Päätimme tiimimme kanssa järjestää näin vuoden loppua kohden vielä yhden yhteisen lypsylehmä projektin. Keskustelimme lounasravintola Frenkkelillä mikä olisi helposti nopealla aikataululla järjestettävä projekti. Innostuimme ideasta toteuttaa joulukranssi pop-upin. Ideana pop-upissa oli se, että kokoonnuttaisiin vielä ennen lomaa tekemään yhdessä jotain kivaa koko porukan voimin, josta voisi vielä tienata rahaa. Ville Parkkila veti meille pajan aiheesta viisi toimintahäiriötä tiimissä missä keskityttiin Saawan toimintahäiriöihin. Villeltä tuli myös hyvä pointti viimeistä lukuvuotta ajatellen. Hän sanoi, että monesti muistellaan niitä asioita koulun jälkeen mitä on tiimin kanssa viimeisenä vuonna yhdessä tehty. Eli halutaanko me muistaa Proakatemia paikkana, jossa jokainen kävi tekemässä yksilöinä keikkatyötä kehnolla palkalla vai halutaanko me kerätä muistoja, joihin liittyy koko tiimi ja hyvä yhteishenki tavalla tai toisella. Nämä sanat korvan takana päätimme lähteä rakentamaan kranssi pop-uppia koko porukan voimin. Pääasialliseen projektiryhmään kuului Julius, Rosa, Pyry ja Atso, joiden lisäksi muut tiimiläiset auttoivat rakentamaan homman toimivaksi. Julius ja Pyry toimivat päävetäjinä, vaikka ymmärrystä kranssien tekemisestä ei kummallakaan ollut. Rosa taisi olla Saawan ainoa, jolla oli jonkin verran kokemusta kranssien askartelusta sekä myymisestä.

Tuotanto

Saimme hakea havunoksia Kangasalta Jennan tutun tontilta. Tavoitteena oli valmistaa noin 70 kranssia, joista oli kolmea eri kokoa, koristeilla sekä ilman. Tiistai aamuna Julius ja Pyry lähtivät ostohousut jalassa shoppailemaan tarvittavia työkaluja sekä koristeita. Oletus oli se, että kaikkia kransseja ei koristella, joten emme sijoittaneet liiaksi koristeisiin. Keskipäivällä Jenna haki Pyryn ja Juliuksen, ja lähdimme ajamaan kohti Pirkanmaan Mekkaa, Kangasalaa. Kenelläkään meistä ei ollut hajuakaan, kuinka paljon edes tarvitsimme havuja, mutta otimme kuitenkin mielestämme riittävästi kestokasseja, joihin keräsimme havut. Keskiviikko aamu koitti ja oli tuotantopäivä. Olimme varanneet Proakatemian stagen askartelua varten ja lähes kaikki tiimiläiset pääsivät talkoisiin mukaan muutamaa lukuun ottamatta. Huomasimme kuitenkin nopeasti, että havut eivät tulisi riittämään koko päiväksi, joten jouduimme Juliuksen ja Pyryn kanssa suuntaamaan nokkamme taas kohti Kangasalaa. Nyt kuitenkin otimme mukaan myös rullan jätesäkkejä. jotta havut eivät enää loppuisi kesken. Palattuamme havunkeruu matkalta kävimme heti perään ostamassa koristeita sekä rautalankaa. Nämäkin loppuivat kesken, sillä lähes jokainen kranssi koristeltiinkin. Missään kohtaa tuotantoa ei kuitenkaan jouduttu keskeyttämään, sillä reagoimme projektinvetäjinä näihin epäkohtiin ajoissa. Kaiken kaikkiaan tiimi nautti yhdessäolosta ja jokainen pääsi toteuttamaan omaa luovaa minäänsä. Teimme noin 60 kranssia ja yhden kranssiukon. Kranssit olivat halkaisijaltaan n. 20 cm. 30 cm. ja 40 cm.

Hinnoittelu

Pyry oli saanut tiedon käsiinsä kukkakauppiaalta, että kranssit kannattaa hinnoitella niiden halkaisijan mukaan ja lisätä aina viisi euroa. Eli meidän tapauksessamme pieni kranssi maksoi 25e, keskikokoinen kranssi maksoi 35e ja iso kranssi 45e. Näin saimme kransseihin hyvän katteen, vaikka lähestulkoon jokainen kranssi koristeltiinkin. Kuluja tuli myös autoilla liikkumisesta sekä talkooeväistä. Nämä otettiin myös huomioon hinnoittelussa. Emme olleet vielä suunnitelleet seuraavan päivän myyntiä ollenkaan, mutta onneksi sekään ei kaatunut vain Juliuksen ja Pyryn harteille, vaan pohdimme yhdessä mahdollisia myyntikeinoja ja kontaktoimme myyntipaikkoja. Tiesimme, että myös myyntipaikat maksaisivat, joten myös nämä huomioitiin kranssien hinnoissa.

Markkinointi

Torstai aamuna saimme varmistuksen, että pääsemme myymään kransseja K-Citymarket Lielahteen sekä K-Citymarket Pirkkalaan. Päätimme laittaa muutaman kympin kohdennettuun Facebook markkinointiin kyseisille alueille. Oona loihti upean mainoksen kransseista canvalla ja Elias puolestaan hoiti markkinoinnin Facebookkiin. Tiimiläiset myös mainostivat pop-uppia omilla somekanavillaan. Markkinoinnin ansiosta myytiinkin muutama kranssi, jotka riittivät kattamaan kyseisen maksetun markkinoinnin. Mikäli markkinoinnin olisi aloittanut esimerkiksi viikkoa aikaisemmin niin uskomme, että myös sitä kautta olisimme saaneet enemmän asiakasvirtaa. Olimme kuitenkin tyytyväisiä, että näinkin nopealla aikataululla muutama ihminen löysi paikalle Facebookin kautta.

Myynti

Jaoimme tiimin puoliksi Lielahteen sekä Pirkkalaan. Kummallakin ständillä oli päivävuoro klo 12–16 sekä iltavuoro klo 16–19. Jälleen kerran lähes koko tiimi osallistui kranssien myyntiin hyvällä energialla ja pilke silmäkulmassa. Jaoimme kranssit puoliksi ja kiikutimme ne Nooran sekä Sauran autoilla myyntipaikoille. Lisäksi kummallakin toimipisteellä oli Proakatemian ständit sekä A-mainos ständi jossa infottiin mitä kyseisellä paikalla tapahtuu. Myynti Pirkkalassa lähti hyvin käyntiin ja myimme ensimmäisen kahden tunnin aikana 7 kranssia. Sen jälkeen myynti alkoi hidastumaan, mutta päivän loppusaldoksi muodostui 11 myytyä kranssia. Lielahdessa ihmiset eivät olleet yhtä kiinnostuneita kransseista ja iltapäivän myynniksi muodostui 4 kranssia. Tähän varmasti vaikutti lokaatio ja myyntipaikka Citymarketin pihalla hieman syrjässä. Inka ja Noora päättivät lähteä vielä päivän päätteeksi myymään kransseja ovelta ovelle ja saivat puolessatoista tunnissa myytyä 4 kranssia. Pohdimme jälkikäteen, että Lielahdesta olisi kannattanut irtautua myös väkeä aikaisemmin ovelta ovelle myyntiin. Tällä aikataululla ja panostuksella kokonaismyynti oli 915e. Kransseja jäi vielä jonkin verran jäljelle ja keksimme niille vielä jotain.

Tiimistä

Olen erittäin ylpeä Saawasta kuinka uskallamme kertatoisensa jälkeen heittäytyä moisiin tempauksiin. Jokaisen panos näkyi pop-upissa ja olemme taas yhtä yhteistä kokemusta rikkaampi tiimi. Tätä kyseistä pop-uppia oli helppo johtaa sillä ei tarvinnut muuta kuin infota mitä tapahtuu, milloin ja missä. Mikäli matkan varrella ilmeni ongelmia, ne ratkottiin yhdessä. Mielestäni vastaavanlaisia projekteja (toki tuottavampia) voisi tehdä enemmänkin, jossa koko tiimi pähkäilee ja rakentaa projektia sen edetessä. Tässä kohtaa viimeistään alkaa huomata mitkä ovat toistemme vahvuusalueet ja kuinka paljon olemme oppineet. Jokaisella oli oma rooli ja jokainen kantoi kortensa kekoon omien resurssien puitteissa.

Mitäs me sitte seuraavaks keksittäis?

Lähteet:

Saawa