Tampere
02 Dec, Wednesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Kuinka johtaa meitä milleniaaleja?



Kirjoittanut: Atte Westerberg - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Leaders eat last
Simon Sinek
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Milleniaaleiksi mielletään kaikki noin vuonna 1984 ja sen jälkeen syntyneet. Proakatemialla tiimiyritykset ovat meidän milleniaalien hallinnoimia, joka nostaa esiin omalaatuisia ongelmia, joita vanhemmissa yrityksissä ei välttämättä ole yhtä vahvasti esillä. Milleniaaleja pidetään vaikeasti johdettavina ja meidät tunnetaankin narsistisuudesta, keskittymisvaikeuksista, kapinoimisesta sekä laiskuudesta. Milleniaalit hämmentävät yritysten johtajia ja he joutuvat tänä päivänä suoraan kysymään, mitä nämä nuoremmat sukupolvet haluavat. Tärkeimpiä asioita työssä milleniaaleille on työn merkitys ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Johtajat eivät usein tiedä, että milleniaalien johtamisessa tulisi huomioida heidän neljä luonteenomaista haastettaan; kasvatus, teknologia, kärsimättömyys ja ympäristö. (Sinek 2016) Mikään näistä ei ole silti milleniaalien syytä.

 

 

Milleniaalien neljä luonteenomaista haastetta.

 

  1. Kasvatus

 

Moni nuori kokee “huonon” kasvatuksen. Tällä ei välttämättä viitata ongelmaperheisiin, joissa on alkoholismia tai vaikka väkivaltaa, vaan esimerkiksi koteihin, joissa lapsia kasvattaa ylisuojelevat vanhemmat. Tunnetko vanhempia, jotka kertovat lapsillensa jatkuvasti, kuinka erityisiä he ovat ja kuinka he voivat saada kaiken elämässään, jos tarpeeksi sitä haluavat? Tunnistatko kuvauksesta omat vanhempasi? Nykypäivänä on jopa mahdollista, että joku saa parempia numeroita koulussa, vaikka ei ansaitsisi niitä. Vanhemmat voivat nimittäin muuten valittaa opettajille lapsen huonoista numeroista. Oletko koskaan saanut koulussa tai harrastuksessa osallistumispalkintoa viimeiseksi sijoittumisesta? Osallistumispalkinnot laskevat ansaittujen palkintojen arvoa ja aiheuttavat vain saajallensa tunnetusti häpeää. Haluaisitko sinä laittaa palkinnon viimeiseksi tulemisesta takanreunalle kaikkien ihailtavaksi? Mitä näille lapsille sitten tapahtuu, kun heidät heitetään oikeaan maailmaan? He huomaavatkin, etteivät ole sen erikoisempia, heidän äitinsä eivät saa heille ylennyksiä, palkintoja ei jaeta viimeiseksi tulemisesta, eivätkä he saa mitään vain sen takia, että haluavat sitä. (Sinek 2016) Milleniaalien siihen asti tuntema turvallinen maailma romahtaa täysin ja tästä syystä koko sukupolvi varttuu alhaisemmalla itsevarmuudella kuin aikaisemmat.

 

 

  1. Teknologia

 

Katsomme maailmaa sosiaalisessa mediassa eri filttereiden lävitse ja olemme oppineet näyttämään muille vain elämämme hienoimmat hetket. Filttereiden takana moni “täydellinen” nuori kuitenkin kärsii jopa masennuksesta. On tarve kuulostaa kovalta, sekä kertoa kuinka kaikki omassa tulevaisuudessa on suunniteltua ja selvää. Totuus on kuitenkin se, että “kovuutta” löytyy lopulta hyvin vähän ja suurimmalla osalla ei ole hajuakaan tulevaisuudestaan, vaikka näin antavatkin ymmärtää.

 

Sosiaalisen median ja älypuhelimen käyttö vapauttaa dopamiinia. Dopamiini on keskushermoston välittäjäaineena toimiva hormoni, joka aiheuttaa mielihyvänkokemuksia ja säätelee tunteita. Dopamiinia vapautuu aivoista kehoomme myös silloin, kun tupakoimme, juomme alkoholia tai harrastamme uhkapelaamista. Toisin sanoen dopamiini on todella koukuttavaa. Sosiaalisen median tai älypuhelimien käytölle ei ole asetettu korkeaa ikärajoitusta, toisin kuin tupakalle, alkoholille ja uhkapelaamiselle on. Tällä hetkellä nuorilla on siis murrosiän stressin helpottamiseen saatavilla vahvaa ja koukuttavaa dopamiinia. Stressitasojen noustessa he eivät käänny muita ihmisiä kohtaan, vaan purkavat tunnettaan esimerkiksi juuri sosiaalisen median maailmassa, mikä tarjoaa vain väliaikaista helpotusta. Ongelmana on se, että murrosikäiset nuoret eivät opi kunnollisia kommunikointitaitoja, eivätkä käsittele stressiä toisten ihmisten kanssa. Nuoren “huonot” kommunikointitaidot ja someriippuvuusa vaikeuttavat syvien ystävyyssuhteiden muodostumista. Lopputuloksena murrosiästä voi olla lukuisia pinnallisia kaverisuhteita, jotka eivät välttämättä edes jatku aikuisikään. Tutkimukset todistavat, että ihmiset, jotka viettävät keskimääräistä enemmän aikaa somessa, ovat keskimääräistä masentuneempia. (Sinek 2016) Tärkeänä kaikessa on tasapaino.

 

Sinulla saattaa olla ongelma tai addiktio, jos olet syömässä illallista kavereidesi kanssa ja huomaat tekstailevasi jonkun kanssa, joka ei ole edes paikalla. Tai katsotko aamulla puhelintasi ennen kuin sanot hyvää huomenta vieressäsi nukkuvalle paremmalle puoliskollesi? Hoitamattomat addiktiot tunnetusti tuhoavat ajansaatossa ihmissuhteesi, tekevät elämästäsi vaikeampaa sekä vievät aikaa ja rahaa.

 

Kertauksena: milleniaalit ovat sukupolvea, jolla on puuttuvammat stressin käsittelytaidot ja alhaisempi itsevarmuus, kuin aikaisemmilla.

 

 

  1. Kärsimättömyys.

 

Milleniaalit ovat kasvaneet maailmassa, jossa melkein kaikki on välittömästi saatavilla. Ennen jouduit odottamaan lempi TV-ohjelmasi seuraavaa jaksoa jopa viikon. Nyt meillä on suoratoistopalvelut, joissa päätät mitä katsot ja koska katsot. Enää ei tarvitse edes käydä fyysisesti kaupoilla, kun on olemassa verkkokaupat nopeilla toimitusajoilla. Voit saada melkein kaiken, mitä haluat saman tien. Näihin ei kuitenkaan lukeudu uralla eteneminen tai vahvat ihmissuhteet. Ne ovat edelleen hitaita, pitkiä, sekavia sekä epämukavia prosesseja. (Sinek 2016)

 

Menestys on kuin vuorenhuippu, mutta milleniaalit eivät usein näe matkaa, joka sinne täytyy kiivetä. Milleniaalien pitää opetella kärsivällisyyttä merkityksellisten asioiden, kuten rakkauden, työtyytyväisyyden, ilon, itsevarmuuden ja taitojen kehittymisen kanssa. Kaikki nämä asiat vievät paljon aikaa. Tulet tippumaan vuorelta, jos et opi kysymään apua tai hankkimaan tarvittavia taitoja “kiipeämiseen”. Vuorelta tippuu enemmän nuoria, kuin koskaan aikaisemmin ja siitä todisteena on nuorten keskuudessa yhä yleistyvämmät itsemurhat ja huumeiden yliannostuksesta johtuvat kuolemat. Yhä useampi lapsi kamppailee pärjätäkseen koulussa ja yhä useampi nuori joutuu keskeyttämään koulun masennuksen takia. (Sinek 2016)

 

 

  1. ympäristö

 

Yritykset ovat kiinnostuneempia numeroista ja lyhyen ajan voitoista, kuin työskentelevän milleniaalin pitkästä elämästä. Milleniaalit työskentelevät yritysympäristöissä, jotka eivät auta heitä rakentamaan itseluottamusta ja yhteistyötaitoja tai saa kokemaan tunnustusta ja arvostusta työstään. Milleniaalit eivät koe pystyvänsä vaikuttamaan yrityksen asioihin tai tunne, että heidän työllänsä olisi merkitystä. Asiaa ei paranna se, että milleniaalit syyttävät itseänsä haasteista sopeutua yritysmaailmaan.

 

 

Nykypäivän johtaja = kasvattaja.

 

Ongelmana ovat yritykset, työympäristöt ja huonot johtajat. Vastuu milleniaalien kasvatuksesta kaatuu yrityksille. Yritysten johdon pitää korjata milleniaalien sukupolven luonteenomaiset haasteet ja tehdä se, mitä heidän vanhempansa tai yhteiskunta eivät tehneet. Nykypäivän hyvät johtajat nostavat milleniaalien itsevarmuutta ja opettavat sosiaalisia taitoja, jotka heiltä puuttuvat. (Sinek 2014)

 

 

Lähteet

 

Sinek, S. 2016. Simon Sinek on Millennials in the Workplace. YouTube-video. Julkaistu 29.10.2016. Viitattu 7.12.2019.

 

 

Sinek, S. 2014. Leaders Eat Last: Why Some Teams Pull Together and Others Don’t. USA: Portfolio.

Kommentit
  • Tiinu Pärssinen

    Hyvää tekstiä, jota oli todella helppoa lukea! Tunnistin haasteet, vaikken aiemmin ole tajunnut ajatella niitä näin laajalle ikäryhmälle. Olisi mielenkiintoista pohtia vielä, miten nämä milleniaalien luonteenomaiset haasteet näkyvät Apajassa ja miten voimme toisiamme kasvattaa.

    14.1.2020
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close