Kun lukukauden alussa oli aika puhua tulevasta Mökkipajasta ja oppimissopimusten läpikäynnistä, oli selvää, että jokainen FLIP Solutionin jäsen oli jo väsynyt maailman tilanteesta johtuvaan etäaikaan ja zoom palavereihin. Kaikilla oli kova halu saada Mökkipaja järjestettyä perinteisenä versiona, mistä olimme kuulleet vanhempien tiimien puhuvan ja hehkuttavan. Kuitenkin covid-tilanteen jatkuessa oli selvää, että tällä kertaa Mökkipaja ei tule toteutumaan perinteisellä kaavalla.

Zoom väsymyksestä johtuen etäversio Mökkipajasta ei tuntunut houkuttelevalta. Tiimimme kekseliäs TL sai idean, että voisiko tiimi ottaa haasteen vastaan ja järjestää Mökkipajan keskellä metsää retkeilyn ja vaelluksen tyyliin. Tällöin voisimme olla yhdessä koko tiiminä ulkotiloissa, nukkua pareittain tai yksin teltoissa, ja näin toteuttaa Mökkipaja turvallisuus ja rajoitukset huomioiden. BL ja tiimin koutsi innostuivat ajatuksesta, ja ehdotus esiteltiin tiimille. Kaikille oli selvää, että ehdottomasti mieluummin yhdessä koko porukalla kuin etäillen. Näin FLIP päätti, että Mökkipajasta tulee Telttapaja.

Suunnittelu ja käytännön toteutus

Retken suunnittelu aloitettiin maaliskuussa. Lokaatioksi valittiin upea Seitsemisen kansallispuisto, ja retken pituudeksi kaksi yötä, maanantaista keskiviikkoon. Tämä tarkoitti myös noin 20 kilometrin matkaa vaeltaen. Reitin suunnittelussa otettiin huomioon käveltävän matkan pituus, yöpymispaikkojen soveltuvuus ja vesipisteiden sijainti. Oli myös selvää, että tiimissämme oli sekä kokeneita että aloittelevia vaeltajia, joten aikataulu laitettiin väljäksi ja joustavaksi.

Kuukausi ennen lähtöä suunnittelutiimi antoi tehtävälistoja, joiden avulla aloitettiin valmistautumaan ja hankkimaan tarvittavat välineet retkeä varten. Yllätys yllätys, tärkeimmäthän olivat teltta, makuupussi, makuualusta ja rinkka. Pikkuhiljaa etenimme pakkaamisohjeista ruokalistojen suunnitteluun. Tiimi sai ohjeet, mitä tulee olla mukana, millaista ruokaa kannattaa varata ja minkäkin verran. Näin kokematonkin vaeltaja sai käsityksen, mitä tulee olla mukana kahden ja puolen päivän retkellä. Pidimme myös ennen retkeä check-in palavereja, joissa katsottiin, että kaikki oli valmiina.

Oppimissopimukset

Koska oli selvää, että Telttapajan päivät tulevat olemaan pitkiä ja rankkoja, emme voineet pitää kaikkia 15 oppimissopimusta näiden kahden päivän aikana. Siksi aloitimme prosessin jo ennen reissua, ja pidimme kuusi oppimissopimusta etäpalaverina. Loput olivat Telttapajassa kolmessa osassa: maanantai-iltana sekä tiistaiaamuna ja -iltana. Näin viimeisen päivän aamu jäi vapaammaksi.

Huomasimme selkeästi, miten kasvotusten oleminen vaikuttaa keskusteluun ja oppimissopimusten läpikäymiseen. Etänä pidetyt oppimissopimukset menivät nopeasti, ja jälkikeskustelu oli lyhyttä. Telttapajassa pidetyt oppimissopimukset taas halusivat venyä jopa kolminkertaiseksi etäversioihin verrattuna. Hauska huomata, miten paljon etänä oleminen oikeasti vaikuttaa väljään ja rennompaan keskusteluun. Kaikilla jäi oppimissopimuksista kuitenkin hyvät tuntemukset, myös heille, jotka pitivät sopimuksensa etänä. Nuotiolla käydyt keskustelut ja tarinat ovat hienoja muistoja jokaiselle.

Miten Telttapaja meni?

Täytyy sanoa, että olen tiimistä ylpeä. Selviydyimme retkestä ehjin nahoin, eikä suuria kommelluksia käynyt. Olemme jopa vielä kavereita tämän reissun jälkeenkin, vaikka totta kai leirielämään kuuluu pieniä sanaharkkoja ja hermojen menetyksiä, kun ollaan 24/7 yhdessä.

Retken suunnittelijan roolissa oli ihana nähdä tiimiläisten hymyilevän keskiviikkona parkkipaikalla, kun virallisesti reissu oli ohi. Vaikka jaloissa painoi, selät olivat kipeitä ja väsymystä oli vahvasti havaittavissa, oli tiimin tunnelma positiivinen ja iloinen. Väsynyt, mutta onnellinen. Erityismaininta onnistumisesta oli se, että osalle meistä vaellus oli ensimmäinen laatuaan ja vieläpä Suomen maastossa. Sopeutumiskyky ja asenne oli ihailtavaa monen osalta!

Toki retki ei ollut paikoittain helppo. Väsymys yhdessä nälän ja painavien kantamusten kanssa näkyi paikoittain hermojen kiristymisenä sekä pieninä sanaharkkoina. Vaikka aikataulun venymiseen oli valmistauduttu sopeutumaan ja kaikkeen oli varattu reilusti aikaa, venyi aikataulu odotettua enemmän. Tämä aiheutti tietysti turhautumista, koska osa joutui kehittämään kärsivällisyyttään, kun taas toiset joutuivat venymään nopeampaan toimintaan.

Aikataulun venymisestä johtuen osa oppimissopimuksista olivat illalla ja viimeiset loppuivat myöhään. Tämä aiheutti keskittymisen herpaantumisen varmasti osittain, mutta kokonaisuudessaan se ei tuntunut olevan ongelma.

Opimme Telttapajassa ja vaelluksella tiimin jäsenistämme lisää niin oppimissopimusten kautta, mutta myös siksi, että olimme niin läheisesti tekemisissä maanantaista keskiviikkoon. Osa oppi myös ylipäätään vaeltamisesta ja retkeilystä, koska se oli monelle ensimmäinen kerta. Iso oppiminen yksilötasoilla tapahtui varmasti nimenomaan mentaalisella tasolla, koska tällainen retki pakottaa venymään mukavuusalueen ulkopuolelle. Raskas rinkka, erilainen ruoka, ulkona oleminen koko ajan, sateen kastelemat vaatteet ja tavarat, teltassa nukkuminen ja ehkä huonot yö unet, pitkä kävelymatka, rakot jaloissa ja tiivis yhteiselo muiden kanssa kasvattivat meitä kaikkia ja pakottivat menemään epämukavuusalueelle. Olemme tiiminä tämän jälkeen paljon vahvempi.

Tiimityöskentelyn kannalta retkeily ja vaellus ovat erittäin hyvää ja käytännönläheistä oppimista. Miten saat autettua tiimikaveria silloin, kun hänen rinkkansa painaa tai energia on lopussa? Oli upea nähdä, miten rinkkoja vaihdeltiin, toisen tavaroita kannettiin ja nopeammat kävelijät tulivat auttamaan hitaampia kantamuksissa, kun olivat päässeet itse perille. Kaikki ruuanlaitosta tiskaamiseen ja teltan kasaamiseen hoitui tiiminä, ja näissä leirin askareissa näkikin, miten yksilöt toimivat ja auttavat toisiaan. Opimme myös, että aina ei voida mennä sillä konseptilla, mikä itselle on mieluisin.

Leirielämä 14 muun yksilön kanssa vaatii myös sopeutumista. Toimintatapa tai tahti on toiselle liian nopea, kun taas toinen olisi halunnut jo edetä eteenpäin. Silti täytyi löytää kuuluisa keskitie ja toimintamalli, joka toimii kyseiseen tilanteeseen parhaiten. Tässä onnistuttiin hyvin ja olimme sopeutuvaisia vaihtuvaan aikatauluun ja teimme muutoksia suunnitelmaan tarvittaessa.

Retki ja Telttapaja oli tähän kevääseen juuri sopiva tapa toteuttaa Mökkipaja. Pystyimme olemaan yhdessä ja tämän kokemuksen jälkeen olemme tiiminä yhtenäisempi. Jokainen tiiminjäsen myös kasvoi omalla epämukavuusalueellaan. Tämä Mökkipaja oli kasvattava, ei helppo, mutta erittäin ikimuistoinen ja kasvattava. Tulemme varmasti kertomaan tästä tarinoita paljon ja usein. Vaikkakin olemme kaikki sitä mieltä, että olemme ansainneet seuraavan Mökkipajan erilaisissa olosuhteissa, näytti tiimi nauttivan tästä rohkeasta tavasta toteuttaa sen.