Tampere
19 Jan, Tuesday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Kriisit kuuluvat elämään



Kirjoittanut: Esa Ekholm - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Arto Pietikäinen
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Joustava mieli
Elämä tarjoaa meille paljon hyvää, mutta eteemme tulee myös aikoja jolloin se koettelee meitä. Näitä ikäviä koettelemuksia eli kriisejä tulee jokaiselle vastaan, ja onkin pitkälti itsestä kiinni miten ne meihin vaikuttavat. Kun kohtaamme vaikeita paikkoja, on meillä jokaisella automaattisesti jokin keino helpottaa oloa. Kriisin hallintakeinoista ei hirveästi puhuta ja siksi itselleen voi aiheuttaa jopa haittaa teolla, jonka ajattelee auttavan pahaan oloon. Kriisien käsittelytaito on tärkeää, sillä huonosti käsitelty kriisi voi johtaa jopa masennukseen. Kriisiä voidaankin ajatella kuoppana, joka syvenee mitä enemmän yrität rimpuilla ylös kuopasta. Kriisin aiheuttamat haavat pitää korjata ja haitalliset hallintakeinot tunnistaa. Kriisin tasoja on erilaisia ja ne voidaan jakaa ennustettaviin, ennustamattomiin sekä akuutteihin kriiseihin.

Kehityskriisi tarkoittaa normaaleja ennustettavia tapahtumia elämässä kuten murrosikä, tai esimerkiksi viimeisen lapsen muutto kotoa. Nämä kriisit eivät tapahdu yhdessä yössä.
Elämänkriisi – esimerkiksi avioero tai läheisen menetys. Tällaisessa tilanteessa joutuu usein tekemään vaikeita päätöksiä liittyen omaan elämään. Tällaiset suuret päätökset ovat yksilölle haastavia, koska vaikutukset ovat kauaskantoisia.
Traumaattinen kriisi taas on äkillinen, psyykkinen, erittäin voimakkaasta tapahtumasta käytettävä nimike kuten kuolema tai vakava sairaus.

Kriisissä ihmisen mieli haluaa usein piilottaa kivun. Se on luonnollista, jos on oppinut pelkäämään tunteitaan tai jos kohtelee itseään ankarasti. Tapoja piilottaa kipua mieleltä on kolme erilaista;

saatat piilottaa tunteita eli välttelet niitä ja pidät isesi kiireisenä. Tätä kutsutaan pullottamiseksi. Saatat myös vatvoa asiaa eli mietit asiaa loputtomiin pääsemättä ratkaisuihin. Vatvomiseen kuuluu usein yritys järkeistää tapahtumaa sekä ajatus siitä, että on heikko, kun ei kestä vastoinkäymistä.
Kolmas tapa piilottaa kipu onkin yllättäen yltiöpositiivisuus. Vaikka kokisi menetyksen, voi ryhtyä saman tien etsimään siitä jotakin myönteistä, ja yrittää tukahduttaa vaikeat ajatukset. Normaalissa tilanteessa positiivisuus on hyvä, mutta kriisissä pitkässä juoksussa se saattaa olla vahingollinen.

Kriisit ovat vain yksi osa aikuisuuden haasteita. Näiden lisäksi elämässä on pitkäaikaisia kuormitustekijöitä. Kuormitustekijöillä on suora yhteys masennukseen. Näitä suoria tekijöitä ovat esimeriksi
– Pysyttely pitkään epätyydyttävässä parisuhteessa.
– Tylsä epätyydyttävä vapaa-aika.
– Terveysongelmat
– Raskaat taakat, kuten sairaasta huolehtiminen.
– Epätyytyväisyys omaan kehonkuvaan.
– Menneisyyden katuminen.
– Vanhemmista vieraantuminen.
– Lapsuuden trauma.

Elämään siis kuuluu haasteita. Se miten kohtaat ne, voi vaikuttaa kriittisesti loppuelämäsi laatuun. Jos ryhtyy välttelemään ja kontrolloimaan näihin liittyviä luonnollisia tunteita, kipu saattaa muuttua pitkäkestoiseksi kärsimykseksi, joka pahimmillaan taas voi johtaa masennukseen. Vaikeuksien kanssa jokaisen on opittava elämään; niitä tulee vastaan jokaiselle, mutta niiden kanssa ei tarvitse olla yksin. Kun opit tunnistamaan elämäsi kriisejä ja niiden hallintakeinoja, muuttuu elämäsikin pikkuhiljaa helpommaksi.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close