Tampere
28 Nov, Saturday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Kuinka kehittää tiimiä?



Kirjoittanut: Teresa Ikonen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Kuinka kehittää tiimiä?

Kirjoittajat: Teresa Ikonen ja Matilda Tistelgren

 

Energia ja keskittyminen

Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaa vahvasti käytettävissä oleva energia. Jos energiaa kohdistetaan liian moneen paikkaan, se heikkenee. Kaikki ajatuksissamme pyörivät asiat ja tekemättömät työt syövät energiaamme. Kun energiaa opitaan kohdistamaan hallitusti, sen määrä lisääntyy. Kaikilla ihmisillä on myös keskittymistä 100 prosenttia, ei enempää eikä vähempää. Jos keskityt kymmeneen asiaan kerrallaan, voit antaa näistä jokaiseen vain 10 prosenttia keskittymisestäsi. Jos keskitymme yhteen asiaan kerrallaan, annamme kyseiselle asialle 100 prosenttia keskittymisestämme ja stressitasotkin pysyvät pienempinä. (Rytikangas, 37.) Jokainen tiimin yksilö, sekä koko tiimi, ansaitsee jokaisen 100 prosenttisen keskittymisen kulloinkin meneillään olevaan asiaan, sekä jokaisen tiimiläisen energisen läsnäolon ja panostuksen. Jos kysyisimmekin päivittäin itseltämme ja toisiltamme, mikä on tärkeintä tänään, sekä pitkin päivää, mikä on tärkeintä seuraavaksi, voisimme saavuttaa paremman mielenrauhan, keskittymisen ja energiatason jokaiselle tiimiläiselle.

 

Mikä auttaa meitä keskittymään paremmin ja fokusoimaan energiamme meneillään olevaan asiaan?

Keskittymiseen auttaa huomattavasti tauot. Kahden tunnin välein meidän olisi hyvä pitää vähintään 15 minuutin mittaisia taukoja, tämä lisää huomattavasti ihmisen tuottavuutta. Vartti kannattaa kuitenkin käyttää hyödyllisesti, tehokas tauko ei tarkoita Facebookissa surffailua tai toisten työasioiden hoitamista. Hyvä tauko on breikki työstä ja levähdys aivoille, rento kahvi- tai välipalahetki ilman turhia ärsykkeitä. Työn lomassa on myös järkevää pitää älylaitteet äänettömällä. Meidän ei tarvitse olla jatkuvasti tavoitettavissa, ellei se toki työhösi kuulu. Turhat ärsykkeet kuten viestin piippaus, puhelimen tärinä, muistutukset ynnä muut sellaiset vaikeuttavat huomattavasti fokuksen pysymistä asiassa. Jos työskentelet tietokoneella kannattaa turhat välilehdet raivata sivuun, saatat nimittäin eksyä huomaamattasi selailemaan uutta asuntoa tai ”ihan vain nopeasti” katsomaan äkkilähtöjä Espanjaan. Kun houkuttelevat välilehdet eivät kummittele näkyvissä on vahinkosurffausta helpompi väistää.

Keskittymiseemme vaikuttaa myös paljon persoonallisuutemme. Koemme nimittäin keskittymiseen liittyvät haasteet hyvin eri tavalla. Karkeasti tämänkin voi rajata introvertteihin ja ekstrovertteihin. Tärkeä vaikuttava tekijä on vuorovaikutus. Introvertin on helppo keskittyä vaikka kaveriporukka olisi lähdössä tauolla kahville ja hän jäisi siitä paitsi. Ekstrovertti olisi puolestaan työn lomassa jalka puoliksi oven välissä lähdössä mukaan ja ajatus siitä, että muut ovat muualla pitämässä yhdessä hauskaa vaikeuttaa hänen keskittymistään suuresti. Tämä on toki karkea jako, eikä aina taatusti pidä paikkaansa.

 

Merkitys

”Elä paikassa, johon tunnet kuuluvasi, sellaisten ihmisten kanssa, joita rakastat, tehden sellaista työtä, jolla on merkitystä.” -Richard Leider

Jokainen haluaa tuntea kuuluvansa johonkin, ja jokainen haluaa tuntea työnsä olevan merkityksellistä. Miksi organisaatio on olemassa ja mikä on kenenkin merkitys organisaatiossa? Tiimin täytyy olla selvillä tavoitteista, ja jokaisen täytyy pystyä seisomaan niiden takana. Tiimin jäsenten olisi hyvä olla tietoisia myös toistensa henkilökohtaisista tavoitteista, jotta he osaavat auttaa myös yksilöitä eteenpäin kohti tavoitteitaan. (Rytikangas, 37.)

Tässä on lyhyt tarina merkityksellisyyden kokemisen tärkeydestä: Kaksi muuraria, jotka samalla työmaalla muuraavat seinää. Toinen muurareista on elämäänsä ja työhönsä kyllästynyt, nyrpeä ja pahantuulinen, ja pohtii ”päivästä toiseen tätä samaa hemmetin tiilien latomista”. Toinen muurari tekee työtään tyytyväisenä ja laulellen. Kun tyytyväiseltä muurarilta kysyy syytä tyytyväisyyteen, hän vastaa: ”Minä poika rakennan katedraalia.” Eli toinen muurari kykeni näkemään suuremman kokonaisuuden ja merkityksen omalle työlleen, kun toinen näki vain tiilien pinoamista. (Rytikangas, 42.)

Miten sinä näet työsi? Pinoatko niitä ”hemmetin tiiliä” vai ”rakennatko katedraalia”?

 

Mikä auttaa meitä luomaan merkityksellisyyden tunnetta ja asioiden tärkeäksi kokemista?

Jossain on joskus sanottu, että voidakseen johtaa on ymmärrettävä mitä johdetaan. Merkityksellisyyden tunne ei ole helpoin asia johtaa. Jokainen meistä kokee sen eri tavalla. Siihen liittyy yrityksen tavoitteita sekä yksilöiden oma tunne merkityksellisyydestä. Merkityksellisyyden luomista auttaa kuitenkin seuraavat seikat.

Merkityksellisyyden kannalta on hurjan tärkeää luoda autonomian tunne eli kokemus omasta sananvallasta. Jokaisella tulee olla sananvalta ja olo, että tulee tasavertaisesti kuulluksi ja nähdyksi porukassa.

Toinen tärkeä asia on kyvykkyyden tunne eli kokemus siitä, että omaa osaamista hyödynnetään ja sille annetaan paikka tulla esiin. On tärkeää tulla nähdyksi myös osaamisten kautta ja päästä kehittymään jutuissa joista nauttii.

Kolmas merkittävä asia on yhteenkuuluvuuden tunteen kokemus eli tieto ja tunne siitä, että juuri sinua kaivataan juuri sellaisena kuin olet. Se että tiedostat ja tunnet, että olet arvokas ja merkittävä palanen kokonaisuutta, ja että sinun läsnäolosi on iso osa yhteistä dynamiikkaa, todella merkitsee.

Viimeisimpänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä on hyväntekemisen tunne eli kokemus siitä, että työllä, jota teet, on myönteinen vaikutus ihmisiin ympärilläsi. Nämä neljä asiaa luovat merkityksellisyyden tunnetta ja kun nämä asiat ovat kunnossa, ovat asiat varmasti jo todella hyvällä mallilla.

 

Vahvuuksien hyödyntäminen

Organisaatio toimii paremmin silloin, kun yksilöiden luontaisia kykyjä ja vahvuuksia hyödynnetään. Kun yksilö pääsee hyödyntämään omia parhaita kykyjään, hän kokee enemmän tyytyväisyyttä, hyvinvointia ja motivaatiota työhönsä. Kun tunnemme omia vahvuuksiamme, tartumme myös helpommin itsellemme sopiviin haasteisiin, saamme parempia tuloksia aikaan ja olemme tuottavampia. (Rytikangas, 129.) Jatkuvasti itseämme ja toisiamme haastamalla uusiin asioihin motivaatio työtä kohtaan säilyy, opimme uusia taitoja ja itsevarmuutemme lisääntyy.

Yksilön vahvuuksia pohtiessa, voi erotella lahjakkuudet, hankitut taidot ja ominaisvahvuudet:

Lahjakkuus jollain alalla, ei välttämättä tarkoita, että haluamme pysyä kyseisellä alalla. Esimerkiksi matemaattisesti lahjakas voi haluta tehdä luovaa työtä.

Hankitut taidot ovat työyhteisölle hyödyllisiä taitoja, mutta eivät välttämättä yksilölle kovin merkityksellisiä, esimerkiksi kielitaito tai jonkin ohjelman käyttämisen tunteminen.

Ominaisvahvuudet ovat niitä, joita meillä on syvä halu käyttää joka päivä ilman vaatimuksia. Ominaisvahvuudet ovat perittyjä tai opittuja piirteitä, kuten huolellisuus, järjestelmällisyys, luovuus, aitous, ystävällisyys tai rakkaus oppimiseen. Yksilöllä voi olla ominaisvahvuuksia paljon, mutta oleellisinta on se, mitkä niistä ovat hänelle itselleen tärkeimpiä.

On tärkeää kuitenkin muistaa, että emme jumiudu tekemään vain sitä mikä on kivaa, vaan keskitymme tekemään työtehtäviä, jotka edistävät organisaation tavoitteita, ja annamme myös muille mahdollisuuden loistaa samankaltaisissa työtehtävissä omimatta niitä itsellemme. Parhaimmillaan työ voi olla sellaista, jossa jokainen voi olla oma itsensä. Ja silloin, kun oikea työ ja sopiva henkilö kohtaavat, syntyy tuottavuutta ja iloa niin yksilölle kuin organisaatiolle. (Rytikangas, 129-130.)

 

Mitä jos en tunne vahvuuksiani, kuinka selvitän missä olen hyvä?

Se mitä haluaa tehdä ei ole luonnollisestikaan aina vahvuutemme, mutta myöskään tekemisen halu ei kerro vahvuuksistamme. ”Oikea” tapa löytää oma vahvuusalue on etsiä sellainen asia mikä on sinulle helppoa. Tässä kuitenkin kolme helppoa vinkkiä, jotka auttavat sinua etsimään vahvuuksiasi.

  1. Peter Drucker antaa neuvoksi kirjoittaa muistiin tärkeää päätöstä tai asiaa tehdessä mitä odotat sen johdosta tapahtuvan. Katso myöhemmin muistiinpanojasi ja vertaa mitä todella tapahtui. Opit tiedostamaan missä olet hyvä ja tunnistamaan tekojesi seuraukset, opit ehkä jopa löytämään vahvuutesi.
  2. Kuka muu on parempi sanomaan sinulle missä olet hyvä kuin muut ihmiset. Palautteen kysyminen on tärkeää, voit myös kysyä suoraan äidiltä, kaverilta, esimieheltä ja vaikkapa kollegalta mitkä he näkevät sinun vahvuuksinasi. Tämä voi avata silmiä yllättävän paljon, olemme nimittäin usein hyvin sokeita asioille, joissa olemme synnystämme hyvä.

3.Tärkeintä kaikista on kuitenkin muistaa tarkkailla itseäsi, käyttäytymistäsi ja tunteitasi. Jos koet innostuvasti jostain asiasta, se voi olla merkki vahvuudestasi! Kirjaa ylös asioita joista huomaat nauttivasi, jotka huomaat kokevasi helpoiksi, jotka inspiroivat sivua, aiheuttavat sinussa turhautuneisuutta tai tylsistymistä. Näiden avulla pääset yllättävän syvälle itseesi, ja siihen miten koet asiat.

 

Motivaatio

Ihmiset motivoituvat erilaisista asioista, ja tämä olisi tärkeää ottaa huomioon tiimin toiminnassa. Psykologi Albert Maslow´n tarvehierarkia antaa tähän hyvän selityksen. Tarvehierarkia tarkoittaa sitä, että aina alemman tason tarpeet pitää olla tyydytetty ennen kuin seuraavan tason tarpeen tyydyttäminen motivoi ihmistä. Eri ihmiset ovat luonnollisesti tarvehierarkiassa eri tasoilla, ja erilaiset muutokset elämäntilanteissa, kuten henkilökohtaiset kriisit, voivat aiheuttaa suuriakin muutoksia tarvehierarkian tasoilla. Ensin fysiologisten tarpeiden täytyy olla tyydytetty, eli unen, ravinnon, levon, terveyden, yms., sillä eihän esimerkiksi väsyneenä jaksa kiinnostua kuin nukkumisesta. Seuraavalla tasolla on turvallisuuden tarpeet, eli esimerkiksi jatkuvuus toimeentulossa ja asumisessa. Seuraavalla tasolla on yhteenkuuluvuuden tarpeet, johon liittyy perhe, ystävät ja työyhteisö. Nämä tarpeet eivät täyty, jos henkilöä syrjitään jossain porukassa, ja hän kokee olevansa yksin. Seuraavaksi on arvostuksen taso, johon liittyy esimerkiksi hyväksynnän ja palautteen saanti ja arvostuksen kokeminen tehdystä työstä. Ylin taso pitää sisällään itsensä toteuttamisen ja kehittämisen, sillä ihmisillä on suuri tarve kasvaa ja kehittyä ihmisenä, sekä hyödyntää omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. (Rytikangas, 44-46.)

On olemassa myös hauska persoonallisuusluokittelusysteemi, Enneagrammi, jonka mukaan me motivoidumme erilaisista asioista omasta persoonallisuudestamme johtuen. Tämä systeemi jakaa ihmiset yhdeksään erilaiseen tyyppiin. Ykköset eli ”tarkat laadunvalvojat” motivoituvat asioiden tekemisestä oikein, sekä asioiden kehittämisestä. Kakkoset eli ”avuliaat huoltajat” motivoituvat muiden auttamisesta. Kolmoset eli ”tehokkaat suorittajat” motivoituvat henkilökohtaisista tavoitteista ja niiden saavuttamisesta. Neloset eli ”luovat individualistit” motivoituvat itsensä toteuttamisesta aidolla ja luovalla tavalla. Vitoset eli ”tutkivat asiantuntijat” motivoituvat siitä, että saavat paneutua asioihin rauhassa ja syvällisesti. Kutosia eli ”uskollisia kyseenalaistajia” motivoi se, että he voivat olla luottamuksen arvoisia. Seiskat eli ”innostuvat suunnittelijat” motivoivat asioiden suunnittelusta ja siitä, että heillä on useita mukavia vaihtoehtoja. Kasit eli ”vahvat vaikuttajat” motivoituvat johtoroolissa olemisesta ja vastuun saamisesta. Ysit eli ”sopeutuvat rauhanrakentajat” motivoituvat rauhallisesta ilmapiiristä ja sopuisasta yhteistyöstä. (Rytikangas, 46.)

Erilaiset ihmiset siis motivoituvat niin erilaisista asioista, että yhdellä motivointikeinolla tuskin saa puhtia suuren tiimin jokaiseen yksilöön. On myös hyvä muistaa, että vaikka arvuutella voikin, niin on lähes mahdotonta tietää kuinka motivoida erilaisia yksilöitä, jos ei kysy sitä heiltä itseltään. Tämä olisikin mielenkiintoista selvittää Hurman jokaisen tiimiläisen kohdalta, ja hyödyntää tietoa tulevaisuudessa.

 

Miten voi itse vaikuttaa motivaatioon ja pitää sitä yllä?

Aito ja eteenpäin vievä motivaatio lähtee yleensä aina sisältäpäin. Omaan motivaation puutteeseen pystyy vaikuttamaan, kun sen oppii tiedostamaan. Motivaation puutteet pystytään jakamaan neljään alueeseen.

  1. Suunnan puute, jos et tiedä mihin olet menossa, miksi olet tekemässä sitä mitä teet, tai et ymmärrä mitä edes teet, on täysin ymmärrettävää, että motivaatio on jossain syvällä kateissa. Useat meistä eivät innostu ulkoa päin tulevista tavoitteista joihin emme ole päässeet vaikuttamaan. Kun pääsemme itse osallistumaan tavoitteiden luomiseen ja linkittämään sen työhömme alamme olla lähempänä motivaation löytämistä.
  2. Tunteen puute, vaikka koet tavoitteesi olevan oikea mutta et koe olevasi motivoitunut voi se johtua tunteen puutteesta. Meidän ajatuksemme, tekemisemme ja tunteemme ovat linkitettyinä toisiinsa, motivaatiota voi ohjata ajattelun ja tekemisen kautta. Koeta muuttaa ikävä tunne positiiviseksi ja koeta väkisin löytää tavoitteestasi hyviä asioita ja ilon aiheita. Piirrä tai kirjoita vaikkapa vihkoosi, mikä tunne sinut valtaa kun pääset maaliin tavoitteesi kanssa ja millaisia seurauksia siitä tulee, visualisointi voi nimittäin auttaa hakiessa oikeanlaista moodia! Joe koet, että jäät liian usein kiinni tunteeseen etkä pääse tekemiseen saakka on suositeltavaa rikkoa rutiineja. Kokeile ensin tehdä äläkä odota ja jää kuuntelemaan tunnetta. Yleensä oikeanlainen tekeminen tuo positiivisen tunteen ja flown mukanaan!
  3. Voimavarojen puute, jos koet olevasi ikuisessa oravanpyörässä, etkä saa työstäsi minkäänlaista tunnetta voi kyse olla voimavarojesi vähyydestä. On hyvä pysähtyä kuuntelemaan itseään. Oletko väsynyt, ovatko tehtäväsi sinulle liian helppoja tai vaikeita, eikö arkeesi mahdu enää muuta kuin työ ja ikuista samaa kaavaa toistava arki? Pysähdy ja mieti hetki. Elämän ollessa liian täyttä, ahdasta ja rajoitettua emme ehdi palautua päivistä, tunneista tai minuuteistakaan. Kun voimavaramme alkavat hiipua lähemmäs alarimaa hiipuu meidän motivaatiomme taatusti sen mukana. Tämä on täysin inhimillistä. Silloin meidän tulee pysähtyä, ottaa hetki aikaa itselle, ajatuksillemme ja omalle voinnillemme. On olennaista muistaa, että voimme uupua myös työstä josta nautimme, liika on aina liikaa. Nykymaailmassa meidän on välttämätöntä opetella päästämään irti liiasta ja muistaa myös levon ja pysähtymisen merkitys, kun koemme sille tarvetta. Pidä huolta, että nukut riittävästi, syöt hyvin ja pääset purkamaan tunteitasi esimerkiksi liikunnan parissa. Älä karsi koskaan näistä, sillä nämä ovat perusta jolle ura ja muu elämä on järkevää rakentaa. Nämä pitävät meidät voimissamme ja auttavat tasapainoittamaan muun elämän.
  4. Motivaation puute voi olla myös uskon puutetta. Uskon puuttella viitataan tunteeseen, jossa joudut hyppäämään tuntemattomaan tai astumaan saappaisiin jotka tuntuvat sillä hetkellä aivan liian isoilta sinun jalkoihisi. Kun työ tuntuu liian vaikealta alkaa epäilemättä epäilemään omia taitoja ja kykyjään. Luottamuksen horjuessa omaa tekemistä kohtaan horjuu toisilla meistä myös motivaatio. Liian isoissa saappaissa olevaan tunteeseen auttaa usko ja myötätunto itseen. Hyväksy se, että olet poissa mukavuusalueeltasi, etkä osaa vielä täysin hommaasi. Anna itsellesi armoa ja aikaa oppia ja opetella. Kysy kun et tiedä ja ole nöyrä. Parhaiten meitä opettavat ne paikat joissa olemme kaukana epämukavuusalueellamme. Siellä punnitaan ne oikeat taidot, ja se kuinka paljon olemme valmiita itsestämme antamaan ja kuinka rohkeasti uskallamme heittäytyä tuntemattomaan, epäonnistua ja sitä kautta oppia.

 

Tiimi täynnä avainpelaajia

Yksittäisen tiimiläisen merkitys unohtuu todella helposti, jos merkityksellisyyden tunne omasta roolista on kateissa. Huipputiimissä kaikki puhaltavat yhteen hiileen, yhteistä tavoitetta kohti, yhtä päämäärätietoisesti. Merkittävän hyvää lopputulosta ei saada sillä, että muutama puskee täysillä yhteistä tavoitetta kohti, kun joku keskittyy vain omiin tavoitteisiinsa ja toinen ei edes tiedä mitä tekisi. Jotta tiimi saa huipputuloksia ja pääsee tavoitteisiinsa, on jokaisen omalta osaltaan, omassa roolissaan, oltava avainpelaaja. Miten onnistuisi joukkuekaan, josta puuttuu maalivahti, hyökkääjä tai puolustajat? Yksikään tehtävä ei ole merkityksetön, tehtävien merkitys täytyy vain tiedostaa. (Rytikangas, 39.)

”Yksilön merkityksellisyyden tunne lisää hänen yleistä hyvinvointiaan, mikä osaltaan taas edistää yrityksen tavoitteita ja sitouttaa henkilöstöä positiivisella tavalla organisaatioon.” (Rytikangas, 39.)

 

 

Lähde: Rytikangas, I. 2011. Kehity ja jaksa tiimissä. Helsinki: Helsingin kamari Oy

https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-se-on-tutkittu-multitaskaus-tyhjentaa-aivojen-energiavarastot/757b89c6-d594-3555-a3d8-8f5b11d89cd8

https://academyofbrain.com/blog/keskittymiskyvyn-abc-miksi-keskittymiseni-katosi/

https://duunitori.fi/tyoelama/parempi-keskittymiskyky

https://blogi.manpower.fi/merkityksellisyyden-johtaminen

https://opiskelija.mma.fi/blogi/nelja-keinoa-joilla-selvitat-omat-vahvuutesi

https://valmennustrio.fi/hyvinvointia-luomassa/mista-motivaation-puute-johtuu-ja-miten-sita-voi-korjata/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close