Tampere
26 Feb, Monday
1° C

Proakatemian esseepankki

Kuka vei keskittymiskykyni?



Kirjoittanut: Janne Backman - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Keskittymiskyky

Aivojemme ansiosta olemme päässeet tähän pisteeseen. Seisomme ruokaketjun huipulla, levittäytyneinä kaikille maanosille. Olemme ratkaisseet pieniä ja isoja ongelmia yksilöinä ja koko maailman tasolla. Tuntuu ettei mikään ole mahdotonta meille. Keskittyminen onkin jo eri tason haaste, ainakin itselleni. Katsoin dokumentin The mind; explained How to focus. Oikein mielenkiintoinen katsaus historiaa, nykymaailman normeja, uuden teknologian vaikutuksia ja ihmisen psykologisien vaikutuksien sudetta keskittymiskykyyn.

Keskittymiskyvyn tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Se on ikään kuin aivojemme suodatin, jonka tehtävänä on auttaa meitä erottelemaan olennainen epäolennaisesta. Hyvän keskittymiskyvyn avulla kykenemme käsittelemään tietoa syvällisemmin ja vähemmillä häiriöillä. Keskittymiskyky ei kuitenkaan meinaa vain kykyä pysyä tarkkaavaisena vaan sen avulla voimme hallita huomiota, pitkäjänteisyyttä ja tehokkuutta päivittäisissä tehtävissä.

 

Teknologian paradoksi

Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana on tarjolle tullut jos jonkinlaista laitetta ja myöhemmin sovellusta, joidenka tarkoitus on ollut tehostaa ja helpottaa ihmisten arkea, tekemisen ja keskittymisen osalta. Kuitenkin käytännössä nämä “avustavat” teknologiat usein päinvastoin hajottavat huomiomme ja keskeyttävät ajatuksenkulun. Tämä johtuu siitä, että keskittymistä vaativa työ ja teknologian tarjoama helppo pääsy informaatioon ovat ristiriidassa keskenään.

Teknologia on ravistellut työpaikkakulttuuriammekin, eikä vain hyvään suuntaan. Vastauksia odotetaan lähestulkoon heti. Jos ei olla puhelimenpäässä aina kun tavoitellaan, saat kuulla siitä. Työ seuraakin nykyään aina perässä. Termi ”työpuhelin” oli varmaankin aika vieras. Nykyään melkein jokainen omaa sellaisen. Tämä on omaa mietintääni; oletan että työn seuraaminen kotiin asti on kasvattanut stressiä suuresti. Puhelin voi piristä, kun yrittää rentoutua kotona. Eli irtautuminen kokonaan on tehty vaikeaksi. Heh, vaikka ”yrittäjä nukkuu vasta haudassa”.

Onneksi tähän on herätty, ja lähdetty rajoittamaan työntekijän oikeuksia. Dokumentissa kerrotaan Ranskassa 2017 käyttöönotetusta käytännöstä. Tällöin tehtiin muutos, jonka mukana työntekijöille annettiin oikeus olla lukematta työsähköposteja työajan jälkeen.  ”Suomalaisista työllisistä lähes joka neljäs (23 %) kertoi saaneensa parin edellisen kuukauden aikana vapaa-ajallaan useammankin sellaisen työasioita koskevan yhteydenoton, joka oli edellyttänyt heiltä pikaisia toimia. Tämä oli enemmän kuin missään muussa EU-maassa.” Tilastokeskus 2019. Dokumentissa sanottiin seuraavanlaisesti, mikä hieman nauratti osuvuudellaan: “Work less was once sales pitch, but email ended up brining work into our homes and pockets to everywhere. “

Teknologia on siis lyhentänyt kärsivällisyyttä työpaikalla mutta se on pakonomaisesti hiipinyt jokapäiväiseen ajatteluun ja kärsivällisyyteen. Alkaa ketuttamaan, kun palaverissa ei avaudu samalla sekunnilla jokin tiedosto, tai hakukoneella kestää vähän kauemmin mitä yleensä. Tämä välitön saavutettavuuden vaatimus on luonut kulttuurin, jossa malttamattomuus ja jatkuva häly ovat arkipäivää. Huolet ovat olleet hieman erilaisia kirjeiden aikaan, kun että ”ignooraan jos en vastaa heti viestiin”.

Multitasking

Dokumentissa verrataan multitaskingia tietokoneen avulla. Moni välilehti hidastaa tietokoneen suorituskykyä. Välilehtien vaihtaminen vie aikaa, että löytää oikean asian ja vanha tehtävä jää pyörimään vielä taka-alalla hidastaen toimintaa. Samalla periaatteella toimii ihmisen mieli, mutta heikommalla teholla. Keskittymisen vaihtaminen tehtävästä toiseen on kognitiivisesti raskasta, etenkin jos asioilla jonglöörataan ja jatkuvasti vaaditaan fokuksen uudelleenkeskittämistä. Tällöin mieli kärsii ja keskittyminen herpaantuu. Harva kokee voivansa sanoa, että pystyy keskittymään useampaan asiaan samaan aikaan, ilman että mikään asioista ei kärsi.

Useat tutkimuksetkin puoltavat tätä väitettä. Journal of Experimental Psychology- tutkimuksessa todetaan seuraavasti: “Human Perception and Performance, however, indicates the opposite. The authors found that multitasking is less efficient because it takes extra time to shift mental gears every time a person switches between tasks.” Keskittyminen yhteen tehtävään kerrallaan mahdollistaa syvemmän keskittymisen ja parantaa tehtävän suorituksen laatua. Yhden tehtävän taklaaminen kerralla vähentää myös stressiä ja virheitä.

Kehitä keskittymiskykyä 

Kehittyminen keskittymisen saralla ei tapahdu yhdessä yössä, se vaatii treenaamista ihan kuin kaikki muutkin taidot. Keskittyminen on kärsinyt uusien ärsykkeiden myötä, mutta taito ei ole kadonnut minnekään. Se vain vaatii hieman kaivelua ja totuttelua jatkuvan nopean ja helpon dopamiininsyötön jälkeen.

Tauottaminen on hyvin tärkeää. Sillä saadaan parannettua huomattavasti keskittymistä ja tuottavuutta. Tähän on esitetty useita erilaisia työ- ja tauko -syklejä. Esimerkiksi Promodoro-tekniikka, jossa työskennellään ensin 25 minuuttia ja pidetään sen jälkeen viiden minuutin tauko. Täten saadaan pidettyä mieli virkeänä ja keskittyneenä, koska alitajunnassa tiedostetaan, että pian tulee lyhyt tauko, jota voidaan myös pitää pienenä porkkanana.

Häiriöntekijöiden minimointi, kuten elektronisten laitteiden ilmoitusten hiljentäminen tai sivuun laittaminen. On hyvä olla tietoinen ympäristöstään ja pyrkiä organisoimaan itselle mahdollisimman rauhallinen ympäristö. Tämä on avain koko keskittymisen perustaan.

Mindfulness- harjoituksilla ja meditaatiolla on kyky kehittää keskittymistä rauhoittumisen ja impulsiivisten ajatusten sivuttamisen kautta. Olen itsekin tehnyt mindfulness-harjoituksia ja lukenut kirjankin meditaaiosta, yrittäen harjoitella sitä. Nyt koen, että tämä rutiini olisi tarpeellinen tässä elämäntilanteessa. Eli meditaation avulla aivot pääsevät pois ylivirittyneestä tilasta, joka johtaa parempaan oppimiseen, tarkkaavaisuuteen, syvään keskittymiseen ja uneen.

Uni ja fyysinen kunto on erittäin tärkeitä aspekteja keskittymiskyvyn kannalta. Ne vaikuttavat suoraan kognitiiviseen suorituskykyyn. Uni palauttaa mieltä ja kehoa, sekä säännöllinen liikunta parantaa aivojen verenkiertoa. Nämä vaikuttavat suoranaisesti vireystilaan, joka edesauttaa keskittymiskykyä.

Minne keskittymiskyky katoaa? Vastaus löytyy lähempää kuin odottaa saattaa.

Usein syytetään puhelimia. Sitä ennen pelättiin television mädättävän aivot. Sama asia nostettiin esille radioiden yleistyessä. Vuosikymmeniä ennen, kun kirjojen massatuotanto aloitettiin, pelättiin kirjojen harhauttavan oppineiden mieliä. Eli keskittymiskyvyn lyhytkestoisuuden aiheuttajiksi nostetaan usein nykyajan keksinnöt ja teknologia, mutta tämä huoli ei ole uusi. Dokumentissa tuodaan esille, että yleinen keskittymiskyky on ollut nykyisellä tasolla jo kauan ennen puhelimien olemassaoloa.

Kuitenkin tutkimukset viittaavat siihen, että lähes puolet keskeytyksistä on itseaiheutettuja. Tämä johtuu siitä, että levoton tai pelokas mieli etsii aktiivisesti mahdollisuuksia keskeytykseen, pyrkien paeta nykyistä mielentilaa. Dokumentissa Casey Schwartz sanoo, että ihmisen mieli haluaa usein keskeytyksiä, ja tämän halun olevan riippumaton ulkoisista tekijöistä. Schwartz kertoo mielellä olevan luontainen taipumus havaita ja reagoida uusiin ärsykkeisiin, mikä voi olla syvään juurtunut selviytymismekanismi. Pakenemme epämukavia tilanteita ja tuntemuksia, kuten epävarmuutta, pelokkuutta ja ahdistusta. Yli puolet keskeytyksistä on itseaiheutettuja. Eli olemme itse itsemme isoin vihollinen puhuttaessa keskittymisen loppumisesta.

Uusi teknologia; erityisesti älylaitteet ja sovellukset, tarjoavat helpon tavan toteuttaa näitä ”haluttuja” keskeytyksiä. Laitteet/ sovellukset on suunniteltu pitämään käyttäjä kiinnostuneena ja tarjoamaan jatkuvasti uutta sisältöä, mikä vahvistaa mielen taipumusta hakea keskeytyksiä ja nopeaa dopamiinia. Verrattuna tehtävän loppuun suorittamiseen ja sitä kautta onnistumisen ja hyvän olon tunnetta.

Monille ihmisille puuttuu voima, tahto tai päättäväisyys vastustaa mielen pyrkimyksiä keskeyttää työskentely. Esimerkiksi kun haluamme irtautua epämukavasta tilanteesta, niin teknologia tarjoaa helpon tavan suunnata huomiomme toisaalle. Keskittymiskyvyn parantamista varten meidän on ymmärrettävä ja hallittava ulkoiset häiriötekijät sekä sisäiset halut keskeyttää tietty tekeminen. Tätä pyritään parantamaan esimerkiksi meditaation avulla.

Huomaan itsekin jatkuvasti esseitä kirjoittaessa, että mikäli puhelin on vieressä ja siitä tulee jokin ääni, niin haluan ottaa puhelimen kouraan tarkistaakseni tilanteen. Usein myös havahdun puhelin kädessä useamman minuutin jälkeen, että tähän taas mennyt turhaa aikaa, ja asia josta halusin keskeytyksen ei ole edennyt minnekkään.

 

Yhteenveto

Meidän tulisi olla tietoisia ajankäyttömme arvosta ja oman keskittymiskyvyn tasosta. Schwartz kertoo kysyvänsä itseltään jatkuvasti, että mitä tämä kyseinen asia antaa minulle, mitä olen aloittamassa. Onko tämä se mihin haluan kiinnittää huomioni juuri nyt? Olen dokumentin jälkeen kysynyt samaa itseltäni kerran jos toisenkin. Kuitenkin pitää muistaa, että aivomme tarvitsevat myös narikka-aikaa. Ei siis pidä puskea jatkuvasti eteenpäin, vaan pitää muistaa ottaa myös rennosti!

Ilman riittävää keskittymiskykyä monet tehtävät tuntuvat ylivoimaisilta ja saattavat jäädä puolitiehen. Vahva keskittymiskyky mahdollistaa sen, että voimme tarttua yhteen asiaan kerrallaan ja paneutua siihen syvällisesti. Se on kuin valaiseva lamppu pimeässä huoneessa – se tuo asioihin selkeyttä ja ymmärrystä.

 

LÄHTEET:

Netflix dokumentti The mind; explained How to focus

https://appliedpsychologydegree.usc.edu/blog/benefits-of-multitasking/

https://www.stat.fi

hyödynnetty chatGPT: tä

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close