Tampere
07 Dec, Tuesday
-15° C

Proakatemian esseepankki

Kuka on liian vanha?



Kirjoittanut: Marjut Palonen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kuka on liian vanha?

 

Kuka oikein on vanha työntekijä? Osaavatko päälle 45-vuotiaat ihmiset edes käyttää tietokonetta? Palkkaisitko sinä yli 50-vuotiaan henkilön? Aloin pohtimaan millaisia mielikuvia herää, kun ajattelee yli 55-vuotiasta työntekijää. Kyselin myös tuttavilta asiasta ja koostin ajatuksiamme tähän tekstiin. Paljon puhutaan siitä, että vanhempi ikäpolvi ei ole pysynyt digitalisaation mukana, mutta pitääkö tämä oikeastaan paikkansa. Vai ovatko tämän hetken työikäiset ihmiset jo kaikki niin sanotusti riittävän päteviä niissä kuuluisissa ATK-hommissa? Eli riippuuko se enää iästä, osaako joku käyttää tarvittavia tietokoneohjelmia, vai onko se oikeastaan kiinni vain henkilön koulutuksesta ja oppimiskyvystä. Eli mitkä asiat oikeastaan vaikuttavat mielikuviin, jotka heräävät työnhakijan iän perusteella.

 

Vanhempia työntekijöitä verrataan työelämässä monesti juuri nuoriin työntekijöihin.  Vanhoja työntekijöitä pidetään luotettavampina kuin nuoria. Toisaalta taas heiltä nähdään puuttuvan innostuneisuutta ja uusia tietoja, että taitoja (esim. teknologia, kielitaito). Vanhemmat työntekijät ovat usein myös fyysisesti huonommassa kunnossa kuin nuoremmat. Valttikorttina heillä kuitenkin on rautainen ammattitaito, jota on kertynyt vuosien mittaan. Nuorilla tätä kokemusta ei vielä ole karttunut ja he eivät ole välttämättä asettuneet vielä pysyvästi aloilleen kuten vanhemmat työntekijät. Sen sijaan löytyy ajanmukainen koulutus ja runsaasti motivaatiota tehdä työtä.

Organisaation imagon kannalta, työntekijöiden ikä on yksi vaikuttavista tekijöistä. Vanhemmat työntekijät viestivät yrityksessä turvallisuutta, kokemusta ja asiantuntemusta. Nuoremmat taas välittävät kuvaa nuorekkuudesta ja ajanmukaisuudesta. Ruumiillinen ikä voidaan nähdä olevan kulttuurinen viesti. Nuorempia ihmisiä on miellyttävämpi katsoa, kuin vanhempia, joissa usein näkyvät jo iän tuomat fyysiset rappeuden merkit. Vanhat työntekijät on vaikea saada näyttämään dynaamisilta ja ajantasaisilta. Varsinkin asiakaspalvelutyössä työntekijöiden välittämä ruumiillinen viesti korostuu.

Ikää koskevat vaatimukset ovat poistuneet työpaikkailmoituksista, sillä ne nähtiin syrjivinä. Vanhemmat työnhakijat joutuvat kuitenkin rekrytoinnissa usein epäedulliseen asemaan verrattaessa nuorempiin työnhakijoihin. Tämä johtuu usein pelkästään jo siitä syystä, että työpaikat suosivat johdonmukaisesti nuorempia. Työpaikalla nuoremmat nähdään monessakin suhteessa parempina työntekijöinä kuin vanhemmat. Vanhemmat työntekijät ovat olleet kauemmin töissä, joten he saavat parempaa palkkaa kuin nuoremmat. Kuitenkin heidän fyysinen kuntonsa alkaa myös laskea, mikä voi vaikuttaa työn tehokkuuteen. Nuoret ovat monesti parempi vaihtoehto niin palkan kuin tehokkuudenkin suhteen. Tämä tekee vanhoista työntekijöistä epäedullisia työnantajalle. Lisäksi monet rekrytoinnit ovat siirtyneet yhä enemmän verkkoon. Mikä voi aiheuttaa joillekin vanhoille työntekijöille ongelmia.

55-vuoden ikää voidaan pitää ensimmäisenä rajapyykkinä työelämässä. Tällöin on ainakin subjektiivinen mahdollisuus lopettaa työnteko ja siirtyä esim. varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkeputkeen. Rajapyykki näkyykin ensimmäisenä kiintopisteenä, jonne asti sinnitellään. 65-vuoden ikä taas on virallinen eläkeikä yksityisellä sektorilla. Tätä voidaan kutsua myös vanhuuseläkkeeksi. Vain harvat ihmiset pystyvät kuitenkin olemaan töissä viralliseen eläkeikään asti. Näitä työntekijöitä pidetäänkin usein ”pieninä ihmeinä”.

Eläkeikään liittyy monesti jo tiettyjä odotuksia. Halutaan ensinnäkin päästä riittävän ajoissa eläkkeelle, kun ollaan vielä hyvissä voimissa. Näin pystytään nauttimaan ansaituista eläkevuosista. Eläke nähdään toisena ”nuoruutena”, jolloin on vapaus työstä sekä aikatauluista. Eläkkeelle pääsy voidaan katsoa olevan myös oikeus ja palkinto pitkän työuran jälkeen. Työnteon lopettamiseen voi liittyä odotuksen lisäksi myös negatiivisia sävyjä ja jotkut voivat kokea sen epämiellyttäväksi. Työläisen identiteetistä siirrytään eläkeläisen rooliin. Oma vanhuus ja siirtyminen viimeiselle portaalle voi saada ajattelemaan myös elämän päättymistä.

Töissä pitempään jaksamista voi parantaa oikealla asenteella ja hyvällä terveydellä. Työssä onnistuminen ja hyvän palautteen saaminen lisäävät motivaatiota sekä auttavat työssä jaksamisessa. Yli 60-vuotiailla vielä energisillä työntekijöillä onkin usein nuorekas kuva itsestään. Muihin samanikäisiin tehdään eroa ja heidän ajatellaan ”jo luovuttaneen” työelämän suhteen. Vielä hyvässä työkunnossa olevat, kertovat liikunnan olevan yksi energisyyden taustatekijöistä eivätkä he kokeneet nuorien tahdissa pysymistä ongelmalliseksi. Huomattavaa oli, että näiden ihmisten taustalla ei ollut vaativaa omaishoitoa. He pystyivät omistautumaan täysin työlleen, eikä kodin piiristä tullut paineita, jonka takia olisi pitänyt jäädä kotiin pitemmäksi aikaa. Tärkeänä pidettiin myös, että nuoret hyväksyivät vanhemmat yhteisöönsä työpaikoilla.

Ratkaisuja vanhempien ihmisien työssä jaksamiseen voisi olla esimerkiksi asteittainen eläkkeelle siirtyminen. Se sopisi hyvin tietyille aloille ja vähempi työmäärä voisi auttaa jatkamaan pitempään töissä. Kuitenkin osa-aikaeläkkeessä on kiistelty ratkaisu, johtuen sen haittapuolista. Esimerkiksi se voi aiheuttaa työyhteisössä kateutta, kun toiset tekevät vain osittaisia päiviä ja pääsevät viettämään enemmän vapaa-aikaa. Toiseksi voidaan kokea epäreiluksi, että puolittaisella työpanoksella pääsee lähestulkoon samaan palkkaan kuin kokopäiväisesti työskentelevät. Lisäksi toisten työmäärä voi lisääntyä, koska he joutuvat tekemään osa-aikaeläkkeellä olevien töitä. Tämä on myös kallista työpaikalle. Toinen ratkaisu voisi olla vanhempien työntekijöiden uudelleen sijoittaminen työpaikan sisällä. Suorituskyvyn vähetessä kevennetään töitä taikka siirretään heidät helpompiin tehtäviin. Ongelmatonta tämä kuitenkaan ei ole. Ikäihmisiä voidaan alkaa siirtää hommiin, jotka leimataan ”raakkityöpaikoiksi”. Vähemmän vaativat tehtävä tarkoittavat myös vähemmän palkkaa, mikä ei varmasti miellyttäisi vanhoja työntekijöitä.

 

Asia on monitahoinen ajatuksia herättävä. Kaikesta huolimatta työpaikoilla alkaa näkymään pieniä merkkejä, kuinka eläkeväyliä tukitaan ja aletaan etsimään muita selviämisen tapoja. Lisäksi on tajuttu, että kilpailu työvoimasta kasvaa jatkuvasti ja kovalle osaamiselle on käyttöä. Muutoksia vanhempien työntekijöitä kohtaan olevissa asenteissa on siis jo näkyvillä ja kehitys heidän pitämisekseen työelämässä varsinaiseen eläkeikään asti nähdään kannattavana, muunkin kuin valtion toimesta. Mitä vanhana taitaa, voi sen nuoremmilleen opettaa. Vai miten se meni.

 

Lähteet:

Akava. 2020. Luettu 10.6.2021. Ikääntynyt vai parhaassa työiässä? https://akava.fi/blogit/ikaantynyt-vai-parhaassa-tyoiassa/

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Luettu 10.6.2021. Ikääntyneet työntekijät https://stm.fi/ikaantyneet-tyontekijat

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close