Tampere
01 Dec, Tuesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Kun kaikki piippaukset ovat yhtä tärkeitä



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Pieni punainen ympyrä ja numero sen sisällä. Tuttu näky varmasti kaikille älypyhelinta käyttäville. Ilmoitukset, niitä tulee jatkuvasti, jos jostakin sovelluksesta. Tarvitaan päivitystä, sähköpostiviesti vastaanotettu ja watsappissa on seitsemän ryhmäkeskustelua aktiivisena. Miten pystyä pitämään työaika rauhoitettuna niin, ettei se ole ainakaan puhelin, joka jatkuvasti keskeyttää? Toki työaika usein keskeytyy myös kollegoiden toimesta, mutta tuntuu, että se on helpommin hoidettavissa oleva asia kuin puhelin. Työhuoneen ovi kiinni on jo usein merkki siitä, ettei häirintä ole toivottua ja avokonttorissa monesti riittää jo se, että näyttää niin keskittyneeltä, ettei muut tohdi häiritä. Puhelimella kuitenkin on lähestulkoon aina oikeus häiritä, miksi?

Puhelimen käytöstä on tullut niin arkipäivää, että itse asiassa siihen ei enää kiinnitetä edes huomiota. Tai ainakaan itse ei edes huomaa, kun jälleen on puhelin kädessä ihan vain jotain pientä ja nopeaa tarkistaakseen. Välillä ihan havahtuu, että mitäs sitä oikeastaan olikaan tekemässä, kun luurin käteensä jälleen otti. Puhelimen käyttö on jo jonkinlainen automaatio ja välillä sitä räplää ilman minkäänlaista tarkoitusta. On huvittavaa, miten itsekin joskus jotain asiaa tehdessä ajatuksen hetkellisesti katketessa ottaa puhelimen käteensä ja katsoo, josko joku olisi laittanut viestiä, tai onko kaverit päivittäneet sosiaalista mediaa. Mitä tämä kaikki aika tehtiin ennen älypuhelinten tuloa?

On selvää, että älypyhelimista on myös paljon hyötyä. Älypuhelin mahdollistaa ja helpottaa niin monia arkisia asioita, joita nyt jo pitää melkeinpä itsestään selvyytenä, kuten pankkiasiointi mobiilisti ja yhteydenpito missä ja milloin vain ympäri maapallon. Lisäksi on lukuisia ja taas lukuisia ominaisuuksia, jotka ovat päivittäin käytettävissämme. Välillä sitä kuitenkin miettii kaiken hyödyn lisäksi, kuinka paljon aikaa puhelin päivistämme vie. Toisinaan selailu on turhanpäiväistä sosiaalisen median selailua kymmeniä kertoja päivässä. Sisältökin usein on sellaista, ettei se välttämättä edes anna mitään. Facebook on täynnä tykkää ja jaa -kilpailuja, mainoksia ja paljon muuta kaupallista. Ei enää ystävien ja tuttujen kuulumisia ja merkityksellisiä päivityksiä. Mikä siinä on, että heti kun ihmisellä on minuuttikin niin sanottua luppoaikaa, otetaan se puhelin käteen ja vilkaistaan äkkiä jokin sosiaalisen median kanava läpi.

– Googlen operatiivisesta toiminnasta vastaavan johtajan Hanna Kiven mukaan kosketamme puhelinta keskimäärin 150 kertaa päivässä.

– Techmarkin mukaan ihmiset käyttävät älypuhelimiaan keskimäärin 221 kertaa päivässä ja käyttöaikaa kertyy päivittäin 3 tuntia 16 minuuttia.

(Tuomola, 2016)

Kuinka paljon puhelimen käyttö vaikuttaa muuhun elämään? Piippaus, tärinä ja näytön valo on jatkuvaa. Jos joku ei laita viestiä tai soita, sovellukset kyllä pitävät huolen siitä, että puhelimen käyttö on silti aktiivista. Aina on jotain, mistä pitää ilmoittaa. Eikä ole sattumaa, että ilmoitukset on usein merkitty punaisella värillä huomiota herättävästi.

Jos puhelimen näytössä näkee vain harmaita sävyjä, jää puhelin helpommin pöydälle, sillä värien näkeminen herättää tunteita. Punainen saa ihmisen jännittymään ja innostumaan, ja sitä suositaankin paljon ilmoitusten värinä. (Shutterstock, 2018)

Sillä ei oikeastaan ole väliä, mikä ilmoitus puhelimen aktivoi, se saa ihmisen silti toimimaan. Oli se sitten ääni tai näytön syttyminen, ottaa ihminen puhelimen käteensä. On huvittavaa, miten paljon eroavaisuuksia on siinä, mikä kenenkin huomion herättää. Itse kyllä usein katson, miksi näytön valo meni päälle, mutta on paljon toimintoja, jotka eivät aiheuta minussa jatkoreaktioita. Tunne puolestaan myös ihmisiä, jotka avaavat puhelimen näytön, oli kyse mistä tahansa ilmoituksesta. Joku tykkäsi päivityksestä Facebookissa tai sähköpostiin kilahti uusi viesti. Itse reagoin monessa tapauksessa vain viestiin tai puheluun. Minua ei häiritse punaiset pallurat ilmoitusten myötä ja välillä niitä saattaa olla usean sovelluksen kuvakkeen yläkulmassa ilman että kiinnitän siihen edes huomiota.

Olin taannoin luennolla / oppimistilaisuudessa, jossa sivuttiin myöskin tätä aihetta. Tilaisuudessa nousi muutama mieleenpainuva lausahdus, joita jäin miettimään vielä kotiin palatessanikin. Ensimmäinen näistä oli ”jokainen piippaus on yhtä tärkeä” ja toinen ”käytätkö sinä laitetta vai laite sinua” ja tässä viitattiin nimenomaan puhelimen käyttöön. Mielestäni jälkimmäinen pointti oli erittäin hyvä. Usein voi todeta, että laite käyttää sitä, jonka pitäisi olla käyttäjä. On harmillista, miten puhelin keskeyttää hyviä ja keskittyneitäkin työskentelyhetkiä ja ilmoitus, ääni tai valo saattaa olla aivan merkityksetön. Miksi puhelimelle annetaan tilaisuus tehdä näin. Miksi puhelinta ei laiteta, vaikka älä häiritse -tilaan, jolloin sitä tulisi katsottua vain silloin, kun itsellä on se hetki, ettei se häiritse muuta tekemistä. Silloin esimerkiksi kahvitauolla olisi sopiva paikka avata puhelin ja katsoa, mitä kaikkea tänä aikana on tapahtunut. Sillä vaikka puhelimen näyttöä ei avaisikaan lukituksesta ilmoituksen myötä, on se vienyt keskittymiskyvyn ja huomion jo siinä vaiheessa, kun ärsykkeeseen on reagoitu edes katseella.

Tämä aikakausi, kun puhelin on kasvanut joidenkin käteen kiinni herättää vahvasti myös sen, että koko ajan täytyy olla saatavilla. Muut olettavat, että kun viesti laitetaan, tulee siihen vastaus minuutin sisällä. Mikäli ei tule, on syytä laittaa toinen viesti perään ”haloo” ”huhuu”, miksi et vastaa?  Älytöntä. Välillä oikein ärsyttää se, miten toisille ei ole väliä, sillä onko aamu, ilta, arki vai viikonloppu, kun aina voi häiritä millaisella asialla tahansa. Totta kai vastuu on myös sillä, joka viestin vastaanottaa. Toisten ajan ja etenkin vapaa-ajan arvostus ja sen merkitys hämärtyvät, kun kaikki informaatio on usein saman laitteen varassa, käytti sitä sitten missäkin hetkessä mihin tarkoitukseen.

 

Lähteet:

http://www.tapiotuomola.fi/fi/2016/01/18/kuinka-usein-kaytamme-alypuhelinta-paivittain/

Irti puhelimesta?

Kalle Honkanen, HR-viestintä -paja

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close