Tampere
16 Jan, Saturday
-13° C

Proakatemian esseepankki

Kuinka luoda mainetta 



Kirjoittanut: Arttu Hilli - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kuinka luoda mainetta 

9.7.2019 

 

”Maine on tärkeä seikka jokaiselle henkilölle ja organisaatiolle. Yritysten, yhdistysten, laitosten, järjestöjen ja puolueiden menestys riippuu paljolti siitä, millainen maine niillä on: millaisia käsityksiä, mielikuvia ihmisillä niistä on”, dosentti Erkki Karvonen kirjoittaa kirjassaan ”Elämää mielikuvayhteiskunnassa”.  

 

Yksi maineekkaimmista suomalaisista tv-kasvo, bisnesmies Harry Harkimo on jokaiselle tuttu nimi. Hänen lähtö laskentansa kuuluisuuteen alkoi maailman ympäryspurjehdinnasta, jolloin hän pääsi ensimmäisen kerran televisioon. Siitä asti vauhti on vain kiihtynyt ja nyt hän on juuri perustanut uuden puolueen ja hakee mahdollisuuksia hyvin menestyneellä omalla Youtube kanavallaan. Vaikka Suomikin on täynnä saman tapaisia urapolkuja nousseita bisnesmiehiämiten Hjalliksesta tuli niin kuuluisa?  

 

Kirjassa ”Maine – Pekka Aula, Jouni Heinonen” kerrotaan: ”Tuotteiden kehitys historiassa elettiin ensin luonnontuotteista, sitten otettiin käyttöön teollisesti valmistetut tavarat ja tätä seurasi palveluiden aika. Nyt lisäarvo haetaan elämyksistä … Se voittaa, joka myy tarinoita, unelmia ja emootioita.” Niin kuin tuotteissa, myös henkilökuva saadaan menestymään samaan tapaan: tarinoilla, unelmilla ja tunteilla. 

 

Kirjan ”Hjallis, tarina likaisesta Harrysta” pohjalta voidaan todeta, että Hjalliksen kaikki aikomukset yksin purjehduksen jälkeen ovat edenneet samalla tavalla. Harkimolla on aina ollut alkuun iso tavoite, unelma, kuten Hartwall Areenan rakentaminen ja julkisuuteen on nostettu hirvittävä määrä puheita siitä, ettei Hjallis tulisi haasteessaan onnistumaan. Kun tämän jälkeen Hjallis onkin onnistunut tavoitteessaan, on hänet nähty sankarina, joka taisteli suuria voimia vastaan, mutta lopulta voitti taistelun. Kun tämä sama kaava (vaativa tavoite, taistelu ja voitto) on toistunut Hjalliksen kohdalla useita kertoja, se on siivittänyt Harkimon julkisuuden huipulle. 

 

Siispä myös henkilömainetta rakentaessa tarinat ovat todella vaikuttavia tekijöitä. Niitä on kerrottu aikojen alusta ja kaikista parhaimmat tarinan kertojat ovat olleet aina korkeassa asemassa. Tarinat toimivat, koska ne luovat elämyksiä ja usein heijastavat ihmisten omiin kokemuksiin ja unelmiin. Useat ovat ottaneetkin tarinoiden käytön opikseen ainakin jollakin tapaa, tavoitteenaan menestys. 

 

Yksi suuri virhe, jonka olen nähnyt toistuvan pienemmillä vaikuttajilla, on se, että koitetaan ”syöttää tarinaa asiakkaille”. Esimerkiksi: ”Me halutaan, että tunnet olevasi voittamaton, kun vedät meidän brändin vaatteet niskaan.” Ei siis ohjailla ihmistä tarinaan vaan kerrotaan suoraan, mitä hänen pitäisi kokea ja ajatella tarinasta. Tämä syö täysin tarinoiden tehon, joka piilee mielikuvien luomisessa. Mikä pahinta se luo kertojasta todella teennäisen kuvan. Taitava tarinan kertoja antaa kuulijan itse tehdä päätöksiä ja ajatuksia tarinasta, mutta kykenee silti ohjaamaan tiettyyn ajatusmaailmaan. Pahin tilanne kaikista on se, että yritys kertoo olevansa jotain, mutta toimii aivan eri tavalla. Ei pidä siis mainostaa sitä, mitä ei oikeasti ole, siitä jää ennen pitkää kiinni ja pahimmillaan siitä koituu kohtalokkaat seuraukset. 

 

Kukaan ei voi olla hyvä salaa – siitä jää aina kiinni.” – Jukka Jalonen, Sport and Business seminaarissa. Mielestäni jäätävän hyvä lainaus, joka motivoi kyllä tekemään enemmän töitä unelmiensa eteen. Jos unelmana on päästä suuren yleisön julkisuuteen, on pakko puskea itseään ja osaamistaan läpi. Kirjan (Lempinen 2019) mukaan Harry Harkimokin teki kaikkensa, jotta olisi jatkuvasti median huomiossa, ja hän oppi siinä todella hyväksi. Aina kun Hjalliksella oli jotain tiedotettavaa, hän ilmoitti lehdistölle että ”Huomenna mulla on tärkeää asiaa”. Seuraavana päivänä hän totesi lehdistölle, että ”Pidän huomenna lehdistötilaisuuden”. Lehdistötilaisuudenkin Hjallis veti niin, että lehdistön oli pakko kysyä vielä seuraavana päivänä tarkennuksia asiaan. Näin Harry Harkimo sai huikeasti huomiota medialle ainoastaan yhdellä ilmoitusasialla. 

 

Itse olen kovasti pohtinut sitä, onko huono julkisuus oikeasti hyvää julkisuutta huonompaa. On niin monia esimerkkejä, että todella huonon julkisuuden saaneet tahot ovat päässeet tavoitteisiinsa. Vaikuttavimpana esimerkkinä Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump. Huonot puheet on tottakai huonoja, mutta ainakin ihmiset puhuvat ja antavat huomiota. Hjalliksen mukaan ei ole huonoa julkisuutta. Itse en osaa sanoa tähän vielä mielipidettä, ehkä pitäisi kokeilla. 

 

Maineen luomiseen tarvitaan siis tarinoita, ehkä joitain sankar-omaisia tekoja, rehellisyyttä ja reilusti itsensä esiin tuomista. Jos haluaa kasvattaa valtakunnallisesti kovan maineen, on kuitenkin valmistauduttava julkisuuden kääntöpuoliin: juoruihin ja yksityiselämän heikkenemiseen. Summasummarum, ei ison maineen eteen tarvitse mikään jumalhahmo olla. 

 

Lähteet: Lempinen, Marko. ”Harkimo – tarina likaisesta Harrysta”. 2019. Otava. 

Aula, Pekka. Heinonen, Jouni. ”Maine”. 2002. WSOY. 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close