Tampere
01 Dec, Wednesday
-11° C

Proakatemian esseepankki

Kuormituksen seuranta harjoittelussa ja fysioterapiassa



Kirjoittanut: Jussi Saariaho - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Voimaharjoittelu - Teoriasta parhaisiin käytäntöihin
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Suurin osa arjen tunneista käytetään yleensä kaikkeen muuhun kuin itse treenaamiseen. Nämä harjoittelun ulkopuoliset tunnit kuormittavat elimistöämme yhtä lailla, kuin fyysinen treenaaminenkin. Sen myötä kaikki mitä päivän aikana teemme ja koemme, vaikuttavat siihen, miten kuormitumme. Harjoitteluun ja siitä palautumiseen sillä on erityisen suuri vaikutus. Joskus hyvinkin yksinkertaiset asiat, joita ei itse tule aina edes ajatelleeksi asettuvat esteeksi kehityksen tielle, johon me kaikki luultavasti jollain tasolla ainakin pyrimme. Unen ja ravinnon puute yhdistettynä jatkuvaan kiireeseen ja stressiin, ei anna elimistölle resursseja palautua kaikesta päivän aikana keräämästämme kuormituksesta. Tällöin ei luonnollisesti myöskään kehity.

Kuormitusfysiologisten periaatteiden ymmärtäminen auttaa hallitsemaan tätä joskus jopa hieman väheksyttyä osa-aluetta eli palautumista. Ymmärtämällä kuormitusfysiologisia periaatteita, harjoitusohjelmasta tai fysioterapiasta saadaan sellaista, joka palvelee asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Myös yksilön oma tuntemus kropastaan, kunnostaan ja palautumisesta ovat tärkeitä tekijöitä kehittymisen taustalla. Kun oppii tunnistamaan näihin vaikuttavia tekijöitä, on helpompi myös itse säätää kuormitusta paremmin tilanteeseen sopivaksi. Tällöin vältytään todennäköisesti harjoittelemasta liian suurella intensiteetillä, liian paljon ja liian tiheään.

Kuormituksen seuranta on erittäin tärkeässä osassa myös fysioterapiassa. Asiakkaat tulevat vastaanotolle tavallisesti erilaisten kipujen, jumien, kireyksien tai muiden vastaavien vaivojen sekä tuntemusten kanssa. Menetelmiä näihin löytyy venyttelystä manuaaliseen terapiaan ja voimaharjoittelusta fysikaalisiin hoitoihin ja ties mihin muuhun. Eri menetelmille on paikkansa ja tietysti niitä käytetään prosessin tukena. Mielestäni on kuitenkin tärkeää nähdä isossa kuvassa, mitä yksilön elämä pitää sisällään. Tässä kohtaa kuormituksen seuranta ja sen hallinta astuvat vahvasti mukaan kuvioihin. Kuormituksen seurannalla pyritään saamaan informaatiota yksilön kuormituksen ja palautumisen välisestä tilasta. Järjestelmällisen seurannan avulla voidaan parantaa sekä harjoittelun, että fysioterapian laatua ohjaamalla niitä oikeaan suuntaan, kohti haluttuja tavoitteita.

Kuormitus käsitteenä ei kata alleen vain fyysistä kuormitusta vaan pitää sisällään myös henkisen kuormituksen sekä yhteiskunnan, arjen ja muun ulkopuolisen elämän luomat sosiaaliset paineet. Näiden asioiden huomiointi ja tarvittaessa kuormituksen modifiointi sen hetkiseen tilanteeseen tuottavat todennäköisesti paljon paremman lopputuloksen ongelmaan, kuin joku tietty metodi. Kuormituksen seurannalla onkin erittäin tärkeä ennaltaehkäisevä rooli harjoittelun vaikutuksesta syntyviin ylikuormitustiloihin. Ylikuormitustila syntyy yleensä monen tekijän yhteisvaikutuksesta, jossa yksilölliset tekijät näyttelevät merkittävää roolia. Harjoituskuorman äkillinen nousu on kuitenkin tekijä, joka altistaa herkästi ylikuormitustilan synnylle yksilöstä riippumatta. Tämän vuoksi kuormaa tulisikin lisätä aina hallitusti, jotta elimistöllä on aikaa tottua kuormitukseen ja siitä palautumiseen.

Kuormituksen seurantaa voi toteuttaa monella eri tavalla. Yksinkertaisimmillaan fyysisen kuormituksen seuranta voi olla harjoittelupäiväkirjan ylläpitämistä ja kropan tuntemusten sekä oman mielialan fiilistelyä. Se voi olla myös harjoitusvolyymin tiukkaa seurantaa ja hermolihasjärjestelmän tilaa arvioivia testauksia. Tämä riippuu täysin itsesti tai asiakkaasi tavoitteista. On olemassa paljon erilaisia mittareita, jotka antavat erilaista informaatiota elimistön tilasta ja kuormittuneisuudesta. Tällaisia mittareita ovat esim. älykellot, älysormukset tai firstbeat-hyvinvointianalyysit. Nämä tuottavat käyttäjälleen objektiivista tietoa, jota voi hyödyntää oman tekemisensä tukena. Erilaiset hyvinvointimittarit ovat suuntaa antavia ja niiden antamaan tietoon en ainakaan henkilökohtaisesti halua uskoa sokeasti. Mielestäni on tärkeämpää oppia tunnistamaan omassa kropassa tapahtuvia asioita ja luottaa niihin. Esimerkiksi, jos koet nukkuneesi äärimmäisen hyvin, mutta aamulla älykello arvioi unenlaaduksesi 0-5 asteikolla 1, niin muuttaako se omaa suhtautumistasi nukuttuun yöhön? Datan seuraaminen on kiinnostavaa, mutta omasta mielestäni pelkästään lukujen tuijottamisella voi tulla nopeasti seinä vastaan.

 

Lähteet:

Mäennenä, J. Olli, J. Puputti, J. Roininen, T. Haverinen, M. Kuukasjärvi, K. & Parkkinen, J. 2019. Voimaharjoittelu – Teoriasta parhaisiin käytäntöihin. 1. painos. Lahti: VK-Kustannus Oy.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close