Tampere
24 Jan, Sunday
1° C

Proakatemian esseepankki

Kuka on vastuussa viestinnästä?



Kirjoittanut: Emilia Kovanen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Emilia Kovanen                                                                                                                                             1.5.2019 

Yksilöessee 

 

 

Kuka on vastuussa viestinnästä? 

 

Kokemuksia 

Itse olen työskennellyt monessa yrityksessä, jossa sisäinen viestintä ei ollut niin selkeää. Työ oli osittain erittäin vapaata, mutta myös hektistä. Myyntipaikat ja työkaverit saattoivat vaihtua saman päivän aikana. Jos joku oli hoitanut oman työpanoksensa huonosti, saattoi työnaloitus viivästyä. Monet viestintäfoorumit ovat olleet käytössä, eikä työntekijöillä ollut aina varmaa tietoa kenelle informoida mistäkin asiasta. Myös johtotehtävissä asiat toimivat heikosti. Sähköposteja tuli joka suunnasta. Erittäin tärkeää on tietää kehen ottaa yhteyttä ja kuinka johto informoi asioista ja kenelle. Tässä kuuluu olla selkeä linja. 

Huono sisäinen viestintä kielii yrityksen arvoista, taidoista ja halusta menestyä. Esimiehen kuuluu näyttää esimerkkiä, olla tietoinen asioista ja antaa parasta mahdollista informaatiota työntekijöilleen. Mieleeni on jäänyt osuva lausahdus entiseltä työpaikalta: ”Työntekijät ovat yrityksen käyntikortti”. Nyt toimimme Proakatemialla tiimissä ja olemme luomassa syksylle uutta organisaatiomallia ja parantamassa omaa viestintäämme. 

Eikö työntekijöistä välitetä tarpeeksi, jos viestintä ei toimi työpaikalla? Entä tiimissä? Käytämme tänäpäivänä Slackia ja Whatasappia. Aamurutiineihimme kuuluu aina lukea kaikki uusi info läpi ja reagoida uutisiin. Jos viestintäkanavan luku jää, niin tärkeät asiat eivät välty eteenpäin kuulijalle halutulla tavalla, tai sitten ollenkaan. Moni kokee olevansa hukassa, eikä vastuuta oteta kylliksi, jos oma-aloitteellisuutta ei löydy tiimistä tarpeeksi. Helppo esimerkki huonosta viestinnästä työpaikalta on, että uusi työntekijä ei saa tarpeeksi hyvää koulutusta ja täten joutuu itse kyselemään ja selvittämään asioita. Huono viestintä tiimissä kertoo sitoutumisesta, ja voi johtaa pienimuotoiseen tiedostomattomaan tai tiedostettuun kaaokseen. Ja tämä ei varmasti lisää kenenkään tiimiläisen motivaatiota. Tieto lisää itsevarmuutta ja tekemisen määrää. 

 

 

 

Mitä viestintä ja vuorovaikutus tarkoittavat? 

Yrityksissä ja organisaatioilla on erilaisia tapoja toteuttaa sisäistä viestintää. Sisäinen viestintä tarkoittaa tiedonkulkua organisaatiossa molemmin puolin, johdolta työntekijöille ja työntekijöiltä johdolle.  Mitä suorasanaisempaa ja avoimempaa se on, sitä paremmin se toimii (Pitkänen 2007, 13). Yrityksellä tulee olla hyvin tiedostettu ja selkeä tapa sisäisen viestinnän toteuttamiselle, ja siihen on myös sitouduttava. Sisäinen viestintä kattaa uutta tietoa ja muutoksia. Yrityksen tavoitteet, tulokset ja tapa toimia tulevat tässä myös tärkeinä elementteinä esille. (Pitkänen 2007,12.) 

Viestinnän tarkoituksena on myös luoda suhteita työntekijöiden ja esimiesten välille. Suhteet ja hyvinvointi ovat puolestaan osa vuorovaikutusta. Kuuntelu, arvostus ja luottaminen luovat hyvää vuorovaikutusta työpaikalle. Kaikkien kunnioittaessa toisiaan syntyy tiimi ja yhteishenki. Me elämme jatkuvasti vuorovaikutuksen keskellä työssä sekä arjessa ja tämän takia viestinnän tulee olla avointa. (Pitkänen 2007, 14). Viestintä voi tapahtua kasvokkain, kirjallisesti tai sähköisesti. Oleellista on tiimin kesken sopia oikea tapa toimia. 

 

Mitä on onnistunut viestintä? 

Toimiva työyhteisö edellyttää onnistunutta viestintää. Tärkeää työyhteisöviestinnässä on asioiden jakaminen ja keskustelu, tiedon saatavuus ja osallisuus sen vaihtamisessa, jokaisen osallistuminen ja vaikuttaminen, yhdessä tekeminen ja oppiminen ja viestintäfoorumien hyödyntäminen (Vuorovaikutus, Työhyvinvoinnin arvio, n.d.).  

Tutkimuksen mukaan työyhteisölle oleellista on neljä elementtiä: luottamus, osallistuminen, kannustus ja yhteisöllisyys. Kasvokkainen ja sähköinen viestintä toimivat luottamuksen rakentamisessa. Johtoon ja johdon antamiin tietoihin on tärkeää luottaa. Yhdessä tekeminen luo luottamusta. Osallistuminen ja yhteisöllisyyden luominen tapahtuu parhaiten kasvokkain, näissä luodaan yhteishenkeä ja ilmapiiriä. Kannustamiseen toimii kaikki tavat, sillä jokainen meistä haluaa kuulla kehuja ja rohkaisuja. (Hurme, 2014.) Tiimissämme infoamme ja viestimme toisillemme monista asioista ja syksyksi vahvistamme jokaisen omaa roolia. BL on tällä hetkellä eniten perillä tiimimme asioista ja aikatauluista, mutta tulemme jatkossa jakamaan vastuuta enemmän. 

Työmotivaatioon ja -tyytyväisyyteen vaikuttaa suoraan se millaisena viestijänä tiimiläinen pitää itseään ja yritystä. Kuinka hyvänä hän kokee onnistuneensa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa. (Pitkänen 2017, 14.) Tähän vaikuttaa pitkälti se, kuinka yksilö nähdään ja kuullaan tiimissä. Oma-aloitteisuus ja aktiivisuus ovat avainasemassa.  

Merkitys työntekijälle ja peilaus tiimityöskentelyyn 

Jokainen haluaa olla paras versio omasta itsestään. Erittäin tärkeää on yksilön puolesta hänen omassa tiedossa oleva syy tehdä kyseistä työtä. Tiimiläisen arvostusta ja motivaatiota voi lisätä onnistuneella viestinnällä. Kun jokainen arvostamme työtämme mitä teemme tiimissäolemme enemmän tietoisia viestinnän arvokkuudesta. Paras tilanne meille on, kun tiedostamme omat roolimme ja annamme toisillemme täydet mahdollisuudet kukoistaa niissäTiimiläisten mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon nostattaa yrityksen menestyksen määrää (Viestinnällä voi ja pitää luoda työhyvinvointia, 2014). Hienointa on myös kunnianhimoinen BL, joka tehostaa toimivalla viestinnällä tiimiläisen tehokkuutta ja jokaisen potentiaalia. Luomme yhdessä kulttuurin ja työyhteisön. Tämä kulttuuri ja tapa toimia perustuvat yrityksen asettamiin arvoihin. Olemme kaikki avaintekijöitä. 

Tiimissä haluamme jokainen tulla kuulluksi ja nähdyksi. Olemme erilaisia ja prosessoimme asioita eri tavoin. Saamme kaikki arvostusta ja hymyn huulillemme onnistuneesta viestinnästä. Päinvastoin myös epäonnistunut informointi ja aikataulujen epäselkeys vaikuttaa motivaatioomme. Kuten sanoin, päävastuu on BL:llä, mutta Proakatemialla opiskellessa olemme kaikki vastuussa tiimin hyvinvoinnista ja onnistumisista.  

 

Kuinka sitoutunut olet? 

Kuinka hyvin tunnet itsesi? Tiedätkö omat heikkoudet ja vahvuudet? Osaatko antaa ja ottaa vastaan rakentavaa palautetta? Kun nämä tiedot ja taidot hyväksyy ja tuntee itsessään, on valmis loistamaan tiimissä. Vastavuoroisuus ja toisten kunnioittaminen ovat avainasemassa, kun puhutaan työhyvinvoinnista. Arvosta itseäsi ja muita työyhteisössä. 

Viestinnän kunnioittaminen, viesteihin ja tiedotteisiin reagoiminen on edelleen meidän tiimissä haasteena, varsinkin viikonloppuisin. Viestinnän laatua ja toteutumista voi tutkia erilaisilla kyselyillä ja sen kehittäminen tarvitsee suunnitelmallisuutta ja järjestelmiä. Siitä on hyvä rakentaa rutiini. Tiimiläisten tulee ymmärtääettä jokainen on siitä vastuussa ja että yhdessä täten pääsemme kaikki helpommalla. Motivaatiota viestintään on helpointa ruokkia arvostuksella ja myönteisellä palautteella. Näin saamme aikaan myönteisen kehän, mutta sitä on silti haastavaa ylläpitää.  

Sitoutumiseen vaikuttavat tiimiläisen tunneperäiset-, käyttäytymis- ja tiedolliset tekijät. Eli kuinka yksilö tuntee kuuluvansa yhteisöön, käsitys tiimistä lähtemiseen liittyvistä riskeistä ja vastuun- ja velvollisuudentunteesta. Oletko sitoutunut ja hoidatko itse osuutesi tiimisi viestinnässä? 

 

Viestinnästä vastaava 

Kehityskeskustelut ovat erittäin toimiva tapa luoda suhteita ja kanssakäymistä. Työpaikasta riippumatta näitä pitäisi harjoittaa enemmän. Ihmisenä ihmiselle periaate on tällä hetkellä pinnalla trendinä, toivottavasti pysyvänä sellaisena. Tietynlainen auktoriteetti ja kunnioitus johtoa kohtaan kuuluu aina olla, ja se pitää BL:n tai viestinnästä vastaavan itse ansaita. Parhaiten sen ansaitsee, kun seisoo samalla viivalla koko organisaation tai yrityksen kanssa. Jokaisella on sama päämäärä ja tavoite. Esimieheltä vaaditaan nykypäivänä enemmän empatiakykyä ja ihmistuntemusta. Jokainen meistä on erilainen persoona ja käyttäydymme tilanteissa eri tavoin. Tunne itsesi ja tunne tiimisi, ja mieti, olisiko tiimissäsi tarpeellista olla viestinnästä ja sen kehittämisestä vastaava henkilö?  

 

 

 

 

LÄHTEET 

Hurme T., Työpiste, Viestinnällä voi ja pitää luoda hyvinvointia, julkaistu 21.1.2014, luettu 4.2.2019https://www.ttl.fi/tyopiste/viestinnalla-voi-ja-pitaa-luoda-tyohyvinvointia/ 

Pitkämäki, P. 2007. Sisäinen viestintä työyhteisössä -kohti parempaa viestintää. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyöraportti. Luettu 4.2.2019. 

Pohjois-Karjalan Kansanterveyden Keskus, Työhyvinvoinnin tilannearvio, n.d. Luettu 4.2.2019http://xn--tyhyvinvoinninarvio-r6b.fi/yrityksen+tyohyvinvoinnin+info/tyoyhteiso/5+vuorovaikutus/ 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close