Tampere
28 Mar, Thursday
4° C

Proakatemian esseepankki

Kuinka olla läsnä etänä?



Kirjoittanut: Eveliina Hakanen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Läsnä etänä- Seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä
Kati Haapakoski
Anna Niemelä
Elina Yrjölä
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Kirjoittajat: Eveliina Hakanen ja Helmi Kaihlanen

Johdanto

Osallistuimme 16.11.2022 Proakatemian alumniyhdistyksen järjestämään alumnipajaan, jossa aiheena oli luottamus hybriditiimeissä ja siitä saimmekin inspiraation tälle esseelle. Hybridityö tarkoittaa sellaista tapaa työskennellä, jossa osa työntekijöistä tekee työtään työpaikalla ja osa taas etänä (Nutideas Oy 2022). Ensin ajattelimme, ettei meillä olisi juuri annettavaa pajaan – ajattelimme, ettei Roima ole tällainen niin sanottu hybriditiimi. Pajan edetessä nousi kuitenkin esiin paljon sellaisia asioita, jotka koskettavat myös meitä Roimassa. Itse asiassa meidätkin voi ajatella “hybriditiimiksi” – emmehän voi kaikki kaksikymmentä tiimiläistä olla joka päivä samassa paikassa tekemässä töitä. Tällä hetkellä Roiman käytäntö on, ettei pajoihin ei voi osallistua etänä ja muutenkin ehdottomasti suositellaan läsnäoloa yhteisissä palavereissa ja työpäivissä – tarvittaessa sallimme kuitenkin etänä osallistumisen esim. viikkopalavereihin.

Tässä esseessä käsittelemme etä- ja läsnätyön yhteyttä niin työelämän näkökulmasta kuin myös Roiman kannalta. Pohdimme muun muassa, milloin työtä kannattaa tehdä etänä ja milloin voi olla tärkeämpää tehdä työ läsnä. Joskus on tiimin kannalta tärkeämpää olla paikalla ja tulla kohdatuksi, vaikka työskentelisikin tehokkaammin kotona. Käsittelemme lisäksi luottamusta sekä psykologista turvallisuutta.

1 Tiimi edellä?

Etänä tapahtuva työ muokkaa tiimin ja työyhteisön ilmapiiriä ja tapoja toimia. Kirjassa Etätyön hyvinvointiopas (Boijer-Spoof, Appel & Ilmivalta 2022) kerrotaan, että yksin työskentely, toimimaton yhteistyö työkavereiden kesken, heikko tiedonkulku sekä epäjohdonmukainen esihenkilötyö ovat sosiaalisia kuormitustekijöitä. Nämä ovat riskitekijöitä lisäämään työstressiä ja uupumusta – etätyössä kyseiset ilmiöt ovat tuttuja monen organisaation kohdalla. Etätyöllä voi olla hyvinkin erilaisia sosiaalisia vaikutuksia yksilöihin. Samalla kun introvertti kollega nauttii etätyöstään ilman häiriötekijöitä ja jatkuvaa vuorovaikutusta, ekstrovertti voi kokea livetapaamisten ja jutustelun puuttumisen köyhdyttävänä. Etätyötäkin kannattaa kuitenkin kokeilla, sillä sitä kautta voi löytää itsestään uusia puolia ja oppia uusia työskentelytapoja. (Boijer-Spoof ym. 2022.)

Erilaiset ihmiset kokevat samat olosuhteet eritavalla ja ymmärrystä siitä voidaan lisätä – olipa kyseessä sitten läsnä- tai etätyö. Tiimissä on hyvä käydä keskustelua siitä, miten esimerkiksi osittainen etätyö vaikuttaa tiimiin toimintaan, ilmapiiriin sekä tiimiläisten keskinäisiin suhteisiin. Keskustelua voi käydä hyödyntäen alla olevia kysymyksiä (Boijer-Spoof ym. 2022.):

  • Mitä haasteita voidaan havaita?
  • Jääkö jotain asioita pois etätyössä verrattuna läsnätyöhön?
  • Mitkä ovat etätyön, entä läsnätyön hyvät puolet tiimityön kannalta?
  • Kokevatko tiimiläiset eri tavalla etätyön?

Boijer-Spoof ym. (2022) muistuttavat, että tiimin jäsenenä on tärkeää huomioida, ettei itselle paras tapa toimia välttämättä ole paras tapa koko tiimille. Tästä tilanteesta esimerkkinä tilanne, jossa yksilölle sataprosenttinen etätyö voi olla omia etuja palvelevaa sekä omaa hyvinvointia edistävää. Tällainen vaikuttaisi kuitenkin negatiivisesti tiimin yhteisöllisyydelle, reaktionopeudelle tai innovaatiokyvylle. Täydessä etätyössä monet asiat voivat tuntua vaikeammilta tai jäädä vähemmälle. Näitä asioita ovat esimerkiksi työhön liittyvien paineiden, kokemusten ja onnistumisten jakaminen sekä arkiset kuulumisten vaihdot ja yhdessä nauraminen. (Boijer-Spoof 2022.)

Asiaa voi mielestämme miettiä myös toisin päin eli onko tiimille hyödyllisintä, että kaikki tekevät sataprosenttisesti läsnätyönä kaiken. Proakatemialla on mahdotonta, että koko tiimi olisi aina paikalla ja myös, että koko tiimi olisi aina etänä. Näiden ääripäiden ollessa totta, voimme silti miettiä, mitä tiimi milloinkin tarvitsee. Proakatemialla puhutaan paljon siitä, että mitä enemmän tiimi on yhdessä, sitä paremmin tiimiydytään. Allekirjoitamme tämän täysin – samalla mielestämme on tärkeää huomioida, miten kukin parhaiten työskentelee niin, että koko tiimi hyötyy.

Alumnipajassa kävimme keskustelua siitä, että joskus täytyy miettiä, onko tärkeämpää mennä vain nähdyksi ja kohdatuksi tulemisen vuoksi paikalle. Esimerkiksi alumni Esa Lappalainen puhui siitä, kuinka hän tekee suurimman osan ajasta etänä, mutta kerran viikossa menee työpaikalle. Hän kertoi, että kotona saa paremmin ja tehokkaammin tehtyä työt, mutta työn sosiaalinen puoli hoituu kerran viikossa työpaikalla. (Alumnipaja 2022.)

Roimassa lanseerattiin tänä syksynä “torstai-työpäivät”, jolloin roimalaiset ovat akatemian tiloissa tekemässä omia töitään – projekteja, esseitä tai mitä nyt ikinä onkaan työnalla. Työpäivien tarkoituksena on koota meitä yhteen myös muina hetkinä kuin pajoissa ja viikkopalavereissa. Olemme huomanneet, että nämä työpäivät ovat olleet tärkeitä tiimiytymisen ja juuri tuon yllä mainitun kohdatuksi tulemisen kannalta.

2 Tunteet etätyössä

Tunteet ovat aina läsnä. Joskus ne voivat olla vaikeita tai jopa hallitsemattomia. Usein tekee vain hallaa itselleen, jos niitä yrittää estää. Koska tunteet ovat läsnä jatkuvasti, tulee ne hyväksyä ja ymmärtää, että ne vaikuttavat päätöksentekoon. Silloin, kun ollaan etänä, eivät tiimiläiset näe toistensa kehonkieltä tai kuule äänensävyä. Tulee olla enemmän tietoinen tiimiläisistä, koska muuten voi mennä jotain todella olennaista ohi. Tunteiden tunnistamisen eteen joutuu ehkä näkemään hieman enemmän vaivaa etänä. Yhteyden ja tiedon tunteen puutetta voi helpottaa esimerkiksi pitämällä kameraa päällä puheluissa. Henkilöllä on kuitenkin todella hyvät edellytykset osata tunnistaa ja ottaa huomioon omat sekä muiden tunteet etänä, jos sitä osaa tehdä läsnäkin. (Haapakoski, Niemelä & Yrjölä 2020, 80–86.)

Toimivassa työyhteisössä pyritään ottamaan huomioon tunteet kaikissa tilanteissa, etänä tai läsnä. Jos tunnetaidot ovat kunnossa ja ollaan avoimia puolin ja toisin, niin usein ilmenee enemmän myönteisiä tunteita. Koska silloin ollaan tyytyväisempiä, auttavaisempia ja työhön sitoudutaan enemmän. Esihenkilö tekee paljon työtä yhteisössä psykologisen turvallisuuden eteen ja osaa kysyä kysymyksiä työtovereiltaan. Jokaisen on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaikkea ei voi sysätä esihenkilölle. Aikuisena ihmisenä jokainen vastaa omasta sitoutuneisuudestaan ja motivaatiota tulee löytää myös itsestään. Esihenkilön tulisi tukea tiiminsä jäseniä ja ottaa vastuuta osatakseen kuunnella ja esittää oikeita kysymyksiä. (Haapakoski ym. 2020, 80–86.)

Me olemme toimineet lähes samalla tiimillä kohta vuoden ajan ja etenkin tänä syksynä tiimiytymisessä on tapahtunut roimasti kehitystä. Mielestämme Roimalla on paljon herkkyyttä, pyrimme olemaan avoimia ja meillä on halu kehittää tunnetaitojamme tiimissä. Koemme, että Roimassa olemme aidosti kiinnostuneita muista tiimiläisistä ja kaikille annetaan mahdollisuus osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon. Koemme, että mitä enemmän teemme yhdessä, sitä paremmin tunnemme toisemme ja tiedämme toistemme tavat toimia sekä ymmärrämme, mitä tunteita kukin kokee erilaisissa tilanteissa. 

2.1 Ilmaisun hallitseminen ja tunteiden sanoittaminen

Kun työskennellään etänä, viestimme erilaisten digitaalisten välineiden avulla. Jotta luottamusta voi rakentaa tai ylläpitää, on jokaisen opeteltava sanoittamaan tunteitaan kirjoittamalla, puhelimella tai videoyhteydellä. Voit alkaa tekemään itsestään havaintoja ja opetella sanoittamaan ne ensin itsellesi. Kuvaile tunteitasi.

  • Miten voin?
  • Miltä tämän tehtävän/projektin aloittaminen tuntuu?
  • Mikä asia sai minut hermostuneeksi/vihaiseksi/tyytymättömäksi?
  • Mikä auttaisi tässä tilanteessa?
2.2 Oikean kanavan valinta

Etäviestintä painottuu kirjoittamiseen. Kirjoitettu viesti voi johtaa väärinkäsityksiin, jos asiat kerrotaan lyhyesti, liian suoraan tai viestistä puuttuvat pehmentävät elementit. Usein myös emojien käyttö tai käyttämättömyys voi aiheuttaa väärinymmärryksiä. Jokaisella ihmisellä on erilaiset tyylit viestiä, joten omaa tyyliä kannattaa kehittää ystävällisemmäksi, jotta sinua ei ymmärretä väärin. Näistäkin kannattaa keskustella tiimissä avoimesti niin jaetaan ymmärrystä puolin ja toisin. Aiheet, jotka saattavat aiheuttaa keskustelua enemmän, kannattaa käydä videopuhelussa tai kasvotusten, niin vältetään viestitulva ja näin jokainen pääsee osallistumaan keskusteluun samaan aikaan. Työporukoilla ja tiimeillä saattaa usein olla monia eri kanavia, jossa viestitään. Kannattaa käydä keskustelu koko porukalla, että jutellaanko rennommin esimerkiksi Whatsapp ryhmässä ja työasioista vain Teams-alustalla. (Haapakoski ym. 2020, 86–88.)

Alumnipajassa kävimme myös keskustelua siitä, missä kanavassa viestiä mistäkin asiasta. Jos työporukalla on pelkästään Whatsapp ryhmä niin miten toimitaan esimerkiksi loma-aikoina, koska useat käyttävät Whatsappia myös henkilökohtaisen viestinnän kanavana. Voi tuntua todella kuormittavalta, jos työryhmään tulee viestejä, kun itse yrittää lomailla. Olemme sitä mieltä, että haluamme pitää työn ja henkilökohtaisen elämän erillään. Tästä syystä Roimassa on sovittu, että kaikki työhön liittyvät asiat julkaistaan sekä käsitellään Teamsissä ja Whatsapp on tarkoitettu vapaa-ajan jutuille sekä kaikenlaiselle ei työhön liittyvälle viestittelylle. Lisäksi Roimalla on käytössä oma Snapchat ryhmä, johon voi hyvin matalalla kynnyksellä jakaa omasta arjesta asioita. Koemme tämän järjestelyn erittäin toimivaksi työn ja vapaa-ajan tasapainon kannalta.    

2.3 Oman jaksamisen tarkkailu

Niin kuin aikaisemmin mainittiin, voi vaatia erilaista tarkkaavaisuutta lukea viestintää ja elekieltä etänä. Myös jos siirryt ensimmäistä kertaa tekemään etänä töitä, tuntuu uuden oppiminen alkuun raskaammalta. Työpaikalla voi helposti ohimennenkin tai yhteisellä tauolla jutella asioista, jotka ovat mielenpäällä. Etätyöskentelyssä tällaista mahdollisuutta ei niinkään ole. Tässä korostuu taas esihenkilön vastuu muistaa jokainen tiimin jäsen. (Haapakoski ym. 2020, 86–88.)

Roimassa on tärkeää, että jokaisella tiimiläisellä on hyvä olla ja olemme tiiminä kiinnostuneita yksilöistä. Huolehdimme esimerkiksi siitä, miten esseet sujuvat ja lopulta on koko tiimin vastuulla, jos esseepisteitä ei saada kasaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että esseesakko maksetaan Roiman kassasta. Välitämme jokaisesta tiimin jäsenestä eikä ketään jätetä yksin huoliensa kanssa. Toki tämä edellyttää myös sen, että huolista puhutaan avoimesti ja oma jaksaminen tuodaan muiden tietouteen. Roimassa vallitsee avoin ilmapiiri ja yksilöt voivat kertoa asioitaan, missä tilanteessa tahansa. Koskaan ei ole huono hetki puhua vaikkapa omista haasteista tai jaksamisesta – oltiinpa sitten pajassa, akatemian käytävällä tai Teamsissä 

2.4 Vuorovaikutuksen huomiointi

On inhimillinen perustarve tulla kuulluksi ja huomioiduksi. Aito vuorovaikutus vaatii hyviä dialogitaitoja ja se edellyttää kuuntelemista. Jokaisen tulisi omata taito kuunnella toista eikä keskeyttää ja päästä heti kertomaan omia ajatuksia. Kuunteleminen on loistava tapa oppia ja osoittaa henkilölle, että hän on tärkeä. Esihenkilö ottaa kontaktia työtovereihin ja vaihtaa joka kertaisen sähköpostin mieluummin puheluun, puhelussa voi keskustelun taso olla aivan erilaista, kun se olisi ollut viestitellen. Etänä työskennellessäkin tulisi tiimin pystyä ajattelemaan ja toimimaan yhdessä. Kun vuorovaikutus sujuu, on tiimin aikaansaannos enemmän kuin mitä yksittäinen tiimin jäsen olisi saanut aikaiseksi. Hyvä aito vuorovaikutus vaatii luottamusta ja sitä että tunnetaan tiimiläisiä ja jokaisen työskentelytapoja. (Haapakoski ym. 2020, 93–96.)

3 Etätyö psykologisen turvallisuuden kannalta

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että tiimillä on jaettu ymmärrys omana itsenä olemisesta sekä riskien ottamisesta. Tällaisessa työyhteisössä jokainen voi huoletta tuoda esiin ideoita, keskeneräisiä ajatuksia, kysymyksiä, huolia, avunpyyntöjä sekä myöntää virheensä ilman, että pelkää tulevansa nolatuksi, vähätellyksi tai rangaistuksi. Psykologisesti turvallisessa työpaikassa syntyy oppia, luovuutta ja tuottavuutta. On tärkeää ymmärtää, että psykologisesti turvallisessa ympäristössä on mahdollista ottaa erilaisista näkökulmista opiksi ja rakentaa korkeita tavoitteita ilman pelkoa. Psykologinen turvallisuus ei kuitenkaan tarkoita, että kaikesta oltaisiin samaa mieltä tai, että tavoitteita madallettaisiin. (Yli-Kaitala & Toivanen 2021, 115.)

Psykologinen turvallisuus ilmenee seuraavilla tavoilla (Yli-Kaitala & Toivanen 2021, 116):

  • Avoin vuorovaikutus, jossa asioita tuodaan vapaammin esille
  • Virheisiin ja epäonnistumisiin suhtaudutaan sallivasti ja oppimisen kautta
  • Ihmisten erilaisuuteen (taustat, osaaminen ja ominaisuudet) suhtaudutaan kunnioittavasti
  • Riskinotolle on matalampi kynnys
  • Yhteistyö on sujuvaa

Psykologista turvallisuutta haastetaan etätyössä, josta jää puuttumaan muun muassa kohtaamisten ja läsnäolon kautta tapahtuva ei-sanallinen viestintä sekä tunteiden tunnistaminen. Niin sanotun tuttuuden vahvistaminen jää vähemmälle, kun ei ole yhteisiä taukoja, lounaita ja keskusteluja kasvotusten. (Työterveyslaitos n.d.)

Tällä hetkellä saamme elää normaalia opiskeluarkea, jossa yhteiset oppimishetket tapahtuvat paikan päällä. Roimassa näitä yhteisiä oppimishetkiä ei ole joka viikon päivä ja meidän tulisikin muistaa, että psykologisen turvallisuuden kannalta yhteistä tekemistä kannattaa vaalia. Lisäksi on tärkeää muistaa myös kiittää ja antaa arvostusta silloinkin, kun emme ole kaikki paikalla. Työterveyslaitoksen tekemällä videolla muistutetaankin, että kiitollisuuden osoittaminen etätyössä tulee tehdä korostetummin kuin läsnätyössä. Kirjallisessa viestinnässä tulee kiinnittää erityistä huomiota sanavalintoihin, vrt. “ok” ja “kiitos, kun selvitit asian”. (Työterveyslaitos n.d.) Oman kokemuksemme mukaan kirjallisessa viestinnässä voi mennä todella helposti pieleen, kun vastaanottaja ei näe eleitäsi, kehonkieltäsi eikä kuule äänenpainoasi. Siksi onkin tärkeää miettiä kirjoitetun viestin sisältöä tarkemmin, kuin saman asian sanomisessa ääneen kollegoiden edessä.

Työterveyslaitoksen videolla puhutaan myös siitä, että etätyössä tärkeää jokaisen tietää työn tavoitteet ja mihin ollaan menossa. Tuntimäärän sijaan on tärkeämpää, että tiedetään työtehtävät ja yhteinen suunta. Jokaisella tiimin jäsenellä on vastuu pitää aktiivisesti huoli siitä, että kiinnostusta muiden tekemistä kohtaan osoitetaan. Esihenkilöt varmistavat, että kaikkien ääni tulee esiin ja mielipiteet kuuluviksi. (Työterveyslaitos n.d.)

4 Luottamus hybriditiimeissä

“Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun voi luottaa, että hän ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä” (Haapakoski ym. 2020, 155).

Ihmisten välinen luottamus on kokemusperäistä ja jos epäillään toisen aikeita, luottamusta ei synny. Luottamus on kuitenkin hyvän työyhteisön rakentamisen edellytys sekä tiimityön perusta. Kun työntekijällä on vapaus valita työskentelypaikkansa ja –aikansa, luottamus tiimin jäsenten ja johdon välillä on ensiarvoisen tärkeää. Kun työntekijöille annetaan vapautta, tulee myös vastuuta. Työajattoman mallin myötä katse kiinnittyykin työn tuloksiin. Esihenkilöt tarkkailevat tuloksia ja varmistavat, että työntekijällä on tavoitteet tiedossa sekä luottavat siihen, että työntekijät tietävät parhaat tavat työnsä toteuttamiseen. (Haapakoski ym. 2020, 155.)

Luottamus ei ole yksinkertainen asia ja voi aiheuttaa todellisia haasteita etenkin johtajuuden näkökulmasta. Luottamuksen tärkeydestä puhutaan, mutta usein unohdetaan sen haasteet. Jos esihenkilö jatkuvasti kertoo luottavansa työntekijöihinsä, selittäminen saattaa ollakin vahingollista ja syödä luottamusta. Esihenkilölle luottaminen voi olla iso riski ja siksi hänen kannattaakin pohtia, kuinka aidosti hän luottaa työntekijöihinsä. (Haapakoski ym. 2020, 155–156.)

Kokosimme alla olevaan kuvaan (kuva 1.) ajatuksia, miten voimme Roimassa kehittää luottamusta ja edistää läsnäoloamme tiimissä – olimme sitten etänä tai läsnä:

Kuva 1. Luottamuksen edistäminen ja läsnäolo Roimassa. (Hakanen & Kaihlanen 2022.)

Mielestämme Roiman kannalta olisi tärkeää lisätä informaatiota esimerkiksi siitä, mitä kullakin on milloinkin agendalla. Jos kerromme toisillemme avoimesti, mitä meillä on työnalla, se lisää luottamusta ja tuo meidät yksilöinä lähemmäs tiimiä. Oman viikkoaikataulun esiin tuomisen lisäksi viikkopalavereissa on hyvä kertoa projektien tilanteista – silloin on myös hyvä hetki pyytää tiimiltä apua ja saada tukea. Luottamuksen edistämiseksi on tärkeää tehdä yhdessä asioita, kun olemme Akatemialla. Yhdessä taukoileminen ja lounastaminen edistää lisäksi psykologista turvallisuutta. Koska emme ole joka päivä kaikki yhdessä työpaikalla eli Akatemialla, on entistä tärkeämpää, kysyä kuulumisia ja pitää huolta toisistamme. 

5 Itseohjautuvuus etätyön aikana

Itseohjautuvuus korostuu hybridiaikana, itseohjautuvuus on olennainen osa itsensä johtamista. Vaikkakin ihmiset ja tiimit johtavat itseään, on esihenkilön johdettava edelleen kokonaisuutta. Esihenkilö määrittää linjat, tavoitteet sekä on oltava kiinnostunut ihmisistä ja heidän auttamisestaan, jotta asetetut tavoitteet voivat toteutua. Kun esihenkilö tukee tiimiläisiään, se tukee jaksamista ja itseohjautuvuutta. Jotta tiimiläinen voi olla itseohjautuva yhteisössä, tarvitsee selkeitä tavoitteita sekä reunaehtoja. Etätyöläinen on ison osan ajasta itsensä johtaja. Pitää osata organisoida, priorisoida, taottaa, hallita ajankäyttöä sekä osata pyytää apua. Jotta tämä kaikki onnistuu, tulee taustalla olla tukeva esihenkilö. (Haapakoski ym. 2020, 98-104.)

Jokainen meistä voi kohentaa taitoja uuden äärellä, niin itsensä kuin muiden johtamisessa. Onnistuessaan itseohjautuvuus on taitoa ottaa ja kantaa vastuuta. Taitoa tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä yhteistyötä läpinäkyvästi. Tulee osata vaalia omia voimavaroja ja uskaltaa puhua tarpeistaan esihenkilön tai tiimiläisten kanssa. Etätyön aikana saattaa olla ajatuksia ryhmään kuulumisesta, jonka takia yhteisöllisyyttä kaivataan. Jotta jokainen tiimiläinen kokee olevansa osa ryhmää ja yhteisöä, tulee halun lähteä itsestä. Yllä listatut asiat tukevat roimasti tunteen lisäämisessä. (Haapakoski ym. 2020, 100-104.)

Jos etäaikaan siirtyminen tulee hieman yllätyksenä ja uuteen arkeen totuttelu tuntuu vaikealta, niin tärkeintä on pitää kiinni rutiineista. Se, että nousee suoraan sängystä koneen ääreen voi tuntua raskaalta eikä ollenkaan motivoivalta. Yksinkertaisesti kun nousee ajoissa, tekee aamutoimet ja käy kävelemässä ”työmatkan”, jonka jälkeen voi siirtyä töiden pariin. Tauottaa selkeästi työt eli kun ollaan tauolla niin silloin ei kurkita työkonetta. Lounaalla voi käydä, vaikka kodin ulkopuolella, jolloin tulee taas siirryttyä pois työpisteeltä/kotoa. Työpäivän päätteeksi voi käydä kävelemässä taas ”työmatkan” ja palata takaisin kotiin ja jättää ajatukset töistä ulos.

Pidä siis huolta itsestäsi ja kommunikoi selkeästi tiimin kanssa niin hybridi tai kokonaan etäily toimii! Vastuu on kaikilla.

Lopuksi

Etä- ja läsnätyön yhdistäminen on nykypäivää – koronapandemian jälkeen useat yritykset ovat jääneet pysyvästi niin sanottuun hybridimalliin. Proakatemialla monet opiskelijat kärsivät etämallista, Roima säästyi pahimmilta ajoilta ja pääsimme aloittamaan yritystoimintamme ilman etäilyä. Vielä keväällä 2022 Roiman pajoihin sai painavasta syystä osallistua etänä, mutta kuitenkin nyt syksyllä tämä kiellettiin. Viikkopalavereihin saa osallistua etänä, perustellun syyn kanssa.

Alumnipajassa kävimme läpi kahta eri keskustelumallia – neliön ja pyöreän. Neliö-mallilla tarkoitetaan sitä, että keskustelu on asiapitoista ja siinä keskitytään tuomaan päätökset julki, eikä ole tarkoitus harjoittaa dialogia. Pyöreä-malli puolestaan kuvaa tiivistä dialogirinkiä, jossa käydään syventävää dialogia ja siksi esimerkiksi pajoihin ei voi osallistua etänä. Huomasimme, että pajan dialogi kärsi huonojen nettiyhteyksien takia ja ihmiset puhuivat vahingossa toistensa päälle, koska ääni saattoi tulla viiveellä. Koimme myös, että etänä pajaan osallistuvan oppiminen kärsii samaisten syiden takia.

Koemme, että tällä hetkellä Roimassa toteutettu hybridimalli toimii hyvin. Olemme luoneet selkeät rajat toiminnalle ja kaikki noudattavat niitä. Niin kuin ylempänä tekstissä on mainittu, itseohjautuvuus ja johtaminen toimivat parhaiten, kun tiimillä on selkeät raamit ja tavoitteet.

 

Lähteet

Boijer-Spoof Heikinheimo, K., Appel, S., & Ilmivalta, R. 2022. Etätyön hyvinvointiopas. E-kirja. Vaatii käyttöoikeuden. Luettu 24.11.2022 Helsinki: Bazar. https://www.ellibslibrary.com/reader/9789523764453

 

Haapakoski, K. Niemelä, A. Yrjölä, E. Läsnä etänä. Seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä. Alma Talent. 2020. Luettu 24.11.2020.

https://bisneskirjasto-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/BAXBBXATHBCEE#piste:t8w

 

Kalliomäki-Levanto, T., Kauppi, M., Känsälä, M., Suorsa, T., Toivanen, M., Tuomivaara, S., Yli-Kaitala, K. 2021. Onnekkaat sattumat ja psykologinen turvallisuus uudistumisen lähteinä työpaikoilla. Työterveyslaitos. Raportti. Luettu 24.11.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141063/TTL-978-952-261-951-8.pdf?sequence=3&isAllowed=y

 

Nutideas Oy. 2021. Hybridityöskentely. Julkaistu 12.02.2021. Verkkosivu. Luettu 25.11.2022. https://smartteknologia.fi/hybridityoskentely/

 

Proakatemian alumniyhdistys. Alumnipaja. Luottamus hybriditiimissä. Järjestetty Proakatemialla 16.11.2022 klo 17–20.

 

Työterveyslaitos. N.d. Miten luoda turvaa etätöissä? Video. Kuunneltu 30.11.2022.

https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa/miten-luoda-turvaa-etatoissa

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close