Tampere
30 Nov, Monday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Kuinka voida hyvin



Kirjoittanut: Jasmeet Saini - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Lähdin lukemaan tätä kirjaa syystä, että olen ollut väsynyt ja tuntuu, että omat elämäntavat eivät ole tarpeeksi hyviä. Olen harrastanut nuoresta asti kaikenlaista, joten kuinka tulisi syödä ja miten liikkua ei pitäisi olla ongelma. Vai meneekö se ihan sillain? En syönyt kunnolla, enkä liikkunut olenkaan. Päiväni olivat täynnä ja tuntui siltä, etten saa mitään aikaa. Huomasin jossain vaiheessa lihoneeni peräti 20 kg enkä ollut ennen sitäkään tyytyväinen omaan painooni. Olin väsynyt, mutta silti en saanut unen päästä kiinni, koska minulla oli stressiä tulevasta tapahtumasta, jota järkkäsin TTO:lle, tai sitten koulu menestyksen takia. En muista koska olisin nukahtanut helposti ilman, että nautin alkoholia. Olin Tampereen tradenomiopiskelijat ry:n (TTO) hallituksessa kulttuuri- ja vapaa-aikavastaava ja meillä oli paljon tapahtumia, jossa olin osallisena, vaikka ne eivät olleetkaan minun vetovastuullani. Olen huomannut, että Proakatemialla kunnioitetaan ihmisiä, joilla on kalenteri ihan täynnä ja puskee menemään kaikkien projektien ja muitten asioitten suhteen sellaiseen pisteeseen asti, ettei enää jaksa. Onko siinä mitään järkeä ja miksi sitä ihannoidaan? Tekeekö se jotenkin ihmisestä esim. rikkaan, vaikeasti tavoiteltavan vai onko yksinkertaisesti hänen aikansa paljon arvokkaampaa?  Tämän kirjan lukeminen selkeytti maailmankuvaani erittäin paljon.

Aki Hintsa oli itse saman äärellä. Hän oli väsynyt työuupumuksen takia. Hänen harteillaan oli hirveästi vastuuta. Työt olivat hänelle niin mieluisia. Päivä vaan meni ja hänestä tuntui, ettei tehnyt töitä, jonka takia hän ei huomannut sitä, että oli palamassa loppuun ollessaan Afrikassa. Siellä hän sai ensimmäisen oivalluksen, joka myöhemmin muodostui hyvinvoinnin perustaksi. Hän huomasi siellä ihmisten elävän huonoissa oloissa sekä näki sen mitä ihmiset joutuivat tekemään elääkseen siellä. Mutta silti sieltä tulivat maailman nopeimmat juoksijat. Afrikan elinolot olivat sellaiset mitä meidän esi-isillämme. He menivät nukkumaan auringon laskeuduttua ja heräsivät sitten kun aurinko oli nousemassa. Siellä syötiin yllättävän monipuolisesti kaikkea mitä löytyi luonnosta sekä vietettiin aikaa perheen kesken. Oleellisin asia heillä oli, selkeä ketä he olivat. Ne olivat edellytyksiä siihen, että jaksoi treenata ja tehdä asioita täydellä teholla. Juoksijat heräsivät aamulla klo 5 ja menivät treeneihin ja lopettivat hyvissä ajoin, jotta kerkeisivät tekemään työtä. Siellä urheilu ei ollut vain yksi osa elämää vaan se oli elämän tapa, jonka ympärille muu elämä oli muodostunut. Itse olen kuullut, että Thaimaassa pyhitetään kokonaan oma elämänsä johonkin lajiin. Siellä thai nyrkkeily on se juttu mitä ihmiset haluavat harrastaa. Lapset elävät, sillä salilla ja reenaavat 2 kertaa päivässä. He periaatteessa hengittävät sitä lajia kokoaika itseensä. Suomessa jos sinä harrastat jotain, se on osa-aikainen juttu, jota tehdään silloin kun työt, koulu ja sosiaalinen elämä antaa sille aikaa, puhumattakaan kaikki muut ärsykkeet mitä ensimmäisessä maailmassa on. Vaikka täällä on tietämystä enemmän asioista mutta silti tuntuu siltä, ettei suomi pärjää kilpailuissa muuta maailmaa vastaan.

Ihmiset jotka pärjäävät jossain lajissa, ei tiedäkään mitä tehdä sen jälkeen, kun ei olekaan se urheilija. Mitenkä päästä takaisin omaan elämään ja yhteiskuntaan? Minäkuva on hukassa. Se hukkuu helposti tässä arjen keskellä ja tietenkin muuttuu. Pitäisi antaa itselleen aikaa pohtimiselle. Aki Hintsa kävi aina aika ajoin kaljalla ja miettimässä onko kaikki hyvin ja miksi on hyvin tai sitten miksi ei ole hyvin ja miten hän voisi parantaa tilannetta. Se on hyvä tapa jota kannattaa harrastaa. Mennä johonkin paikkaan missä pystyt olemaan itseksesi ja pääset rauhoittumaan sekä miettimään asioita.  Itseeni se teki vaikutuksen ja ikävä kyllä en ole vielä kokeillut sitä. Pitää kokeilla ja kerron sitten, toimiiko vai eikö. Silloin kun minäkuva on selkeä, niin on helpompi tehdä asioita mitkä kiehtovat sinua ja tehdä päätöksiä elämässä.

Kirjassa myös kerrottiin liikunnan tärkeydestä, joka on minulle ollut aina selkeä asia. Kummasti se on unohtunut tässä töiden ja sosiaalisen elämän kiireissä. Puhumattakaan oikein syömisestä. Miten voi voida hyvin, jos ei pidä itsestään huolta? On se ymmärrettävää: työt pitää tehdä, mutta onko se niin tärkeää, että tekee sitä hyvinvoinnin kustannuksella. Aki neuvoi yhdelle toimitus johtajalle, joka ajoi joka päivä töihin, kävelemään viimeisen 2 km sillä se oli todella ruuhkainen alue. Hän pääsi kävellen nopeammin perille ja samalla sai hyötyliikuntaa, joka puolestaan auttoi häntä keskittymään töissä ja voimaan hyvin. Niinkin pienellä muutoksella saatiin aikaan erittäin iso vaikutus. Hyötyliikunta on hyvästä ja olen koittanut itsekin harrastaa sitä. Olen kyllä huomannut sen, että se auttaa jaksamisen kanssa.

 

Minun mielestä elämän perus edellytykset ovat kaikilla ihmisillä selvänä välillä tarvitsee vain sellaisen muistutuksen mitä ne ovat. Hyvä lukea aina aika ajoin joku kirja joka kertoo terveellisistä elämän tavoista, jotta ne eivät unohdu ja ottaa niitä pikkuhiljaa käyttöön elämäsään, jotta ei ole väsynyt tai kyllästynyt elämäänsä. Tiimiä tämä auttaisi tulevaisuudessa siinä, ettei tulisi turhia sairaslomia ja saisimme enemmän aikaan yhdessä. Kaikkein olennaista meillä olis jopa hauskaa koska kukaan ei voisi huonosti.

 

Ps. Aki sanoi sitä, ettei kannata pistää kokko elämää kerrallaan uusiksi maksimissaan vaihtaa kolme asiaa siitä ja tehdä sitä 6 viikkoa jonka aikana sen pitäisi tulla jo käytännöksi ja sitten ottaa 3 uutta asiaa korjattavaksi.

 

 

Kommentit
  • Ville Pajala

    Moikka Jasu!
    Onpa ollut hienoa huomata, että olet selvästi ottanut lukemasi opit käytäntöön omaan elämääsi. Olet silmin nähden pirteämmän oloinen nykyään verrattuna syksyyn, jolloin kerroit väsymyksestäsi. On myös ollut minulle itselleni positiivinen piristys jakaa kanssasi tietoa ja kokemuksia elämänmuutoksen kanssa, koska olen itsekin työstänyt paljon samoja asioita. Tällaisten muutosten kanssa onkin hyvä, että on sellaisia ihmisiä ympärillä, joille jakamalla kokemuksensa saa myös itselleen lisää motivaatiota. Tsemppiä “uuteen elämään”, olen varma, että muutoksesi ei ole vain hetkellinen ohimenevä villitys vaan pysyvä elämäntapa.

    3.5.2018
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close