Tampere
19 Jan, Tuesday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Kun enää ei jaksa



Kirjoittanut: Annika Äijälä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Uuvuksissa-Kirja sinulle joka tahdot voimasi takaisin
Liisa Uusitalo-Arola
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

KUN ENÄÄ EI JAKSA

 

Joskus elämässä täytyy käydä läpi asioita kantapään kautta. Itselläni tämä Akilleen kantapää on ollut oma jaksaminen muuttuvan arjen keskellä.

Olen aina ollut sitä tyyppiä, joka sanoo, että kyllä tämän pystyy hoitamaan, voin tietenkin tehdä myös tämän. Se puoli onkin myös totta; aina sitä on tullut hoidettua asiat, mihin on lupautunut. Välillä vaan tämän jatkuvan suorittamisen hinta saattaakin olla aika korkea. Aina ei välttämättä jaksakaan, vaikka kuinka uskottelee itselleen muuta.

 

Uupuminen tuntuu monen mielestä olevan tabu. Osa sairaspoissaoloista suuremmassa mittakaavassa johtuu uupumuksesta, mutta itse sairaslomalapulle kirjoitettu syy onkin toinen kuin tekijä, joka oireet aiheuttavat.

Uupumuksen tunne ja sen myöntäminen tuntuu pahalta; ihan kuin myöntäisi kaikille, että on heikko. Tämä ajatus itsessään on jo todella väärä, mutta tällaiseen ajatteluun suoritusyhteiskuntamme ajaa ihmisiä. Aina pitäisi olla tehokkaampi ja saada enemmän aikaan, eikä tällaisessa mindsetissa ole tilaa tunnistaa omia rajojaan.

 

UUPUMUKSEN YDIN

 

”Kun ihminen uupuu, mielen ja kehon kyky vastata haasteisiin asteittain lamaantuu ja jopa romahtaa” (Uusitalo-Arola).

 

Uupumista on alettu nyt tutkia enemmän kuin aikaisemmin. Uuupuneen kehon palautumiskyky häiriintyy tai saattaa jopa vaurioitua, ja erilaisia fysiologisia oireita ilmaantuu herkästi. Uusitalo & Arola kuvailevat kirjassaan myös sitä, kuinka keskittymiskyky on todella alhainen, kehon jäsenet palelevat sekä rintaa ja päätä puristaa.

Itse olen huomannut jatkuvat lihaskivut päänsäryn höystelemänä pahimman uupumuksen aikaan. Mitään ei tahtonut saada aikaan, ja pelkkä sängystä nouseminenkin tuntui kamalalta ajatukselta.

Fyysisten oireiden lisäksi tästä rasitustilasta seuraa psyykkisiä oireita, joiden seuraukset voivat olla kauaskantoisia. Sosiaalinen eristäytyminen, itsetunnon heikkeneminen suoritustason poiketessa tavoitteesta, sekä jatkuva, selittämätön ärsyyntymisen tunne sekä voimattomuus syövät vahvasti mielekkyyttä elämästä. Myös muisti voi kärsiä uupumuksesta. Silloin kun minulla todettiin ensimmäinen ”burnout”, seurasi parin kuukauden ajanjakso, josta en yksinkertaisesti muista juurikaan mitään. Elämä oli sumussa kulkemista, jatkuvaa suorittamista. Siitä seurasikin pitkä matka takaisin kohti terveempää elämää.

 

Psykologi Herbert Freudenberg kuvaa uupumusta ”ilmenevän motivaation menetyksenä, tunteiden kuihtumisena sekä kasvavana kyynisyytenä”.

 

 

OIREET

 

Uupumus alkaa yleensä hiipimällä. Sitä ei aluksi välttämättä edes huomaa, tai sen tunteen sysää syrjemmälle. Väsymys on normaalia, ja tähän ajatukseen saatetaan turvautua helposti. Mutta jos väsymys onkin jatkuva olotila, joka alkaa syömään voimavaroja omasta arjesta, kannattaa pysähtyä ja miettiä syitä tälle.

 

”Tyypillisiä oireita ovat lisäksi muun muassa väsymys, joka ei hellitä levolla, eikä lomallakaan virkisty. Toinen oire on se, että alkaa ajatella kyynisesti omasta työstään: onko työllä mitään merkitystä? Lisäksi voi olla riittämättömyyden tunnetta. Ihminen kokee, ettei kykene selviytymään työstä, vaikka aiemmin pärjäsi hyvin” (Tuomikoski, 2016).

 

Uusitalo-Arola kirjoittaa, kuinka tuntuma omaan kehoon, mieleen ja jaksamiseen hämärtyy voimavarojen huvetessa. Ihmiselle on ominaista sopeutua uusiin tilanteisiin, mutta tämä jatkuva sopeutuminen alkaa sotia itseänsä vastaan, kun kyse on uupumukseen sopeutumisesta. Uupumuksen ilmentyminen on todella yksilöllistä, sillä kaikki eivät koe tunnetta samalla tavalla. Meidän onkin tärkeää ymmärtää ja tunnistaa muutokset omassa jaksamisessamme, jotta voimme reagoida ajoissa. Jos kuulet tiimikaverilta huolestuneita kysymyksiä jaksamisestasi, tutkiskele hetken aikaa omaa reaktiotasi. Jos ensimmäinen ajatuksesi oli, että ei tässä hätää, mieti uudestaan. Usein juurikin sivustaseuraajat huomaavat muutokset realistisemmin kuin me itse, ja kysymyksessä varmasti on ollut aihetta.

 

TOIPUMINEN

 

Monen kuukauden itsetutkiskelun ja hermoromahduksen jälkeen elämä alkoi näyttämään taas mielekkäältä. Hiljaiset hetket ja itselleen ajan ottaminen tulivat kyllä tarpeeseen. Tärkeintä ei kuitenkaan ollut itse irtiotto, vaan ajatusten muutos. Kun tietoisesti tutki kaikkia niitä tekijöitä, jotka kasaantuivat vuoreksi jaksamisen päälle, koin tärkeäksi myös miettiä miten niitä tekijöitä muuttaa. Mielestäni se on petollinen suo, että aina paahtaa sata lasissa itsensä uupumisen partaalle, ja sitten ajattelee parissa viikossa palautuvansa ja jatkavansa sen jälkeen samalla tavalla. Tärkeintä on tunnistaa tekijät ja rakentaa sitä kautta uusi, terveempi arki.

 

”Uupuminen kertoo tarpeesta muutokseen ja uudenlaisten ajattelu- ja toimintatapojen oppimiseen” (Uusitalo-Arola).

 

Uskon siihen, että kaikista asioista voi oppia. Uupumuksenkin voi nähdä ikään kuin porttina parempaan ja merkityksellisempään arkeen, sillä se pakottaa näkemään asioita eri valossa. Kun pohtii elämän prioriteetteja sekä peilaa niitä tavoitteisiinsa hyvinvoinnin näkökulmasta, löytyy uusia ja terveitä malleja ylittää itsensä ja selviytyä vaatimuksista.

 

Uusitalo-Arola pohjaa kirjassaan Diane Bernierin tekemään tutkimukseen askelista, joilla uupumuksesta noustaan.

Uupuneen elimistö käy ylikierroksilla, joten loogisesti ensimmäinen askel kohti toipumista onkin elimistön välttämätön tarve elpymiseen. Kiireen katkaiseminen sekä lepo näyttelevät avainasemassa tässä kohtaa.

Toisena askeleena toimii omien arvojen ja motivaatiopohjan tarkastelu. Reissin motivaatioteoriallakin on jo osoitettu, että ihminen elää merkityksellistä elämää perusmotiivien täyttyessä. Kun ristiriita oman käytöksen ja arvojen välillä on poistettu, ristiriita ei enää syö jaksamista.

Kolmantena steppinä tutkimuksen mukaan toimivat konkreettiset teot. Mikään ei muutu, jos itse et muutu.

Pähkinänkuoressa toipumisen voi nähdä ymmärryksenä siitä, miten kehosi ja mielesi toimii. Kun tarkastelet koko elämääsi ja toimintamallejasi, osaat hahmottaa paremmin tarpeelliset muutokset sekä omat tarpeesi.

 

Kirjasta luin myös ankkuripisteestä. Kun tuntee olevansa hukassa on tärkeää että voi palata mielikuvaan tai ajatukseen, joka auttaa jaksamaan. Itse kutsun tätä ”unelmaminäksi”; miltä minusta tuntuu ja miltä ympärilläni näyttää, kun olen saavuttanut tavoitteeni? Merkityksellisyyskin lisääntyy, kun on konkreettinen unelma, johon ankkuroitua hankalassakin hetkessä.

 

Tärkeintä on kuunnella itseänsä. Kun enää ei jaksa, älä pelkää sanoa sitä ääneen. Mieti, mitkä asiat elämässäsi vievät energiaasi, ja mitkä antavat sitä. Yhden ihmisen ei myöskään tule tehdä kaikkea ja vähän enemmän. Tunnista rajasi, ja osaa sanoa ei. Älä hukkaa elämästäsi aikaa uupumisen kanssa taisteluun, vaan jos pystyt jo nyt tunnistamaan osan oireista, hengitä ja pura kiirettä pois. Maailma ei kaadu yhden ihmisen työpanokseen, mutta oma terveytesi saattaa hyvinkin kaatua.

                     

 

 

 

 

 

 

 

 

 

https://yle.fi/uutiset/3-8748057

Tuore tutkimus paljastaa: työuupumus muuttaa aivojen toimintaa.

30.3.2016 Tuomikoski

Luettu: 25.4.2020.

 

Uusitalo-Arola: Uuvuksissa – kirja sinulle joka haluat voimasi takaisin. Tuuma-kustannus. 2019

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close