


Kun uupuminen saapuu
Esseen tyyppi: / esseepistettä.
KIRJALÄHTEET
KIRJA | KIRJAILIJA |
---|---|
Blogiessee julkaistu: https://ajatuksiaopiskelusta0.blogspot.fi/2017/10/kun-uupuminen-saapuu.html
Helsingin sanomien artikkelissa ”Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?” Erja Yläjärvi pohtii Ruotsissa huolestuttavassa kasvussa olevaa trendiä.Ruotsissa naisten uupumusdiagnoosit ovat lisääntyneet ja tähän aiheesee pureutuu yksi suosituista SVT:n TV-sarjoista We can’t do it. Sarjassa pureudutaan pääosin alle 30-vuotiaiden kaupunkilaisten ryhmään ketkä uupuvat haalittuaan itselleen liikaa tekemistä jonka vuoksi elämästä tulee pelkkää suorittamista. Uupuminen ei kosketa enää pelkästään perheellisiä ruuhkavuosissa eläviä henkilöitä vaan myös parhaassa työ-iässä olevia nuoria aikuisia. Suomessa tätä ei vielä voi kutsua ilmiöksi mutta pääkaupunkiseudulla, kasvukeskuksissa sekä Tampereen Proakatemialla kyseinen asia on tuttu, eikä pelkästään naisten keskuudessa.
”Svenska Dagbladetin kolumnisti Lotta Lundberg avasi pohdinnan kysymällä, missä nuoret naiset ovat oppineet, että heidän ei tarvitse asettaa itselleen mitään rajoja (SvD 8.10.). Kaikkea pitäisi ehtiä, vuorokauden ympäri, ja samalla päivittää elämää Instagramiin. Kun nämä nuoret sitten väsyvät, he ovat aidosti ihmeissään siitä, miten heille kävi näin, sillä ”kaikki muutkin jaksavat”.
Proakatemialle tullessa kerrotaan että 27 tuntia on yksi opintopiste. Valmistumiseen tarvitaan vielä 150 opintopistettä ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen. Tämä tarkoittaa 4050 tuntia työtä. Määrä kuulostaa suurelta ja sitä se onkin verrattuna normaalin liiketalouden puolella opiskelevaan opiskelijaan. Tentteihin päntätään vain läpi pääsemisen vuoksi ja kun koetilanne on ohi, kaikki unohtuu. Tentin läpäisemiseksi ei ole asetettu vaadittavaa tuntimäärää kuten yrittäjyysopiskelijoilla. Tämä luo paineita ja kalenteri tulee tutuksi yhä useammalle opintojen edetessä. Seminaareihin osallistumisen lisäksi tulee vielä tehdä riihikuivaa rahaa sekä oppia. Yhtälö ei sovi kaikille ja uupuminen sekä töiden kasaantuminen tulee eteen. Kaikkiin osa-alueisiin halutaan panostaa yhtä paljon ja minimisuorittaminen ei ole vaihtoehto. Menestymisen halun voi haistaa.
Yläjärvi kertoo artikkelissaan että juuri kaiken haaliminen on syy siihen, miksi uupuminen on naisilla yleisempää, ainakin Ruotsissa. Kunnianhimoisilla nuorilla miehillä ei ole yhtä suuri tarve hioa kaikkia elämän osa-alueita esittelykelpoisiksi. Artikkelissa sanotaan että naiset tekevät tilastojen mukaan edelleen suurimman osan kotitöistä vaikka saavat vähemmän palkkaa kuin miehet. Tämä johtuu Yläjärven kertoman mukaan yhteiskunnallisista paineesta ja odotuksista. Myös ajat ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa. Aikaisemmin tavoitteena oli valmistuminen sekä hyvä työ. Nykypäivänä pelkkä työ ei saa nuoria tuntemaan itseään menetyneiksi vaan siihen vaaditaan muutakin – treenattu olemus, hieno sisustus, kaunis koti ja vielä lopuksi matkustelua. Tähän päälle työ täytyy tehdä paremmin kuin hyvin ja nukkuakin pitäisi. Artikkelissa sanotaan että ”liiallisen tekemisen trendi” kertoo myös siitä että nuorten aikuisten mahdollisuudet ovat elämässä laajemmat kuin aikaisemmilla sukupolville. Kaikki mikä kiinnostaa, on myös mahdollista.
Kaikki on mahdollista myös Proakatemialla. Opiskeluiden ohessa voit keksiä kokonaan uuden bisneksen, osallistua huikella puhujilla täytettyihin seminaareihin, luoda laajoja verkostoja sekä oppia juuri niitä asioita mitkä ovat itselle tärkeitä ja mielekkäitä. Kun mahdollisuuksia on rajattomasti, innostus on myös rajaton. Uusi projekti saattaa viedä yöunet kiinnostavuudellaan ja uutta tietoa haalitaan aamusta iltaan jolloin väsymyksestä ei ole tietoakaan. Mikäli uusi suunnitelma vie kirjaimellisesti mennessään, jää itsestä huolenpitäminen vähemmälle ja tästä koituu ongelmia ennemmin tai myöhemmin. Kukaan ei omista sellaisia supersankarin voimia että unetta pääsisi kipuamaan Mount Everestille.
Jos katson kuluvaa vuotta taaksepäin, mietin itsekin, miten olen saanut kaiken ajan mahtumaan kalenteriin. Töitä 20-25 tuntia viikossa ja siihen päälle opiskelut sekä sosiaaliset suhteet. Kaikki tämä on aikataulutettu tarkasti kalenteriin, jopa kauppareissut tuli merkitä koska aika oli kirjaimellisesti kortilla. Onneksi alkuvuodesta havahduin kuitenkin siihen että tarvitsen aikaa myös itselleni. Kirjata kalenteriin aikaa kun tarkoituksena ei ole tehdä mitään. Ei yhtikäs mitään. Aikaa, jolloin voi maata sohvalla musiikkia kuunnellen tai leipoa ihan vain omaksi iloksi. Tämän oppiminen oli varsin työlästä, kun havahtui siihen, että oma energia ja aika ei vain yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Aluksi tuntui pahalta sanoa tekevänsä asia huomenna loppuun, vaikka aikaisemmin kello 22.30 päästyäni töistä kotiin, olisin alkanut kirjoittamaan raporttia tai projektisuunnitelmaa. Tuntui siltä, että asiat eivät voi edetä ja mikään ei toimi, ellei itsellä ole kaikkia lankoja käsissä. Eihän se asia aivan niin kuitenkaan ole, firma pyörii kellon ympäri vaikka itse en pyörisi sen mukana. Olen huomannut että monella tiimiyrittäjällä on tai on ollut, ainakin osittain, samanlainen ongelma. Taitoa on kaikkeen muuhun, paitsi sanoa ei. Omat rajat tulisi tiedostaa ennen kuin on liian myöhäistä. Projekteja sekä seminaareja tulee vuoden aikana rutkasti eikä yhdestä pois jääminen tarkoita sitä että jäisi jotenkin muista jälkeen. Tiimiyrittäjät sekä valmentajat ovat Proakatemialla apua varten mutta mikäli apua ei osaa pyytää, on sitä vaikea myöskään saada. Jotta uupumus ei tule trendin muodossa Suomeen tai ainakaan enempää Proakatemialla, tulee meidän yhdessä muistaa nukkua päiväunet, olla armollisempia itsellemme ja yksinkertaisesti luottaa prosessiin.
Lähde: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005414063.html
Helsingin Sanomien artikkelin ”Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?” on kirjoittanut Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Erja Yläjärvi.