Tampere
22 Feb, Thursday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Kuinka vaihto-opiskelun hakuprosessia ei välttämättä kannata hoitaa 



Kirjoittanut: Sari Kämäräinen - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Oletko joskus haaveillut asumisesta ulkomailla tai oletko joskus ajatellut vaihto-opiskelun mahdollisuutta edes häivähtävän hetken verran? Minä olen ja ajattelinkin jakaa nyt kantapään kautta opitut vinkit siitä, kuinka ei välttämättä kannata toimia, mikäli kansainvälisyys ja ulkomailla hengailu vaihto-opiskelun muodossa kiinnostaa. Tipsien jälkeen pohdiskelen sitä, mitä hyötyä vaihto-opiskelusta voisi olla yhtään kenellekään.  

ÄLÄ TEE NÄIN 

  1. Haaveile asiasta, mutta älä missään nimessä tee asialle mitään. Muista katua jälkeen päin. 
  2. Lykkää päätöksentekoa vaihdon ajankohdasta ja jätä hakeminen viime tippaan, mielellään viimeiseen iltaan. 
  3. Älä tutustu etukäteen kouluihin, jotka hakemukseesi laitat. Jännitystä elämään! 

Toisaalta, vaikka sortuisitkin johonkin edellisistä, niin ei hätää. Itse tein tosiaan kaikki mainitut, mutta siltikin tieni on nyt viemässä kohti vaihto-opiskelua. Olisihan sen voinut tietysti helpomminkin tehdä, mutta sehän olisi ollut ihan liian tylsää. Avataanpa näitä hieman lisää.  

 

Prosessin kulku  

Olen aikoinaan opiskellut yhden AMK-tutkinnon ja siltä ajalta eniten kadun sitä, että en hakenut vaihtoon. En uskaltanut ja sitä olen harmitellut nyt riittävän monta vuotta, vaikka olenkin yrittänyt asiaa kompensoida yhdellä, jos toisella lyhyemmällä reissulla ja koulutusmatkalla. Kun jossain kohtaa alkoi mielessä kyteä ajatus uudelleen opiskeluihin hakeutumisesta, oli myös vaihto-opiskelun mahdollisuus vaikuttavana tekijänä päätöksessä hypätä vakituisesta työstä takaisin opiskelijaksi. 

Niinhän siinä kävi, että ovet Proakatemiaan ja opiskelijaelämän autuuteen avautuivat sekä siten mahdollisuus vaihto-opiskeluun jossakin lukuisista kumppanuuskouluista. Ajattelin, että kyllä vain, jossain kohtaa opintoja tulen hakemaan vaihtoon. Akatemialla on suositeltu, että paras ajankohta vaihdolle on toisen vuoden kevät tai kolmannen vuoden syksy. Koska projekteissani oli kyseisille ajankohdille “isoi juttu tulos”, ajattelin että no haen sitten vaikka kolmannen vuoden keväälle, kunnes yhden projektin muutokset viime syksynä niin sanotusti vapauttivat kevään 2024 kapasiteettia. Sain valaistumisen: Jos en hakisi vaihtoon nyt, todennäköisyys kasvaa, etten tee sitä koskaan, sillä aina löytyisi jokin toinen syy miksi silloin ja silloin ei olisi hyvä hetki. Päätin ottaa härkää sarvista (eli itseäni) ja alkaa tutkimaan asiaa lähtien siitä, että mihinkäs asti se hakuaika olikaan. Koin valaistumisen juuri oikeaan aikaan, sillä hakuaikaa oli jäljellä muutama päivä. Täysin riittävästi siis! Yöunia olisi voinut säästää se, että olisi ylipäätään luonut itselleen tavoitteet vaihto-opiskelun aikataulun suhteen jo opintojen aikaisemmassa vaiheessa. 

Olen pitkään ollut kiinnostunut Saksasta ja alkuperäinen ajatukseni oli hakea pelkästään saksalaisiin vaihtokouluihin. Yllättävän nopeiden liikkeideni hurmassa kuitenkin tulin toisiin ajatuksiin ja päätin hakea kaikkialle muualle paitsi Saksaan, sillä olin siellä jo pariin otteeseen käynyt. Valikoin hakemukselle 7 eri maata ja koulua sen perusteella missä maassa haluaisin käydä (ja en ole vielä käynyt), missä tarjottiin liiketalouden opintoja sekä missä pärjäisi englannin kielellä. Ajattelin, että tärkeintä olisi päästä kokemaan vaihto-opiskelu, eikä kohteella olisi niinkään väliä, sillä jokainen olisi varmasti elämys. Heitin hakukohteiden toivejärjestyksen täysin yöaikaan pohjautuvan fiiliksen mukaan ja sain hakemuksen lähetettyä ajoissa. En siis tutkinut eri kouluja kovinkaan tarkasti, mutta ehkä olisi kannattanut. Ensisijainen hakukohteeni nimittäin oli kreikkalainen yliopisto ja kun myöhemmin syksyllä aloin Googlaamaan mihin sitä tulikaan haettua, niin oppilaitoksen nettisivuilta löytyi useampikin alasivu, joiden pääviesti oli “error”. Näin myös sivun “For exchange students” kohdalla. Tässä kohtaa ensimmäiset hälytyskellot alkoivat helistä päässäni, mutta hakemus oli jo lähetetty. Päätin kuitenkin toivoa parasta.  

Prosessin lopputuloksena oli se, että TAMK hyväksyi hakemukseni, minkä jälkeen vaihtokoulun oli tarkoitus olla minuun yhteydessä, jotta voisin toimittaa hakemusmateriaalin heidän järjestelmiinsä. Yhteydenottoa ei kuitenkaan koskaan kuulunut ja tuloksettomien perään kyselyiden seurauksena olin myöhästynyt muiden hakemuksessani olleiden koulujen hakuajoista ja tilanne alkoi näyttää aika pahalta vaihdon onnistumisen suhteen. Lopulta hakutoiveideni ulkopuolelta löytyi yksi koulu, jossa oli vielä vapaita paikkoja ja he olivat valmiita käsittelemään hakemukseni, vaikka olinkin myöhässä heidän hakuajoistaan. Kuin ihmeen kaupalla vaihto-opiskelun roskakoriin heittäminen muuttuikin matkaksi… arvaatko minne? No Saksaan tietenkin. Tarinan opetus olkoon se, että pitäisi luottaa pitkän ajan tunteeseen eikä alkaa hätiköimään viime hetken paniikissa. Nyt olen varsin tyytyväinen, että kohde on lopulta juuri Saksa.  

 

Miksi vaihtoon kannattaisi lähteä? 

Omakohtaista kokemustahan minulla ei vielä ole, mutta ohessa poimintoja minua vakuuttavammista lähteistä. Voin palata omiin kokemuksiini sitten vaihto-opiskelun jälkeen. Toki jo muilla kokemuksillani kansainvälisistä tilanteista voisin kertoa, kuinka monikansalliset tilanteet avartavat maailmankuvaa ja niin edelleen. Puhumattakaan monikulttuurisista verkostoista. Itsestäänselvää toki on, että ulkomailla asuminen pakottaa kielitaidon kehittymistä. Uskon myös, että kokemus vieraassa maassa ulkomaalaisena asumisesta lisää ymmärrystä heidän kokemukseensa, jotka ovat vastaavassa asemassa Suomessa. Löytyyhän esimerkkejä myös yhteisöstämme Proakatemialta. Vaihto-opiskeluni kuuluu Erasmus+ -ohjelmaan, joten tutkin esseetä varten ohjelmaan aikeisemmin osallistuneiden kokemuksia.  

Erasmus+ on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, joka tukee yhteistyötä Euroopassa. Ohjelmassa on korkeakouluille suunnattuja toimintoja, jotka edistävät korkeakoulutuksen kansainvälistymistä ja ohjelman liikkuvuustoimintojen kautta korkeakouluopiskelijat voivat opiskella osan tutkinnostaan ulkomaisessa korkeakoulussa tai suorittaa harjoittelun ulkomailla. (Opetushallitus 2019, 1.) 

Suomalaiset opiskelijat ovat kokeneet vaihtojaksonsa hyödylliseksi. Erityisesti henkilökohtainen kasvu ja kehittyminen on koettu merkittävänä; on opittu arvostamaan uusia kulttuureita, osataan sopeutua paremmin uusiin tilanteisiin, tunnistetaan lisääntynyt itsevarmuus ja avarakatseisuus sekä uteliaisuus uusia asioita kohtaan. Lisäksi vaihtojakson on koettu edistävän myös muita yleisiä työnantajien arvostamia työelämätaitoja kuten itsenäistä työskentelyä, ryhmätyötaitoja sekä ongelmanratkaisua. Vaihtojakso tarjosi mahdollisuuden tutustua omaan alaan uudesta näkökulmasta: 78 % vastaajista kertoo saaneensa sellaista tietoa ja taitoa, jota ei olisi saanut kotikorkeakoulustaan. Ulkomailla opiskelu on myös lisännyt kiinnostusta kansainvälisiin työtehtäviin (Opetushallitus 2019, 2.)  

Opetushallituksen mukaan jopa 84% suomalaisopiskelijoista kertoo tärkeimpänä syynä vaihto-opiskeluun lähtemiselle halun asua ulkomailla ja tavata uusia ihmisiä. Muita yleisiä syitä olivat halu parantaa kielitaitoa sekä halu oppia tuntemaan toisen maan kulttuuria. Kohdemaa, kieli ja opiskelukaupunki ovat suomalaisopiskelijalle tärkeimmät päätökseen vaikuttavat tekijät lähteä ulkomaille opiskelemaan. Korkeakoulun opetustarjonta ja maine painavat päätöksenteossa vähemmän. (Opetushallitus 2019, 3.) En voi sanoa olevani millään muotoa poikkeava, sillä itse halusin hakeutua vaihtoon juuri samoista syistä kuin valtaosa vaihdossa olleista; kielitaidot, toisen maan kulttuuri sekä ihmisiin tutustuminen. Lisäksi haluan haastaa itseäni ja omaa rohkeuttani. 

 

Lopuksi 

Olet nyt kuullut oman tarinani siitä, mitä on tapahtunut matkallani ennen varsinaista matkaa sekä hieman palveluntarjoajan eli Erasmus+ asiakkaiden kokemuksista. Mitä sinulle jäi tästä käteen? Kiinnostuitko kansainvälisyydestä edes pikkuisen? Onko sinulla kenties omakin tarinasi tai vinkit jaettavana aiheeseen liittyen? Tätä kirjottaessani minulla on retkeni alkamiseen aikaa 30 vuorokautta, joten kaikesta stressaamisen sijaan käyttäisin mielelläni tovin aikaa aiheesta keskusteluun. 

Tähän lopuksi palattakoon vielä hetkeksi alkuun, sillä esseen alussa mainittuja vinkkejä voi soveltaa myös kaikkeen muuhun tekemiseen Proakatemialla ja elämässä yleisesti:  

  1. Mitä tekisit, jos et pelkäisi? Useammin kaduttaa tekemättä jääneet asiat kuin ne, mitä on tehnyt.  
  2. Ole ajoissa. Vaikka ns. Viime tippa voi olla aikaansaava voima, tulee sen mukana myös stressipiikki ja aikapaine voi vaikuttaa työn laatuun. 
  3. Perehdy asioihin ja tiedä mitä olet tekemässä. Vaikka toisinaan on hyvä osata heittäytyä tuntemattomaan, niin on hyvä myös tunnistaa, milloin olisi suotavaa ottaa asioista selvää etukäteen.  

 

LÄHTEET 

Opetushallitus. Faktaa express 2A/2019 – Tietoja, taitoja ja avarakatseisuutta. Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia Erasmus+ -ohjelmasta. Verkkojulkaisu. Viitattu 10.1.2024.  https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/oph-faktaa-express-2a-2019-sivut.pdf  

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close