Tampere
04 Dec, Saturday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Koulutus mylerryksessä: Tiimiakatemiat ja Amisreformi



Kirjoittanut: Maria Eskola - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Koulutus mylerryksessä: Tiimiakatemiat ja Amisreformi

 

Olen elänyt kaksi vuotta pahimman tiimiakatemiahypetyksen keskellä, Proakatemialla. Tiimiakatemiamalli on ollut minulle henkilökohtaisesti paras ja ehkäpä ainoa järkevä tapa opiskella yrittäjyyden amk-tutkinto. Tiimiakatemiamalli tuo paljon hyötyjä yksilölle, työelämälle ja valtiolle. Olen opiskellut peruskoulujen jälkeen taloushallinnon merkonomiksi kaksoistutkinnolla, avoimessa amk:ssa, kaksi eri ammattitutkintoa ja pienen kasan muita kursseja. Näihin aiempiin opintoihini verraten tiimiakatemiamalli on ehdottomasti parhaiten onnistunut motivoimaan oppimaan kehittymisen ilosta, eikä vain läpäisemään tenttejä ja suorittamaan meriittejä. Oppiminen on näin aitoa ja syvällistä. Entä miten työelämä hyötyy tiimiakatemiamallista? Konkreettisesti hyödyistä kertoo se, kuinka melkein päivittäin Proakatemia saa yhteydenottoja yrityksiltä, jotka etsivät töilleen ja projekteilleen tekijöitä. Valtion hyödyt on myös selvät: tiimiakatemiamalli on kustannustehokas, kun oppimisen pääpaino on ryhmäoppimisessa ja itseohjautuvassa oppimisessa. Uskon monen muun proakatemialaisen tavoin, että tiimiakatemiamallin suosio kasvaa entisestään lähivuosina.

 

Tiimiakatemiamallissa käytetään toisinaan termiä “oppimisjoukkue”, joka kuvaa sitä, kuinka perinteisen luokan sijaan onkin oppimisjoukkue eli tiimi, joka huolehtii ryhmän oppimisesta. Ihanteellisessa tilanteessa tämä ryhmäoppiminen toimii käytännössä esim. niin, että tiimin 13 eri jäsentä jokainen lukevat eri kirjan taloustaidoista ja sitten opettavat toinen toisilleen näiden kirjojen opit. Oppimisessa koko ajan korostuu ryhmäoppiminen. Tiimiakatemiamalli tietysti kehittyy koko ajan paremmaksi ja uskon erityisesti työelämäyhteistyön hyppäävän vielä nextille levelille. Jo nyt työelämäyhteistyö on hienoa. Minun kahden vuoden aikana olen esimerkiksi järjestänyt tiimini kanssa koko Proakatemialle seminaarin, johon saimme puhujaksi filosofi Esa Saarisen, olen järjestänyt tiimilleni vierailun markkinointitoimistoon, jossa meille esiteltiin heidän toimintaa ja case-esimerkkejä, olen pyytänyt akatemian alumnin koulullemme kertomaan tiimilleni omasta työstään talousjohtajana ja lisäksi olen saanut paljon muita oppeja ja apua akatemian alumniverkostolta. Tässä muutamia esimerkkejä siitä kuinka olen itse tuonut työelämästä oppeja akatemialle ja näiden lisäksi on tietysti valtava määrä niitä tilanteita, joissa olen itse oppinut, kun joku muu proakatemialainen on ollut järjestäjänä. Meillä kun ei Proakatemialla ole varsinaisia opettajia, meille on ihan normaalia kysyä jostakin yrityksestä jotakuta kylään koulullemme jakamaan oppejaan omasta ammatistaan. Tämä on ollut molemmin puolin toimivaa työelämäyhteistyötä.

 

Tällaista on oppiminen ja työelämäyhteistyö tiimiakatemiamallissa. Nyt olen oman opinnäytetyöni tiimoilta tutustunut Amisreformiin ja sen ydinajatuksiin. Amisreformiin liittyen lakimuutos astui voimaan 1.1.2018. Laki on nyt ollut voimassa kaksi vuotta ja on jo saatavilla tietoa siitä, kuinka asiat ovat käytönnössä toimineet. Amisreformimissa ja tiimiakatemiamallissa on samaa se, että opettajien perinteinen opetustyö vähenee ja itseohjautuvuuden halutaan lisääntyvän. Amisreformi ei kuitenkaan tiimiakatemiamallin tapaan siirrä oppimista tiimioppimiseksi, vaan erityisesti korostaa itseohjautuvuutta. Tiimioppimisesta ollaan oikeastaan lähdetty jopa kauemmas. Opettaja.fi uutisoi 5.4.2019 reformin kuulumisia otsikolla “Amisreformi on vielä kaukana tavoitteistaan, paljastaa 1500 opettajan jättikysely” (https://www.opettaja.fi/tyossa/amisreformi-on-viela-kaukana-tavoitteistaan-paljastaa-1500-opettajan-jattikysely/). Uutisessa kerrotaan, että “Peräti kaksi kolmannesta oli sitä mieltä, että reformi on heikentänyt opiskelijoiden ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä.”

 

OAJ uutisoi 12.12.2018 sivuillaan (https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2018/teoria-ja-kaytanto-ovat-menneet-sekaisin–ministerio-kuunteli-amiksen-luottamusmiehia/) reformin vaikutuksista otsikolla “”Reformi on hyvä, mutta…” – ministeriö kuunteli amiksen luottamusmiehiä ammatillisen reformin etenemisestä”. Uutisen seuraava osio kertoo erityisen hyvin siitä, kuinka Amisreformi korostaa työpaikalla oppimista ja miten se on käytännössä toiminut.

 

”Ai mikä koulutussopimus?”

Reformissa korostuva työpaikalla oppiminen nousi esiin useammassakin puheenvuorossa. Jos on reformissa parannettavaa oppilaitoksissa, niin tukea tarvitsisivat myös yritykset.

 

– Kun soitan yritykseen ja tiedustelen, voitaisiinko tehdä koulutussopimuksia, vastapuoli ei ymmärrä, mistä puhun. Kun sitten sanon, että soitan ammattikoulusta ja täältä olisi harjoittelija tulossa, puhelimesta kuuluu ”Ahaa!”. Työelämä on jäänyt aika lailla ulkopuolelle tästä, kertoi Jarkko Grönberg Kymenlaaksosta.

 

Grönberg tiedusteli sitäkin, miten yritysten työpaikkaohjaajien taustat ja osaamisen tarkistetaan.

 

– Työpaikkaohjaajathan alkavat olla opiskelijoiden kanssa enemmän kuin me opettajat. Samalla tavalla heistä pitäisi selvittää perusasiat, kuten vaikkapa rikostausta. Itse kohtaan myös tilanteita, joissa työpaikoilla on opetettu asioita väärin, jopa aivan miten sattuu, Grönberg sanoi.

 

Opettaja.fi:n edelä mainitussa uutisessa nousee esiin myös samoja asioita:

 

“Työväen sivistysliitolle opettajakysely oli osa Ammattitaitoa yhdessä -hanketta, jonka päähuomio on nimenomaan opiskelun työelämäyhteistyössä. Hankkeessa TSL selvitti yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa myös sitä, mitä työpaikoilla ajatellaan amisopiskelijoista ja työpaikoilla oppimisen sujuvuudesta. Asiasta kysyttiin yritysten työpaikkaohjaajilta ja luottamusmiehiltä.

 

Myös tuon kyselyn perusteella reformin perusideat tunnetaan yrityksissä huonosti. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö voisi toimia paremminkin.

 

Vastaajista kolmannes sanoi, että työpaikka saa tarvittaessa tukea ammatilliselta oppilaitokselta opiskelijoiden ohjaamisessa. Vain vajaan viidenneksen mielestä ammatillinen opettaja on riittävästi läsnä työpaikalla.

 

– Sellainen yhteenveto on huolestuttava, jossa opetus vähenee samalla, kun opettajat eivät pääse käymään työpaikoilla riittävästi, TSL:n Ilkka Vuorikuru sanoo.

 

Hän on kuitenkin havainnut, että työpaikat ovat heräämässä reformin velvollisuuksiin ja mahdollisuuksiin.

 

– Aletaan ymmärtää, että työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyö on se avain, jolla vastataan moniin pulmiin ja viime kädessä myös osaajapulaan.

 

Fiksuimmat yritykset satsaavat Vuorikurun mukaan työpaikkaohjaajien osaamiseen paremmin, toiset ”karsitulla mallilla”.

 

– Pelkästään hyvästä sydämestä työpaikoilla tehdään lopulta melko vähän. Se ei johdu siitä, että siellä olisi pahoja ihmisiä, vaan työpaikkojen rutiineista, joissa kaikelle ei vain ole tilaa ja aikaa. Jos työpaikoilla oppimiseen saataisiin luotua luontaisia ja oppimista tukevia palikoita, varmasti näkisimme hyviä tuloksia.”

 

Tiimiakatemiamalliin ei kuulu erillisiä työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaksoja, eikä näin myöskään työpaikkaohjaajia. Amisreformi sen sijaan onkin näyttämässä suuntaa, jossa työpaikkaohjaajat ovat uudet opettajat. Tiimiakatemiamalli ja amisreformi näyttävätkin olevan kaksi täysin erilaista uutta oppimisen suuntaa. Toinen korostaa ryhmäoppimista ja toinen työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Molemmat suunnat toivovat itseohjautuvia opiskelijoita ja kustannustehokkaita kouluja. Tiimiakatemiamalli on jo historiallaan näyttänyt toimivuutensa ja työelämän tarpeisiin vastaamisen. Amisreformin vaikutukset sen sijaan ovat vielä kysymysmerkki. Kuinka yritykset työpaikkaohjaajineen pystyvät ottamaan entistä suurempaa roolia kouluttajana?

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close