Tampere
24 Jan, Monday
0° C

Proakatemian esseepankki

Kulttuurituottaja ja teknologian aikakausi



Kirjoittanut: Oona Hotakainen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Digitalisoituminen eli digitaalisten välineiden käytön yleistyminen ihmisten työssä ja arjessa avaa ovia ja ikkunoita myös kulttuurituotannon parissa. Pasi Toivanen, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu,  kirjoittaa blogitekstissään “Kulttuurituottajan työn digitalisoituminen” (18.10.2018) työelämän muutoksista viimeisen 12 vuoden aikana kasvavan digitalisoitumisen seurauksena pohtivaan sävyyn. Lähes samaan aikaan HAMKin ammatillisen osaamisen tutkimusyksikössä TKI-tehtävissä työskentelevä Henry Paananen lainaa kirjoituksessaan “Pallomerivideo, jota klikattiin 700 miljoonaa kertaa” (12.12.2018) autokauppiasta,  joka kertoi Helsingin uutisten haastattelussa (2009), että “internet pitäisi räjäyttää”. Ehkä aloilla on asiasta erilainen kokemus, koska siihen on asennoiduttu tai totuttu eri tahtiin. Niin tai näin – digitalisoituminen tapahtuu ihmisten jokaisella elämän osa-alueella. Voisiko kuitenkin nuorista digitaalisten laitteiden parissa kasvaneista olla apua sen ”aseistamiseen” työelämässä?


Sanna Pekkinen, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, kirjoittaa blogitekstissään “Teknologia luovuuden työkaluna” (30.11.2018) teknologiaa käytetyistä hankkeista niin taiteena kuin taiteen työkaluna – mahdollisuuksia on loputtomia. ”Japanilainen taiteilijaryhmä on luonut digitaalisia installaatiota, joihin katsoja voi itse mennä sisään ja olla osa taideteosta”, Pekkinen kirjoittaa. Amos Rex 2018 sai suomalaisten keskuudessa osansa huomiosta, ja osoittaa omalla tavallaan taas teknologian potentiaalia. Oikein käytettynä digitaalisten laitteiden käytön ja luovan ajattelun yhdistäminen voi luoda ihmisille uusia maailmoja ja ”haastaa samalla käsityksiä taiteesta ja tekijyydestä”, kuten Japanilaistaitelijoilla oli tavoitteena.  


Pekkisen sekä Paanasen lisäksi myös Toivanen pohtii digitalisoitumisen antamia mahdollisuuksia julkaista omaa taidetta erilaisille alustoille esim. YouTube videopalveluun, jossa lukuisat luovaa materiaalia tuottavat jakavat videoita ”kaikkien ihailtavaksi tai naurettavaksi”.  Henry Paananen toteaa kirjoituksessaan, että esimerkiksi “taaperoikäisten opetusvideoihin keskittyvä Toddler World TV -Youtube -kanavan” sisältöä tarjottaessa televisiotuotantoon olisi vastaus mitä todennäköisimmin ollut kielteinen, vaikka nykyisellä formaatillaan maailman ympäri nähtäviä videoita on katsottu useita miljoonia kertoja.


Digitalisoitumisen aikakaudella puhutaan myös sen haitoista esimerkiksi nuorten parissa. Karkeasti ajateltuna voidaan väittää, että tulevaisuudessa kulttuurituottajien sekä muiden luovien alojen kannatus sekä arvostus kasvaa huimaa vauhtia, koska hakukoneiden näppäily muuttuu entistä helpommaksi eikä omaa mielikuvitusta osata enää käyttää. Luovien alojen osaajat ovat jatkossa poikkeuksia, jotka osaavat digitalisoituneen maailman tavat, mutta muistuttavat vanhoista ajoista, jolloin Mozart sävelsi suttuiselle paperille ja Picasso maalasi oikealle kankaalle. Vaikka Pasi Toivanen väittää, ettei ”vanhentuneella osaamisella ja vanhoilla työtavoilla ja -menetelmillä ei voi enää menestyä”. Uskon, että digitalisoitumisen hyvien puolien lisäksi pian huomataan sen tuomat ongelmat ja riskit. Sen myötä arvostus vanhojen tapojen osaamista ja käyttöä ihannoidaan, koska nämä kyseiset yksilöt osaavat jotain, mitä valtavirta on ajan saatossa unohtanut. Toivanen myös osoittaa nykyajan suurimman ongelman: sähköjen tai netin ollessa poikki – ei voi tehdä mitään. Tuottokeskeinen maailmamme saattaa jossain vaiheessa jopa palata musteen ja paperin pariin teknologiaa koskevien ongelmien johdosta tapahtuvien isojen menetyksien jälkeen.


Lähteet:

  • Teknologia luovuuden työkaluna: https://www.humak.fi/blogit/teknologialuovuuden-tyokaluna/
  • Kulttuurituottajan työn digitalisoituminen: https://www.humak.fi/blogit/kulttuurituottajan-tyondigitalisoituminen/
  • Pallomerivideo, jota klikattiin 700 miljoonaa kertaa: http://www.creve.fi/blogit/pallomerivideo-jota-klikattiin-700-miljoonaa-kertaa/  

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close