Tampere
28 Mar, Thursday
11° C

Proakatemian esseepankki

Kun kuminauha venyy liikaa



Kirjoittanut: Minna Järvinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Uuvuksissa-Kirja sinulle joka tahdot voimasi takaisin
Liisa Uusitalo-Arola
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Uupuminen on seurausta yleensä pitkään jatkuneesta ylikuormituksen ja ristiriitojen tuottamasta stressistä. Uupumus kehittyy vaiheittain ja sen tärkein syy on voimakas, toistuva tai pitkäkestoinen kuormitus yhdistettynä haastaviin tai riittämättömiin vaikutusmahdollisuuksiin.

 

Uupumuksen historia ja termit

 

” Stressi on hiljalleen tullut osaksi arkeamme – niin myös sen mukanaan tuomat ongelmat. WHO:n mukaan stressiin liittyvät sairaudet ovat tällä hetkellä Euroopan yleisin sairauslomiin johtava syy.  ” (Uusitalo-Arola, 2019, 3%)

 

Uupumisen mukanaan tuomia lukuja ei koskaan tulla tarkalleen tietämään, sillä uupumus ei yksinomaan oikeuta sairaslomaan. Sitä on mahdotonta tietää, kuinka monta masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön diagnoosin saanutta on oikeasti puhtaasti uupunut. Kirjassa mainitut luvut työuupumuksen määristä on todella korkeat ja olisikin tärkeä miettiä tarkoin sen takana olevia syitä. Syitä tulisi senkin takia miettiä tarkoin, nimittäin uupumus ja samankaltaiset diagnoosit kustantavat Suomessa noin 41 miljardia euroa. Uusitalo-Arola tietää listata, että masennus on suurin yksittäinen syy ennenaikaiselle eläkkeelle. (Uusitalo-Arola 2019, 3%)

 

Pohjoismaissa on kuitenkin tartuttu tähän haasteeseen ja työhyvinvointiin on panostettu merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maissa. Onneksi tilanteeseen on herätty koska ennaltaehkäisevät toimenpiteet tulevat varmasti halvemmaksi kuin sen hoitaminen.

 

Millainen uupumus sitten on? Uupumusta voi hyvin verrata urheilijoilla näkyvään ylikuntoon. Se on samanlainen ylirasitustila, jossa keho on tottunut rasitukseen ja tehnyt omia selviytymiskeinoja ja muutoksia, jotta arki sujuisi mahdollisimman hyvin. Keho pyrkii korjaamaan itseään, mutta se ei tapahdu nopeasti. Palautuminen ja toipumisen ennuste ovat suorassa yhteydessä ylirasitustilan kestoon. Uupuminen on kriisi, joka syntyy hyvästä ja oikeasta syystä. Uupumus ei kuitenkaan koskaan tule yksin, vaan taustalla on paljon erilaisia ja yksilöllisiä seikkoja, jotka lopulta laukeavat uupumuksena. Uupumuksen kourissa ihminen joutuu usein sopeutumaan siihen, että suurin osa voimavaroista menee päivittäisten perusasioiden hoitoon. Uusitalo-Arola summaa, että ihminen pystyi huolettomasti hoitamaan arkiset ja rutiiniksi muodostuneet asiat, sekä menemään kohti tavoitteitaan. (Uusitalo-Arola 2019, 4%) Uupuneella ihmisellä uusien tavoitteiden asettaminen tai niitä kohti meneminen ei edes tule mieleen, koska voimavarat on keskitetty olemassa olevien asioiden selvittämiseen.

 

Vaikeinta uupuneelle ihmiselle on kohdata itsensä ja myöntää uupumus. Ihminen muuttuu ja tosiasioiden tunnustaminen voi avata viimeisetkin haavat. Tämän asian hyvä puoli on se, että tästä parantuminen voi alkaa.

 

Merkittävät stepit uupumiseen

 

Proakatemialla puhutaan usein tiimiyrittäjien uupumuksesta. Mielestäni olisi hienoa, kun tiimikaverit pystyisivät puuttumaan tarpeeksi ajoissa tiimikaverinsa uupumiseen. Kirja listasi selkeitä merkkejä, joita aion jatkossa tarkkailla eri lailla omassa tiimissäni kuin ennen. Nimittäin suuren vaikeuden asettaa se, että uupumus itsessään on salakavala harmi, joka hiipii hiljalleen ihmiseen.

 

Suorittaminen on pohjimmiltaan vihainen ja surullinen tapa tehdä työtä, sillä ristiriitaiset tunteet värittävät sitä hellittämättömästi. (Uusitalo-Arola 2019, 8%) Proakatemialla etenkin on uskomattoman vaikea huomata tiimikavereista koska työskentely kallistuu suorittamisen puolelle. Liian usein vitsaillaan, että haudassakin kerkiää nukkumaan, kun siinä piilee puolet totuutta. Hyvä seurantaväline tähän on esimerkiksi minunkin tiimissäni käytetty työväline, nimeltä stalkkauskanava Slack-viestintäkanavassa. Olemme joka viikon alussa täyttäneet kukin oman tulevan viikon kalenterin kaikkien nähtäville. Näin olemme tilivelvollisia kertomaan jokaiselle omat menomme. Näin sitä automaattisesti myös mittaa omaa viikkoaan muiden viikkoon ja miettii että mitä muutoksia voisi tehdä, jos toisen viikko vaikuttaa paremmin aikataulutetulta ja viikkoon mahtuu paljon lepoa ja harrastuksille jää aikaa. Toki stalkkauskanava tuo myös yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun tiimiläiset tietävät mitä projektia tai työtä kukin tekee.

 

Suorittamiseen liittyy hyvin vahvasti myös se, että määrä korvaa laadun. Tämä on yksi merkittävä steppi uupumukselle, kun uupunut ihminen sokeutuu omalle työskentelylleen. Uupunut ihminen voikin useasti kokea olevansa yli-ihminen tai supersankari, kun saa niin paljon asioita aikaiseksi. Tosiasia on vääristynyt mielikuva omasta työtehokkuudesta. Uupuneella ihmisellä olo voi olla ällistyttävän hyvä jaksamisen suhteen. Tämä etenkin hankaloittaa uupumuksen merkkien näkyvyyden tai seurattavuuden tiimikavereissa.

 

Proakatemia on loistava ympäristö luovuudelle. Tätä hankaloittaa se, että jos työskentelymme menee vahvasti suorittamisen puolelle, niin uupumuksen vuoksi koetaan helposti, että luovuus ja sille jätetty aika on vain tiellä, kun pitäisi todellisia töitä tehdä. Tosiasiahan on se, että luovuuden aikana ihminen oivaltaa ja oppii paremmin, mikä taas tukee aikaamme ja opintojamme Proakatemialla.

 

Ristiriidassa eläminen, omien tunteiden ja tuntemusten laiminlyöminen johtaa ennemmin tai myöhemmin jännitystiloihin ja ylivireyteen. Ja aikanaan tämä kääntyy tainnuttavaksi väsymykseksi. (Uusitalo-Arola 2019, 10%) Tämä merkki on todellinen signaali siitä, että uupumus on kääntynyt jo vakavan ja pitkäkestoisen uupumuksen puolelle.

 

Tässä osiossa listaan erilaisia uupumuksen merkkejä ja haastan jokaista lukijaa miettimään omalla kohdallaan uupumuksen merkkejä:

 

Univaikeudet tai lepo ei enää virkistä

Uupuneella ihmisellä esiintyy nukahtamisen kanssa ongelmia. Useat ihmiset turvautuvat unilääkkeisiin. Uniongelmat voivat myös näkyä siinä, että herää aamulla liian aikaisin, eikä enää saa uudestaan unta. Uupumiseen oireet näkyvät myös siinä, jos viikonlopun mittainen vapaa ei tunnu palauttavan kehoa ja mieltä arjesta.

 

Muistin ja keskittymisen ongelmat.

Työmuisti on ihmisen sisäänrakennettu järjestelmä, jonka avulla pystytään pitämään useita asioita samaan aikaan mielessä. Parhaimmillaan siihen mahtuu saman aikaisesti 5-7 asiaa. Uupuneella ihmisellä jopa kolme asiaa voi olla liikaa.

 

Vatsakivut, selkäkivut tai rytmihäiriöt.

On todettu, että uupumus näkyy ja koetaan koko kehossa. Keho ilmaisee voimalla ristiriitaa jaksamisen ja voimavarojen suhteen. Keho siis yrittää viestiä meille tarpeesta lopettaa työnteko ajoissa.

 

Infektioherkkyys ja pitkittyneet flunssat

Kun keho ei enää jaksa ottaa vastaan uusia vastoinkäymisiä, niin sairastuminen flunssaan tai muihin infektioihin on herkempää kuin aikaisemmin. Tämä on myös kehon tapa viestiä pakkolevosta.

 

Ahdistuneisuus, negatiivisten tunteiden lisääntyminen, masennusoireet.

Uupunut ihminen vetäytyy usein omiin oloihinsa, hän tuntee helpotuksen tunnetta, kun saa olla yksin kotona. Uupunut ihminen välttelee työpaikalla muita ihmisiä ja mahdollisesti keksii tekosyitä päästäkseen sosiaalisesti painostavista tilanteista pois.

 

Ammatillinen itseluottamus kärsii.

On hyvin tyypillistä, että ennen itsevarma ihminen kokee tutussa työssään epävarmuutta ja alkaa välttelemään vastuuta. Työntekijä on kuin loppuun venytetty kuminauha, joka menee seuraavaksi rikki.

 

Niistä selviäminen

 

Jotta uupumuksesta voi selviytyä, niin pitää tunnistaa, että oma keho on tehnyt kuormitustilasta jo normaalitilan. Tämä tulee viemään yhtä kauan aikaa saada keho toimimaan normaalisti kuin se vei keholta aikaa tottua stressiin. Ihmiseltä vie aikaa opettaa keho uudelleen palautumaan. Hyvä apu voi olla mitata omaa kehoa, esimerkiksi verenpaine mittauksella. Uupumuksen jyllätessä pitkään mm. korkeaa verenpainetta ei enää itse huomaa vaan se on muodostunut normaalitilaksi. Suomessa myös hyvin yleiseksi mittausvälineeksi on noussut Firstbeat -niminen mittaus. Jos tilanne on ajautunut parasympaattisen hermoston ylikuormitustilaan, jolloin tilanne romahtaa äkisti niin silloin keho on tyhjentänyt fyysiset, emotionaaliset ja mentaaliset varannot perin pohjin. Tässä tilanteessa elimistö ei enää jaksa vastata stressiin sympaattisen hermoston aktivaatiolla. Tällöin ihminen kokee, ettei pysty vaikuttamaan omaan tilanteeseen mitenkään.

 

Ihminen etsii aina syyseuraus-suhteita. Uupuneen ihmisen onkin tärkeä pohtia, että mistä syistä oma uupuminen johtuu. Voi olla hyvin raskasta kaivautua juurisyyhyn asti, mutta sitä parempi palautuminen on sen jälkeen edessä. Perimmäiset syyt selvitettyään ja niistä oppineena ei ihminen enää tee niin raskasta virhettä toistamiseen.

 

Selviytymiskeinoja on mahdoton listata, koska samat keinot eivät välttämättä kaikille sovi. Isoin neuvo on kuitenkin sama kuin urheilijan joutuminen ylikunnon puolelle. Lepo.

 

 

Mitkä ovat minun keinoni selvitä ja jaksaa

 

Oli hurjaa nähdä kirjassa esitetty taulukko uupumuksen oireista ja rastittaa viereen, jos koki samoja asioita omassa kehossaan. Toki sieltä monta rastia löytyi ja nyt onkin aika joko hidastaa omaa tahtia tai luopua osasta asioista oman hyvinvoinnin nimissä.

 

Rättiväsyneenä olen joskus miettinyt, että voivatko aivoni vain pysähtyä. Sain vastauksen kirjasta ja tulos oli, että eivät voi. Ihme, koska olen muutaman kerran ollut ihan varma, että pääkopassani ei ole mitään liikettä. Selvennyksekseni sain, että aivot voivat lamaantua hetkellisesti ja ihminen kokee tällöin, että ei pysty tarttumaan mihinkään tarjolla olevaan tietoon vaan tuntuu kuin kaikki lipuisi vain ohitse. Tässä tilassa ollaan jo lähellä uupumuksen rajaa. Tärkeintä on se, että tunne ei ole pysyvä.

 

Yksi asia, josta en suostu joustamaan, on yöunet. Se, että sanon nukkuvani yössä kahdeksan tai jopa kymmenen tuntia ei ole totuus. Totuus on se, että olen kyllä sängyssä sen ajan mutta unta tuosta ajasta on huomattavasti vähemmän. Onnekseni olen löytänyt minulle sopivan ratkaisun ja pyrkinyt rauhoittamaan omia iltarutiineitani. Edellisen tunnin ennen nukkumaan menoani kuuntelen kirjaa, katselen televisiota tai valmistelen rauhassa seuraavaa päivää. Minulle ei sovi mennä kiireessä nukkumaan. Myöskin olen opetellut olemaan vastaamatta kaikkiin illalla saapuneisiin sähköposteihin ja viesteihin. Olen oppinut ajattelemaan, että kaikkiin niihin ehtii vastaamaan myös aamulla, kun olo on toivottavasti myös virkeämpi.

 

Olen myös opetellut keskittymään vain yhteen asiaan. Olen opetellut kykyäni säädellä ajatuksiani, tunteitani ja toimintaani. Tämä ei ole ollut maailman nopeimmalle multi-tasking-ihmiselle helppoa. Huomasin, kuinka väsyn, kun koitan välissä vastata toiseen viestiin puhelimella sähköpostin kirjoittamisen lomassa. Lopputulos ei oikeasti vie kumpaakaan viestiä eteenpäin. Tähän liittyy myös puhelimellani käytetty ruutuaika. Tästä aiheesta heräsi mielenkiintoinen keskustelu Proakatemian kahvipöydässä, kun vertasimme toistemme puhelimella käytettyä ruutuaikaa. Kiitos siis Promisian Juhalle, kun avasit maailmaani ja kerroit puhelimen ruutuaika- sovelluksesta. Tästä oppineena joudun nöyrästi myöntämään, että minussa piilee edelleen taitava multitasking-ihmistyyppi, joka varmasti ajoittain luulee lopettaneensa monen asian hoitamisen samaan aikaan. Muuten puhelimella vietetyt tunnit eivät olisi noin korkeat.

 

Kirjan luettuani tulen ottamaan enemmän vakavissani uupumukseen liittyvät asiat. Miksi venyttää omaa kuminauhaa, jos se on jo rispaantumassa. Mieti sinäkin missä kunnossa oma kuminauhasi on?

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close