Johdanto

Kun mietin termiä menestyjä, mieleeni tulee ensimmäisenä suuri summa rahaa pankkitilillä tai jonkin suuren yrityksen toimitusjohtaja. Miksi yhteiskunnassamme menestyjinä pidetään niitä, jotka menestyvät hyvin työelämässä rahallisesti? Onko mahdollista, että tulevaisuudessa ajatusmalli menestyjistä kääntyisikin niihin henkilöihin, jotka menestyvät elämässään jollain muulla tavalla? Kuuntelin kirjan Antti Tuisku – Menesty (2021), jossa Tuisku kertoo, että on myös itse aluksi pitänyt menestyjinä niitä, joilla on paljon palkintoja ja rahaa. Sittemmin Antti on onnistunut muokkaamaan ajatusmalliaan niin, että näkeekin menestyjinä ne henkilöt, jotka ovat elämänsä aikana oppinut tuntemaan itsensä perinpohjaisesti ja löytäneet sitä kautta itselleen esimerkiksi työn, jossa menestyy loppuun palamatta.

Yksilönä menestyminen

Elämme tällä hetkellä suorittaja yhteiskunnassa, jossa lähes jokaisen päämäärä on löytää itsellensä työ, josta saa hyvää palkkaa. Erinäisissä pajoissa olemme puhuneet tiimiläistemme haaveista, ja monen suusta on noussut esiin toive hyvä palkkaisesta työstä ja taloudellisesta tasapainosta. En väitä, etteikö suuri summa rahaa tai korkea asema työpaikalla saisi minuakin ajattelemaan sen saavuttanutta menestyjänä. Haluaisin kuitenkin Antti Tuiskun lailla oppia näkemään menestyjinä myös ne, jotka ovat onnistuneet saavuttamaan tasapainon itsensä kanssa.

Pysähdyn usein miettimään nykyistä elämäntilannettani, ja sitä olenko tällä hetkellä menestynyt. Olen saavuttanut unelmani opiskelupaikasta Proakatemialla, mutta vielä pitäisi valmistua. Minulla ja miehelläni on pieni omistusasunto, mutta haluaisimme vielä suuremman kodin. Minulla on paljon upeita ystäviä, mutta minulla pitäisi olla enemmän aikaa heille. Koen siis olevani onnellinen, mutta silti koitan saavuttaa koko ajan jotakin suurempaa ja parempaa. Kuinka oppisin näkemään itseni menestyjänä jo tässä kohtaa elämää?

Vertaan yksilön menestymistä Simon Sinekin kehittämään kultaisen ympyrän teoriaan. Teorian mukaan ne yritykset menestyvät pitkällä tähtäimellä, jotka lähtevät rakentamaan yritystoimintaansa ”miksi” kysymyksen pohjalta. Syksyllä 2021 pidetyssä pajassa kirjoitin pajavihkoon: Merkitystä myyvät yritykset menestyvät parhaiten. Yksilön tasolla siis ne ihmiset menestyvät, jotka tekevät asioita intohimosta ja ovat onnellisia. Teorian mukaisesti minä olen menestynyt tällä hetkellä, sillä koen olevani onnellinen ja teen asioita, joista todella nautin. Menestys ei siis tarkoita automaattisesti onnellisuutta, mutta onnellisuuden saavuttaminen tarkoittaa ainakin jollain tasolla menestymistä.

”Muille näyttämisen sijaan, tulisi näyttää itselleen mihin pystyy” kertoo Krista Pärmäkoski kirjassa Menesty (2021). Huomaan usein ajautuvani ajattelemaan, että mitäköhän muut ajattelevat minusta, ja kuinka voin näyttää muille olevani menestynyt tai erityisen hyvä tekemissäni asioissa. Ympäristö, jossa elämme, saa meidät varmasti ajattelemaan omaa elämäämme usein muiden silmistä katsottuna. Haluan kuitenkin uskoa oppivani haastamaan muiden sijaan itseni omissa elämän valinnoissani. Koen olevani alkumetreillä matkassa, jonka aikana toivon oppivani tuntemaan itseni ja kykyni paremmin.  Uskon, että seuraavat kolme vuotta Proakatemialla kasvattavat kykyjäni ja opin tunnistamaan omat vahvuuteni ja kehittämään heikkouksiani.

Tiiminä menestyminen

Entä miten voimme menestyä tiiminä Proakatemialla? Ihan niin kuin yksilönkin tasolla, ajattelin ensin menestynyttä tiimiä suuren liikevaihdon ja ison projektimäärän kautta. Tiimin tasolla olen kuitenkin hyvin nopeasti tajunnut, että menestynyt tiimi ei ole pelkästään alusta projekteille ja suurelle liikevaihdolle, menestynyt tiimi tarvitsee myös hyvän yhteishengen ja yhdessä tekemisen meiningin. Jotta tiimi voi yhdessä menestyä, tarvitsemme lukemattomia tunteja yhdessä tekemistä, tutustumista ja yhdessä oppimista.

Joulukuun 2. päivänä järjestetyssä loppusynnytyksessä tiimimme uhosi kipuavan seuraavan kolmen vuoden aikana legenda tiimin maineeseen. Kevät lähti vauhdikkaasti liikkeelle, ja meillä oli ensimmäinen projekti jo kehitteillä, vaikka harva tiimin jäsenistä edes tietää mitä yrityksen perustamiseen vaaditaan. Meihin taisi iskeä vauhtisokeus.

Hyvin nopeasti päädyimme tiimin kanssa niin sanottuun myrskyvaiheeseen, joka sisälsi viikkopalaverin muodossa itkua, naurua ja avautumista siitä kuinka tiimi ei tunnu vielä turvalliselta, ja meiltä puuttuu tiimin välinen luottamus. Tuon palaverin myötä, jokainen tiimiläinen tajusi, että nyt on otettava aikaa tutustumiselle ja luottamuksen rakentamiselle. Uskon, että matkamme on menossa nyt oikeaan suuntaan ja pääsemme menestykseen kera onnellisen tiimin.

Onneksi päädyimme painamaan jarrua, ja ensimmäisten eurojen kartuttamisen sijaan asetimme etusijalle tiimin hyvinvoinnin ja onnellisuuden. Tällä tavalla meistä tulee menestynyt tiimi, joka löytää perinpohjaisen tutustumisen kautta tavan päästä mahdollisimman suureen liikevaihtoon. Vaikka seuraavat kolme vuotta tulee olemaan varmasti välillä onnellisuuden lisäksi myös itkua, riitelyä ja epätoivon hetkiä, tiedän että jokainen tiimimme jäsen oppii matkan aikana sekä itsestään että ympäröivästä maailmasta niin paljon, ettei kukaan jälkikäteen vaihtaisi tulevasta kolmesta vuodesta päivääkään.

”Katson suomen kielen sanakirjasta, mitä tarkoitetaan sanalla menestyä. Ensimmäiseksi sanotaan, että menestyä on yhtä kuin elää, toimia tuloksekkaasti, onnekkaasti, saavuttaa tai tuottaa hyviä tuloksia” Antti Tuisku kirjassaan Menesty (2021). Menestys on siis myös suomen kielen sanakirjankin mukaan paljon muuta kuin suuri summa rahaa pankkitilillä. Toivottavasti jokainen meistä oppisi tuntemaan itsensä perinpohjaisesti, ja löytäisi sitä kautta omanlaisensa menestyksen.