Menestymistä etsimässä

Halusin lukea Malcom Gladwellin kirjan ’’Kuka menesty ja miksi’’ selvittääkseni menestymisen lainalaisuuksia. Gladwell on kirjoittanut parisataa sivua siitä, miksi toiset menestyvät ja toiset eivät. Kirja kuvaa mielenkiintoisin esimerkein menestyvien sekä menestyksestä paitsi jääneiden tarinoita. Toivoin saavani yleistä tietoa menestymisestä. Vaikka kirjaa suositeltiin minulle ja sitä kehuttiin, odotukseni kirjasta eivät olleet jostain syystä korkealla.

Kirja on jaettu niin, että jokainen kappale käsittelee yhtä tarinaa. Jokainen tarina antaa esimerkin menestymisestä. Kirja keskittyy pääosin urheilijoihin, tiedeneroihin sekä rock tähtiin. Mukana muun muassa Beatles, Bill Joy sekä Bill Gates. Gladwell kertoo jokaisen menestystarinan mehukkaasti, tunteita sekä mielenkiintoa herättäen. Teksti on tuotettu niin hyvin, että sitä lukiessa voit jo tuntea itsesi menestyksekkääksi, tai vaihtoehtoisesti epäonnistuneeksi, riippuen siitä kumpaa puolta edustat elämässäsi. Kirja luo lukijalle peilin, jota kautta omaa elämää voi tarkastella turvallisessa ympäristössä. Se inspiroi ja rohkaisee tarttumaan haasteisiin ja opettelemaan taitoja, joilla mahdollistaa oman menestystarinan synnyn.

Tarinoiden voima

Menestymisen mittareita luetellaan useampia. Gladwell käy kirjassaan läpi teemoja laidasta laitaan. Yksi perusteltu menestymisen mittareista oli syntymäkuukausi. Tutkimusten mukaan menestyneimpiin ja lahjakkaimpiin jääkiekkoilijoihin kuului alkuvuodesta syntyvät yksilöt. Tutkimuksen tulokset perustuivat siihen, että jääkiekko joukkueen ikäluokka vaihtuu aina tammikuun alussa, jolloin loppuvuodesta syntyneet ovat saaneet useita kuukausia vähemmän harjoitusta verrattuna alkuvuonna syntyviin. Lisäksi fyysinen ja henkinen kehitys on alkuvuodesta syntyneillä huomattavasti edellä. Toinen jo itsellenikin tuttu teoria oli se, että jonkin taidon ammattimaiseen osaamiseen tulee kertyä 10 000 tuntia harjoitusta. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja ammatilliset taidot vaativat sitoutumista sekä työtä (’’you are what you do’’). Kulttuurilla ja juurilla esitetään myös olevan vahva vaikutus menestymiseen. Jokainen ihminen liittyy syntyessään kulttuuriin, joka on rakennettu vanhempien, sukulaisten sekä muun ympäristön muodostamana. Tällöin ihminen on osa sen kulttuurin oppeja ja kasvatusta. Menestykseen johtavan kulttuurin lanalaisuuksista en päässyt kirjaimellisesti perille, mutta uskon avarakatseisen, turvallisen sekä kasvulle mahdollisen kulttuurin olevan osa hyvää menestymisen pohjaa. Jokaisessa tarinassa on myös mukana hieman sattumaa tai onnea. Näissä tilanteissa korostui proaktiivisuus, jota ilman menestys ei olisi ollut mahdollista. Ne, jotka uskaltavat tarttua tilanteisiin ja eivät annan ulkoisten tekijöiden vaikuttaa kriittisesti tekemisiinsä saavat varmasti mahdollisuuksia menestymiseen.

Kirja ei mahtaile pelkästään onnistuneiden yksilöiden elämällä, vaan kuvaa kylmästi myös epäonnistuneita yksilöitä. Korean Airin lentokoneita tippui useita lyhyellä aikavälillä. Onnettomuuksien syihin ei löydetty teknisiä vikoja, jolloin tapauksia alettiin tutkia tarkemmin. Selvisi, että lentokoneen miehistön välillä vallitsi valtajärjestely. Valtajärjestely aiheutti puutteita suorassa sekä rehellisessä viestinnässä. Korkeampi arvoisia pelättiin, sillä heidän kulttuurissa oli oikeus antaa väärästä arvioinnista tai toiminnasta rangaistus alempiarvoisille. Itsevarmuus sekä oikeintoimimisen rohkeus siis puuttuivat ja sen myötä moni ihminen menehtyi. Toinen itselle merkittävästi mieleen jäänyt epäonnistuminen kertoi lahjakkaasta nuoresta, Chris Langanista. Langanin nuoruus oli kivinen ja hankala. Hän kasvoi rikollisuuden sekä huumeiden keskellä. Langanin elämä oli vastoinkäymisiä täynnä. Langanin elämä muuttui, kun heidän perhe muutti toiseen kaupunkiin ja hän pääsi kouluun. Hän sai kaksi mahdollisuutta kouluun pääsyyn, mutta molemmat mahdollisuudet kariutuivat ulkoisten tekijöiden kautta. Tarina on hyvä esimerkki siitä, kun antaa ulkoisten tekijöiden vaikuttaa omaan tulevaisuuteen. Oma henkilökohtainen näkemykseni on se, että jokainen löytää tien omien vahvuuksien sekä sinnikkyyden kautta menestykseen. Tarinan lopussa mies eli maatilalla, jossa hän käytti aikansa omien projektien parissa. Hän ei ole päässyt oman elämän aikana menestymään, vaikka lahjakkuus näkyy hänen jokapäiväisessä elämässä ja tekemisissä.

Käytäntöön!

Aloittaessani lukemaan kirjaa, en odottanut oppivani niin paljoa menestymisestä. Kuvittelin ensimmäisten tarinoiden jälkeen kirjan olevan humpuukia ja jätin sen hetkeksi sivuun. Humpuuki vetosi jostain syystä alitajuntaani kuitenkin sen verran, että luin kirjan loppuun mielenkiinnosta. Ymmärsin menestymisen olevan tietyllä tavalla kaikkien kerrottujen tarinoiden yhteissumma. Uskon kaikkien mainittujen piirteiden vaikuttavan omalla painoarvollaan yksilön menestymiseen. Paras tapa oppia oli esimerkki tarinoiden kautta, sillä se ei pakota lukijaa ottamaan vastaan oppeja kirjaimellisesti. Koen myös tämän olevan osa menestyksen lainalaisuuksia. Jokainen asia tulee muokata omaan elämään omien kokemusten ja elämänkatsomuksen mukaan.

Sain kirjasta paljon inspiraatiota sekä motivaatiota oman henkilökohtaisen menestymisen kehittämiseen. Tarinat auttoivat käsittämään, miten paljon menestyminen on itsestä kiinni ja kuinka paljon sattumanvaraiset asiat voivat siihen vaikuttaa. Sattumanvaraiset asiat uskon kuitenkin olevan jokaisen tavoiteltavissa. Tässä viittaan proaktiivisuuteen. Vaikka kirja antaa sellaisen kuvan, että todella menestyneet ihmiset ovat taitojensa lisäksi olleet onnekkaita, uskon että näillä tiedoilla sekä omalla panoksella pystyy mihin vain.

Jatkossa aion ottaa vielä enemmän huomiota eteen tuleviin mahdollisuuksiin. Ongelmani ei ole se, ettenkö puskisi läpi vaikeuksien ja tarttuisi mahdollisuuksiin, vaan se mihin tilaisuuksiin tartun. Löydän helposti jokaisesta tekemästäni asiasta merkityksen sekä mahdollisuuden elämääni. Tämä on johtanut siihen, että joissain tilanteissa punnitsen liiankin pitkään sitä, ryhdynkö toimeen ja onko siitä hyötyä. Haluan oppia luottamaan intuitiooni. 10 000 tunnin sääntö oli minulle tuttu, mutta se myös avasi silmiäni uudella tasolla. Aion jatkossa jakaa ajankäyttöäni niin, että elämässäni tärkeät asiat täyttävät kymmenen vuoden sisällä keskimäärin 10 000 tuntia harjoitusta ja työtä. Ideana on, että kymmen vuoden jälkeen olen useamman itselle tärkeän asian ammattilainen elämässä. Kymmenen vuoden tahti on laskelmallisesti realistinen ja siihen mahtuu useamman kuin yhden taidon opetteleminen. Se antaa myös mahdollisuuden uusille asioille ja niiden opettelemiselle.