Ihmisillä on erilaisia tapoja tehdä muistiinpanoja. Itselläni ei koskaan ole ollut yhtä tiettyä tapaa jolla kirjoitan luennosta tai muusta aiheesta paperille vaan vihkoni on enemmän tai vähemmän näyttänyt aina kaaokselta. Satuin kuitenkin muutaman mutkan kautta katsomaan Thomas Frankin videota, jossa hän esittelee erilaisia tapoja kirjoittaa muistiinpanoja. Tässä muutama esimerkki jota voit itse lähteä testaamaan ja löytää sopivimman omaan käyttöösi.

Kaikkiaan videolla esiteltiin viisi erilaista tapaa jolla tehdä muistiinpanoja, ne ovat seuraavat:

1. Outline method
2. Cornell method
3. Mind map method
4. Flow method
5. ”Lazy” method

1. Outline method on tapa jota useimmat jo käyttävätkin tehdessään muistiinpanoja tietokoneella. Siinä kirjataan tärkeimmät asiat omiksi otsikoikseen joiden alle on helppo lisätä muita vähemmän tärkeitä pointteja.

2. Cornell methodissa sivu jaetaan neljään osaan. 1. Osaan kirjoitetaan otsikko, puhuja ja muu tärkeä tieto. 2.Osassa joka kattaa suurimman osan sivusta johon kirjoitetaan luennolla asioita jotka normaalisti kirjoittaisit muistiin. 3. Osio on luennon jälkeen täydennettäväksi tarkoitettu osa johon voi kirjoittaa tärkeitä käsitteitä sekä kysymyksiä. 4. Kohta taas on lyhyt tiivistelmä josta pystyt helposti palauttamaan mieleesi mitä sivulle on kirjoitettu.

3. Mind map on kolmas tapa joka on varmasti meille kaikille tuttu. Itse en ole koskaan käyttänyt mind mappia muistiin panojen kirjoittamisessa mutta esimerkiksi suunnittelun tukena se on erittäin hyvä tapa jäsentää asioita.

4. Flow methodissa ei ole tarkoitus kirjoittaa kaikkea ylös mitä luennolla puhutaan. Siinä pyritään kirjaamaan asiat niin kuin ne opitaan ja miten itse ne päässäsi miellät. Flow methodissa voi ja pitääkin lisäillä pieniä nuolia sekä kysymyksiä paperillesi sitä mukaan kun niitä tulee mieleen eikä muistiinpanojen tule olla täysin lineaariset. Flowissa tarkoituksena on että kaikki opitaan siinä hetkessä kun ne kirjoitetaan ylös joten kaikkien tapa tehdä tämän tyylisiä muistiinpanoja vaihtelee rajusti. Tarkoituksena on siis luoda paperille sellainen kuva luennosta jollaisena itse asian koet. Alla yksi esimerkki miltä muistiinpanot voivat näyttää.

5. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä on niin sanottu ”lazy method” jota voi käyttää jos luennoitsija antaa powerpointtinsa käyttöön ennen luennon alkua. Tässä tavassa siis kirjoitetaan muistiinpanot suoraan tulostettujen luento materiaalien viereen. Se voi olla parhaimmillaan jopa todella tehokas tapa tehdä muistiinpanoja sillä materiaalit on yleensä suunniteltu luettavaksi järjestyksessä jolloin on helppo palata aina aiheeseen josta luennolla puhuttiin.

Tapoja tehdä erilaisia muistiinpanoja on monia. Itselleni täysin uutena tapana tuli toisena esittelemäni Cornell method jonka aion myös ottaa käyttöön seuraavalla kerralla tehdessäni muistiinpanoja.  Tapa vaikutti tehokkaalta ja mielekkäältä saada asiat järkevään järjestykseen paperilla ja etenkin tiivistyksen kirjoittaminen luennon jälkeen voisi edistää oppimista sekä asioihin palaamista jälkikäteen.