja toimivat kurinalaisesti – jota tapaamme todella erinomaisissa yrityksissä. Kurinalaisuus ei ole liiketoiminnan periaate; se on parhaimmuuden periaate.”(Collins, 8)

Itselleni näistä kommenteista tulee jo heti selväksi kurinalaisuuden merkitys. Kurinalaisuus ei tässä tapauksessa tarkoita kovaa kuria. Esimerkiksi armeijassa kurinalaisuus on isossa roolissa, mutta sitä pidetään yllä auktoriteeteillä ja yleisesti kovemmalla kurilla. Tämä on suurin syy miksi armeijan toiminta on usein niin tehokasta ja toimivaa. Yritysmaailmassa kurinalaisuus ei ole verrattavissa armeijan tapaan toimia. Omasta mielestäni kurinalainen toiminta yrityksessä tarkoittaa vapautta ja vastuuta tietyissä rajoissa. Tällä tarkoitan sitä, että asioita pitää hoitaa sovitusti oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, muuten toiminasta tulee sekavaa ja vaikeaa hallita. Vapaus on tehdä kurinalaisia päätöksiä, jotka yksilö tunteen oikeiksi liiketoimintaa eteenpäin vieviksi päätöksiksi. Tätä voi myös kuvailla yrittäjyyshenkiseksi toiminnaksi. Esimerkiksi olet myyjä kahvilan kassalla. Toimenkuvaasi kuuluu asiakkaiden rahastaminen. Mitä teet sen ajan kun ei ole asiakkaita? Kurinalainen ja yrittäjähenkinen työntekijä puhdistaisi pöytiä, siivoisi, valmistelisi seuraavan päivän töitä, laittaisi alulle paperitöitä jne. Tekisi asioita jotka eivät varsinaisesti kuuluisi hänen toimenkuvaansa. Collins lisää ja painottaa henkilöstön halua pyrkiä täyttämään vastuunsa ja tekemään sen tunnollisesti ja tarkasti.

Kurinalaisuuden taitoa ei löydy jokaiselta samoissa määrin kuin toisilta. Niinpä yrittäjälle ehkä tärkein asia yrityksen perustamisessa on löytää ympärilleen oikeat henkilöt. Monesti puhutaan, että ihmiset ovat yrityksen tärkein resurssi. Collins on samoilla linjoilla tämän ajatuksen kanssa, mutta hän tarkentaa, että yrityksen tärkein resurssi on oikeat ihmiset oikeilla paikoilla.  Tämä on itsestäni tärkeä nosto, sillä on vain tosi asia, että toiset ihmiset tekevät asioita paremmin kuin toiset. Työnantajan kannalta olisi tärkeää löytää nämä oikeat ihmiset ja hyödyntää heidän taitojaan mahdollisimman hyvin. Toinen merkittävä osa on osata löytää oikealle ihmiselle oma ruutunsa yrityksestä. Työntekijän rooli tulee vastata hänen vahvuuksiaan ja taitojaan. Vielä jos tähän yhtälöön yhdistää tiimin ja se luomisen, ei roolitus olekkaan niin yksinkertaista vaan pikemminkin suuri haaste.

Kurinalaista kulttuuria ei johdeta tyrannimaisella kurilla, vaan valvovalla ja asioihin puutuvalla johtajuudella. Tämän kaltaisen kulttuurin juurruttamiseen Jim Collinsin mukaan tarvitsee viidennen tason johtajan, jolla on taito ja kyky asettaa asiat oikeaan järjestykseen ja tehdä päätöksiä, jotka siivittävät yritystä eteenpäin pitkäjaksoisesti. En avaa tätä sen enempää, sinun tarvitsee selvittää se itse kirjasta.

 

Pohdintaa

Kuten jo alussa väitin kurinalaisuuden olevan tulevaisuuden halutuin taito työnantajien näkökannalta. Kuten yllä perustelin näkemystäni, kurinalainen toiminta on yrittäjän kannalta tehokkaampaa, koska asioita viedään aktiivisesti eteenpäin. Suomessa tämä on jo ihan ok tasolla, mutta erot ns. hyvän työntekijä ja huonon välillä on huomattavat. Mutta esimerkiksi Venäjällä jossa työtekijöiden palkka on alhainen, vallitsee täysin erilainen kulttuuri. Jokaisella työntekijällä on oma roolinsa esim. jokin työvaihe, mutta erona on, ettei hän tee mitään muuta kuin juuri sitä hänelle osoitettua työtä. Tämähän ei ole millään tavalla tehokasta työntekoa. Mutta meillä täällä Suomessa, kun on korkeampi elintaso ja palkat, myös työntekijöiltä vaaditaan enemmän. Mielestäni me suomalaiset olemme kurinalaista kansaa, mutta sitä ei hyödynnetä tarpeeksi hyvin työelämässä. Liian moni on ns. vain töissä täällä, joka on mielestäni aivan väärä ajattelutapa. Kun teet töitä noin 40 tuntia viikossa, eikö olisi tyydyttävämpää viedä yritystä ja sen konseptia jatkuvasti eteenpäin? Omasta mielestäni olisi, mutta se vaatii vähän enemmän ponnisteluja, eikä voi laittaa vain aivoja narikkaan. Itse kovana urheiluihmisenä summaisin tämän kirjan sanoman kurinalaisuudesta näin:

Kurinalaisuus on kuin urheilua. Joka päivä pitää tehdä asiat oikein kurinalaisesti jättämättä pieniä, mutta tärkeitä asioita tekemättä. Mutta jos haluat tulla parhaaksi urheilijaksi, sinun tarvitsee tehdä nämä asiat kunnolla kurinalaisesti ja vielä enemmän ja paremmin. Silloin sinulla on mahdollisuus menestyä.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close