Tampere
18 Oct, Monday
2° C

Proakatemian esseepankki

Kriittinen ajattelu



Kirjoittanut: Annika Äijälä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Mitä jos sanoisin sinulle juuri nyt, että tuoreimman tutkimuksen mukaan leppäkertut kuolevat vuoden päästä sukupuuttoon?

Toivottavasti kyseenalaistaisit lähteeni ja kyselisit lisää.

Kriittinen ajattelu on taito, jota tarvitsemme jokapäiväisessä elämässämme. Kriittinen ajattelu saattaa terminä särähtää korvaasi negatiivisesti, vaikka oikea merkitys onkin enemmän kehittävä, kuin negatiivinen tapa katsoa maailmaa.

Kriittinen ajattelu on myös yksi nousevista työelämän trendeistä. WEForumin vuonna 2018 koostama raportti tulevaisuuden työelämätaidoista sisälsi kriittisen ajattelun jo toisella sijalla.

Kriittisen ajattelun keinoin pystymme taklaamaan vanhat tavat, joilla olemme tottuneet tulkitsemaan maailmaa. Mielipiteemme usein syntyvät omien kokemustemme sekä ympäröivien ihmisten mielipiteiden summana. Jos näkisimme vaikutteet, joita mielipiteemme ovat ottaneet, kyseenalaistaisimmeko enemmän ajatuksiamme? Jos tulkitsemme informaatiota ainaisten ”kyllä”-lasien lävitse, meitä on helppo ohjata johonkin tiettyyn suuntaan. Kun ajattelemme kriittisesti, osaamme tulkita realistisemmin ympäristön välittämän tiedon ja rakentaa omaa arvomaailmaamme.

Kriittinen eli reflektiivinen ajattelu auttaa yksilöä arvioimaan ja ymmärtämään omaa käytöstään, sekä sen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Muita kriittisen ajattelun keskeisiä elementtejä ovat vaihtoehtoisten ajattelutapojen tunnistaminen, valtasuhteiden tulkinta sekä kontekstuaalisuuden merkityksen korostaminen.” (Kriittinen ajattelu, Blogs.helsinki.fi)

 

 

Miten luot päätöksiä?

Teemme joka päivä useita päätöksiä, jotka määrittävät tulevaisuutemme suunnan. Oli kyse sitten isoista tai pienistä päätöksistä, oleellista on pohtia omaa päätöksentekotapaansa. Tiimitoiminnassa voidaan miettiä diversiteetin vaikutusta päätöksentekoon; onko ryhmä liian homogeeninen ja päätöksenteko kärsii siitä? Voiko erilaisuudella luoda parempia päätöksiä?

Kriittisen ajattelun menetelmää kannattaa hyödyntää päätöksenteossa. Kun asiat nähdään objektiivisesti, niiden mittasuhteet ja vaikuttavat tekijät näkee uudessa aspektissa. Perustelu on myös yksi tunnusomainen piirre kriittisen ajattelun menetelmälle; kun asia perustellaan ymmärrettävästi, siihen on helpompi tarttua ja tarkastella.

”Täydellinen kritiikittömyys johtaa herkkäuskoisuuteen”, kirjoittaa Lauri Järvilehto sivullaan Ajattelun ammattilainen.

Jos olemme herkkäuskoisia ja haluamme uskoa jokaisen asian niin kuin se esitetään, päätöksenteoltamme horjuu pohja. Kun mietin, miten itse teen päätöksiä, pohjaan sen hyvin usein juurikin kokemuspohjaani ja arviooni asian tulevaisuudesta. Mietin paljon syy-seuraussuhteita ja koitan ymmärtää eri tekijöitä, jotka vaikuttavat päätökseeni. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin. On myös mielenkiintoista miettiä, miltä pohjalta tiimi tekee päätöksiä. Tartutaanko niihin heti innostuneina, vai pysähdytäänkö niitä pohtimaan sen tarkemmin? On hienoa, että asioista innostutaan, ja niistä pitääkin innostua. Kriittinen ajattelija voidaan usein kokea tiimissä ilonpilaajana, vaikka oikeasti on todella arvokasta, kun joku osaa nähdä asian toisenkin puolen, ja nostaa sen esiin. Kaikkea ei tarvitse niin sanotusti ”niellä purematta”.

Miten kriittisen ajattelun taitoa voi kehittää?

Yksinkertainen sääntö on se, että kysele. Kun kyselet ja pyrit selvittämään asioiden todellista laitaa, näet myös vahvemmin kokonaiskuvan. Analysointi ja erilaisten skenaarioiden hahmotteleminen kehittävät myös kriittisen ajattelun taitoa, kuin myös arvioiden ja yhteenvetojen tekeminen. Oppimalla uusia asioita ja tutustumalla erilaisiin lainalaisuuksiin rakennat myös pohjaa omalle ajattelutaidollesi. Kun nojaat mielipiteitäsi tutkimuksiin ja relevanttiin tietoon, sinulla on jo aika hyvä kriittisen ajattelun taito.

Taitoa voi kehittää myös erilaisilla työkaluilla. Löysin hyviä työkaluja Mindtoolsin sivustolta ajattelun kehittämiseen. Jos haluat oppia, miten olla hyppäämättä suinpäin päätöksiin, vieraile ihmeessä osoitteessa https://www.mindtools.com/pages/article/newTMC_91.htm. Tämä kyseinen työkalu auttaa sinua ymmärtämään omaa ajatteluprosessiasi.

Prosessien tehostaminen

Kun mieli on valpas ja uskallamme kyseenalaistaa ”itsestään selvät” asiat, löydämme todennäköisesti uusia, tehokkaampia toimintatapoja. En sano, että kaikki pitää kyseenalaistaa ja pistää uusiksi. Tarkoitan, että jos havaitsemme että teemme asioita vain tekemisen takia emmekä ikinä ole pysähtyneet miettimään että miksi oikeastaan toimimme tällä tavalla, nyt voisi olla aika pysähtyä. Nostan tähän esimerkiksi Final Camp-kontaktoinnin. Olemme kevään mittaan toistaneet samaa prosessia, saamatta vastauksia viesteihimme. Selkeästi jossain oli ongelma, mutta meillä kesti yllättävän pitkään todeta tilanne, ja reagoida siihen. Kun ongelmakohta on määritetty ja analysoitu, uudet toimintamallit alkavat korvata vanhoja.

Yhtä lailla kriittistä ajattelua kannattaa soveltaa itsereflektioon. Toiminko juuri sillä tavalla, mikä vie minua kohti tavoitteitani? Kun tarkastelee omaa toimintaansa kriittisesti, siinä saattaa nähdä kehityskohtia. Tai uusia ylpeydenaiheita, kun ymmärtääkin että on selvinnyt monesta asiasta kunnialla ja osaa viedä opit käytäntöön.

Nostan tähän vielä yhden käytännön esimerkin. Kun suunnittelemme uutta liiketoimintaa, silloin toimintaympäristön ja tekijöiden kartoittaminen on merkityksellistä. Kun ymmärrämme toimintakenttää, meidän on huomattavasti helpompaa huomata riskit ja mahdollisuudet. On olemassa monia hyviä työkaluja kriittisen ajattelun näkökulmasta liiketoiminnan kehittämiseen. Kuuluisimmat näistä ovat varmasti vanhat kunnon SWOT- ja PESTE-analyysit. Näissä hahmotetaan juurikin analysoinnin ja tulkinnan kautta vaikuttavia tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon.

Pohdittavaa

Osaatko olla kriittinen omien ajatusmallien suhteen? Tiedostatko, miten tietyt käyttäytymismallit aktivoituvat tilanteessa, joka muistuttaa vaikka vain pienellä osalla aikaisempaa kokemusta, ja reagointi on aikaisemman tilanteen mukaista?

Miten tuoda enemmän kriittistä ajattelua jokapäiväiseen toimintaan, ja sitä kautta tehostaa toimintamalleja?

Näitä kysymyksiä kannattaa miettiä. Mitä kriittinen ajattelu tarkoittaa sinulle, ja miten se näkyy toiminnassasi?

https://blogs.helsinki.fi/ymparistokasvatus/ymparistokasvatuksen-teorioita/keke-kasvatuksen-ajattelutavat/kriittinen-ajattelu/

Kriittisen ajattelun menetelmä. Helsingin yliopisto, opetuksellinen verkkokeskustelu,2007.

Luettu 15.4.2020.

https://blogs.helsinki.fi/ymparistokasvatus/ymparistokasvatuksen-teorioita/keke-kasvatuksen-ajattelutavat/kriittinen-ajattelu/

Kriittinen ajattelu. Blogs.Helsinki.fi

Luettu 15.4.2020.

https://ajattelunammattilainen.fi/2010/04/09/mihin-kriittista-ajattelua-tarvitaan/

Lauri Järvilehto, 4.9.2020. Mihin kriittistä ajattelua tarvitaan.

Luettu 15.4.2020.

https://www.kookmanagement.fi/tiimityo-ja-organisaation-kehittaminen/

Kook Management. Tiimityö ja organisaatiokehittäminen sekä tulevaisuuden työelämän tarpeet.

Luettu 15.4.2020.

https://www.mindtools.com/pages/article/newTED_95.htm

Mindtools.fi.

Luettu 15.4.2020.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close