Tampere
04 Dec, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Kun töissä pelottaa



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Täällä on kirjoitettukin jo useampaan otteeseen pelosta. Se on kokonaisvaltainen tunne, jota ei ole helppo hallita – pelon vallassa järkevyyden sijaan tunteet voivat saada vallan. Tällä kertaa haluaisin kuitenkin miettiä ajatuksia liittyen pelkoon työn näkökulmasta.

Väkivaltatilanteiden riskit ja niistä aiheutuvat epävarmuus ja pelko ovat läsnä monella eri alalla: se voi koskettaa niin sairaanhoitajaa, vartijaa, tarjoilijaa, kaupan kassaa, sosiaalityöntekijää kuin muitakin erilaisia asiakastöitä tekeviä. Sosiaalialalla käsitellään laajasti ihmisten elämää koskevia asioita, tehdään päätöksiä mm. tukiin liittyen ja työskennellään haastavien asiakasryhmien kanssa. Nämä ovat tekijöitä, jotka voivat potentiaalisesti aiheuttaa asiakkaissa uhkaavia reaktioita.

Tärkeää on kuitenkin se, että näille tunteille täytyy tehdä jotain: työn tekeminen peloissaan onnistu. Miten siis toimia?

Luin kirjan Työkaverina pelko. Sen pohjalta koostamiani pointteja pelon hallitsemiseksi ja väkivaltariskien ehkäisemiseksi olisivat seuraavat:

  1. ”Hereillä olo”, tunneäly ja tilannetaju
    >> auttavat huomaamaan potentiaaliset riskitilanteet tarpeeksi ajoissa ja reagoimaan niihin, ennen kuin tilanne ehtii eskaloitua
  2. Kunnioittava, rauhallinen ja selkeä vuorovaikutus ja kehonkieli,
    sekä riittävä etäisyys uhkaavaan asiakkaaseen
    >> muistaa varmistaa oman ja toisten turvallisuuden
  3. Ammattiroolin ja -identiteetin omaksuminen, ammattitaidon ylläpito
    >> tuo varmuutta omasta osaamisesta ja toimintavalmiuksista
  4. Realistiset yhteiset toimintamallit, niiden läpikäyminen ja harjoittelu
    >> varmuus toimia yllättävässä tilanteessa, ei epäröi kutsua apua
  5. Tilojen/sisustuksen suunnittelu turvallisuusnäkökulmasta
    >> varmistetaan, ettei asiakas pääse tukkimaan pakoreittejä tai tarttumaan työntekijään esim. liian kapean pöydän yli
  6. Väkivaltariskien ja -tilanteiden käsittely työpaikalla, tilanteista ilmoittaminen

(Mukaillen Sundell 2014).

Pelon tunteiden huomioonottaminen ja niiden läpikäyminen on mielestäni tärkeä osa turvallisuutta ja turvallisuus jälleen iso osa sitä, miten omaa työtään pystyy tekemään. Sosiaalialalla tärkeässä roolissa on myös työnohjaus, jossa työpaikan ulkopuolinen taho tulee käymään työntekijöiden kanssa läpi heidän tuntemuksiaan ja kokemuksiaan. Työnohjaus on yksi konkreettinen toimenpide, jolla turvattomuuden ja pelon tunteisiin voidaan vastata. Sosiaalialalla tärkein työkalu on oma persoona, joten siitä ja omasta jaksamisesta täytyy muistaa pitää huolta.

Tunteen kieltäminen tai unohtamisen yrittäminen voi ehkäpä toimia hetkellisesti, mutta kaikki varmaan tietävät miten kamala olo tulee, jos joutuu blokkaamaan omia tuntemuksiaan. Tämä tilanne taas varmasti vaikuttaa osaltaan valmiuteen huomata uhkaavia tilanteita ja reagoida niihin. Sundell puhuu kirjassaan toisaalta myös näennäisturvallisuudesta, jonka valtaan on helppo vaipua. Ajatellaan kaiken olevan kunnossa, mutta onkin ehkä hoidettu vain yksityiskohtia eikä huomattu kokonaiskuvaa.

Olen ottanut työkseni vastaan reklamaatioita ja tehnyt asiakaspalvelutöitä, joissa ihmisten kiihtymys on välillä puhjennut sanallisena aggressiivisuutena. Ensin mainittu oli tosin puhelintyötä, johon ei liittynyt pelkoa – linjan toisessa päässä huutava asiakas ei voi teleportata luoksesi. Olen joka tapauksessa selvinnyt tilanteista juurikin rauhallisuudella, kuuntelemisella ja reagoimalla asiakkaan tarpeeseen. Hankaliin tilanteisiin valmistaudun usein mielikuvaharjoittelulla. Töissä ja harjoitteluissa kokemani pelon tunteet ovat tähän mennessä olleet vain hetkittäisiä välähdyksiä, joiden tilanne on selvinnyt, eivät mieleen kummittelemaan jääviä pidempiaikaisia tuntemuksia.

Mietin, että väkivaltatilanteisiin valmistautumista voisi ajatella vähän samantyyppisesti kuin ensiaputilanteita: yllättävässä ja paljon tunteita herättävässä tilanteessa ei tarvitse osata tehdä jokaisen ohjeen yksityiskohdan mukaan vaan uskaltaa toimia mahdollisimman rauhallisesti ja varmistaa pääasiat. Harjoittelu niin mielikuvissa kuin käytännön harjoitusten kautta tuo varmasti lisää varmuutta ja konkreettiset toimenpiteet ja toimintamallit lisäävät turvallisuutta työpaikalla.

Lähteet:
Sundell, L. 2014. Työkaverina pelko – Väkivaltariskien ennakointi ja hallinta.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close