Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden yrittäjänä ja tekijänä

Kulttuuriosaaminen ja kansainvälisyys on asia, joka on ainakin itselläni jäänyt vähän syrjään yrittäjyyttä opiskellessani. Se on kuitenkin nykypäivänä erittäin tärkeää eikä sen osuutta voi vähätellä, kun puhutaan menestyvästä liiketoiminnasta. Luin kirjan kulttuuriosaaminen, joka avasi aihetta minulle hieman tarkemmin. Teoksessa tarkasteltiin kulttuuripääoman ja kulttuuriosaamisen kasvavaa merkitystä nykytaloudessa. Ennen kaikkea aloin ymmärtämään sen, mitä kulttuuriosaaminen oikeasti on ja miksi se on yritykselle tärkeä voimavara.

Liiketoiminnan globaali kasvu, erittäin nopea tiedonvälitys ja talousalueiden yhdentyminen asettavat yritykset, erilaiset yhteisöt ja yksilöt vaativan tehtävän eteen. Jos haluat menestyä, enää ei riitä oman maan olosuhteiden ennustaminen. Nykypäivänä tarvitaan syvällisempää tietoa monien eri alueiden kulttuureista ja tavoista. Miksi näin? Näen itse asian niin, että itsestään selviä asioita ei enää ole, koska asiat muuttuvat nopeammin. Vaikutteet, uudet ideat, ja innovaatiot liikkuvat helpommin. Tähän näen syynä teknologian jäätävän kehittymisen, mutta myös maahanmuutto sekä ihmisten kiinnostus kansainvälisyyteen on noussut rajusti. Tarpeet ovat yleensä erilaisia eri kulttuureissa, mutta kulttuurit ovat aina jatkuvassa murroksessa ja sulattavat itseensä aihioita muista kulttuureista tai päinvastoin eli pyrkii torjumaan niitä. On myös mielestäni syytä unohtaa ajatusmalli yhtenäisestä kulttuurista vaikkapa Suomen rajojen sisällä. Kulttuurin sisällä olevat yleisöt jakaantuvat aina pienempiin ryhmiin, jotka poikkeavat toisistaan. Johtuen siitä, että kansamme koostuu erilaisista ihmisistä. Yhteisössämme on ihmisiä eri etnisistä taustoista, joka asettaa ihmisille erilaisia sosiaalisia taustoja ja ennen kaikkea eri mieltymyksiä. Itse olen kuullut monesti puhuttavan siitä, että talous ohjaa kulttuuria monilla tavoin. Tämä on ehdottomasti totta, mutta kirja opetti asian olevan kaksisuuntaista: myös kulttuuri vaikuttaa talouteen ja sen toimintaedellytyksiin. Yrityksissä tarvitsee olla kulttuuriosaamista, jotta pystyy kilpailemaan markkinoilla.

Kirja jakaa kulttuuriosaamisen kolmeen pääulottuvuuteen:

1. Kuluttajien ja asiakkaiden sekä kulutuskulttuurien tuntemus
Asiakkaiden suuntautumisen, kuluttajakäyttäytymisen ja kuluttajien kulttuuristen sekä sosiaalisten tarpeiden ymmärtäminen. Yrityksen tarvitsee tiedostaa erilaiset kulttuurierot,

2. Esteettinen ja viestinnällinen osaaminen
Estetiikalla johtaminen eli estetiikan kytkeminen osaksi liiketoimintaa. Tätä ilmentävät vahvasti myyntiympäristöjen sisustuksen suunnittelu, arkkitehtuuri sekä tuotteiden muotoilu. Viestinnän suunnittelua kulttuurisensitiivisesti, sekä kieli- ja argumentointitaidot.

3. Eettinen osaaminen ja sosiaalinen pääoma
Yrityksen yhteiskuntavastuu ja eettisten periaatteiden noudattaminen, ympäristövaikutuksista huolehtiminen sekä kyky luoda toimijoissa luottamusta ja sitoutumista. Ennen kaikkea palveluhenkinen organisaatiokulttuuri.

Minun mielestä on myös tärkeää, että yrityksellä ei vain ole muutamaa henkilöä vastaamassa näistä asioista. Olisi tärkeää, että tieto ja osaaminen siirtyisi organisaation sisällä ja vaikuttaisi näin yrityksen toimintaan kokonaisvaltaisesti. Jos osaaminen kulttuuriosaamisessa on korkeatasoista, mutta mieltää vain yhden osa-alueen ei se silloin toimi. Tämä moniulotteinen käsite tulisi siis ymmärtää silti yhtenä kokonaisuutena, vaikka se on pilkottu pieniin osiin.

Itse valmistun muutaman kuukauden päästä fysioterapeutiksi, jonka lisäksi olen opiskellut yrittäjyyttä ja tiimijohtamista täällä Proakatemialla. Minulla on työpaikka jo nyt, jossa pääsen työskentelemään muista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Koen, että minulla täytyy olla tietämystä, miten muista kulttuureista tulevat henkilöt käyttäytyvät tietyissä tilanteissa. Haluan pystyä työskentelemään heidän kanssa hyvässä yhteistyössä, mutta ennen kaikkea haluan nähdä kulttuurien yhdistyvän toisiinsa tämän yhteistyön avulla. Yritys on siis uudenlainen kuntokeskus, joka löytyy jo esimerkiksi Espanjasta, Englannista ja Venäjältä. Heidän kanssaan tehdään tiivistä yhteistyötä ennen kuin Suomen ensimmäinen kuntokeskus avataan. Uskon, että kansainvälisen yhteistyön avulla pystymme rakentamaan Suomeen kuntokeskuksen, joka on mielekäs paikka kenelle tahansa. Toivoisinkin meiltä kaikilta, jotka työskentelevät erilaisissa yrityksissä ja yhteisöissä, että ottaisimme paljon selvää erilaisista kulttuureista. Tämä lisää itsessään jo paljon tietotaitoa henkilökohtaisella tasolla, mutta näin pystyt tuomaan myös lisäarvoa yrityksen muille työntekijöille sekä yritykselle ylipäätään. Haluaisin, että nykyisessä työssäni pystyisi asioimaan kuka tahansa, joka haluaa sinne vain tulla. Olisi hienoa, jos jokainen asiakas ja kuluttaja tuntisi itsensä tervetulleeksi kuntokeskukseen. Itse aion esimiehen roolissa tehdä tämän eteen töitä, jotta kaikki yrityksemme työntekijät rakentaisivat yritystä laajalla kulttuuriosaamisella.