Tampere
29 Jun, Wednesday
22° C

Proakatemian esseepankki

Kosmeettinen äly – mitä se on?



Kirjoittanut: Säde Tiirola - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Kosmeettinen äly – mitä se on?

Älyn ja järjen ero

Äly ja järki usein mielletään samalla merkityksellä, vaikka kyseessä onkin omat, tiiviisti yhteen kytkeytyvät käsitteet. Äly tai älykkyys tarkoittaa aivokapasiteettia, joka mahdollistaa älyllisen toiminnan erilaisissa tilanteissa. Sen avulla ihmisellä on esimerkiksi kyky ratkaista matemaattisia ongelmia ja käyttää loogista päättelykykyä. Järki taas mahdollistaa älyn tuloksellisen soveltamisen. Ihminen voi toimia järkevästi ratkaistessaan asioita, kuitenkin ilman että ymmärtää itse asiaa. ”Terve maalaisjärki” auttaa ihmistä toimimaan järkevästi, vaikka älyllistä tietoa miten toimia ei olisi. Järkevyys ei siis ole siinä hetkessä älyllistä ponnistelua, vaan paljolti ihmisen ajattelun, arvoperustan ja kokemuksen kautta järkeväksi koettu toimintamalli. (Kosmeettinen äly, s. 21–23).

Kosmeettinen äly tarkoittaa kirjaimellisestikin juuri sitä, mitä se on. Kosmeettinen äly viestii, millaisen vaikutelman annat sanoillasi, teoillasi, puheillasi ja eleilläsi. Se luo käsityksen sinusta, ei pelkästään toiminnastasi vaan myös älykkyydestäsi. Ihmisen kosmeettinen äly on vaikutelmaviestintää, jossa oleellista ei ole se mitä asiat ovat, vaan se millaisen kuvan se antaa (Kosmeettinen äly, s. 57).

Kosmeettisen älyn tekijät

Kuva: (Kosmeettinen äly, s. 57).

Yllä oleva kaavio kertoo kosmeettisen älykkyyden kerrosteisesta rakentumisesta. Uloimmalla sektorilla on ensimmäiset asiat, jotka viestivät kosmeettisesta älykkyydestä. Niihin kuuluvat ihmisen sosiaalinen toiminta, verbaalisuus, työtehtävät, asema, käyttäytyminen ja pukeutuminen. Seuraava, eli keskimmäinen sektori viestii opitun ja kokemuspohjaisen älyn kehityksestä, jotka viestivät kotikasvatuksesta, sosiaalisista verkostoista, ammatin valinnasta ja koulutuksesta. Ydinsektori tarkoittaa kokonaisuudessaan älykapasiteetin tekijöistä, joita ovat matemaattinen ja kielellinen älykkyys.

Kosmeettiseen älyyn vaikuttavat tekijät luovat ihmisestä kokonaiskuvan avulla käsityksen, kuinka älykäs ihminen on. Ihminen voi vaikuttaa omaan näytettävään älykkyyteensä huomattavasti ja osa ihmisistä käyttää hyväkseen teeskentelyä kosmeettisen älykkyyden näyttämiseksi joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Onko ihminen sitten oikeasti älykäs, onkin vastaanottajan tai ihmisen itsensä selvitettävänä. Järkevä ihminen ei siis suoraan tarkoita älykästä ihmistä, vaikka ne usein kulkevat rinnakkain ja ne mielletään yhdeksi kokonaisuudeksi.

Jos ihminen haluaa rakentaa kosmeettisen älykkyyden tasoaan, tulisi siis kirjan mukaan keskittyä ensin uloimpaan sektoriin ja tekijöihin, jotka kertovat ulkoisen olemuksen habituksesta. Isoimpina tekijöinä kirjassa nostettiin ensimmäisenä huomattavat asiat, eli pukeutumisen vaikutukset, ulkoisen olemuksen viesti ja käyttäytyminen muiden ihmisten kanssa. Verbaalisuus ihmisten seurassa nostetaan myös, sillä ihmisen kertomusten perusteella tehdään suuria olettamuksia. Sekä harrastusten että persoonallisuuden vaikutukset viestivät myös nopeasti kosmeettisesta älykkyydestä, sillä ihminen, joka tutkii esimerkiksi tähtitiedettä harrastuksenaan, luo usein älykkäämpää kosmeettista kuvaa kuin kuntosalilla urheileva. (Kosmeettinen äly, s.156–162).

Miten älykkyyttä mitataan?

Ihmiset ovat erilaisten ominaisuuksiensa ja älykkyytensä suhteen eri tasoilla. Toiset ovat lahjakkaampia eri asioissa kuin toiset. Älykäs voi siis olla todella monella tavalla tai eri osa-alueilla. Älykkyyttä voidaan kuitenkin mitata erilaisten kokeiden ja testien avulla, joko kokonaisuudessaan tai osa-alueiden avulla. Se, että olisin älykäs matemaattisesti ei suoraan tarkoita, että olisin älykäs verbaalisesti. Uskon, että niin paljon kuin on ihmisiäkin, niin paljon on erilaista älykkyyttäkin. Älykkyyttä voi harjoittaa ja opetella koulutuksen tai muun oppimisen ja kokemusten avulla, ja vaikka aivokapasiteetin määrä meillä kaikilla on suhteessa sama, oppivat ihmiset erilaisia asioita älykkyytensä ja esimerkiksi kiinnostuksen kohteidensa kautta (Kosmeettinen äly, s.43).

Älykkyys muuttuu ajassa ja siksi älykkyyden mittaaminen voi olla vaikeaa. Älykkyyttä mitataan erilaisilla älykkyysosamäärä eli ÄO-testeillä, joista esimerkkinä toimii Mensan testit. Suomessa älykkyyttä mitataan esimerkiksi valtakunnallisilla ylioppilaskirjoituksilla ja peruskoulutuksien kokeilla. (Kosmeettinen äly, s. 42–43, 45).

Jos haluan itse selvittää, olenko minä älykäs, on parhain tapa lähteä suorittamaan älykkyyttä mittaavia testejä. Mensan testi antaa todella kokonaisvaltaisen kuvan älykkyydestä, mutta myös ylioppilaskokeiden avulla voin selvittää erilaisten osa-alueiden kautta ajanhermolla olevan älykkyyden mittaamista. Ylioppilaskokeiden tekeminen itsekseen on maksutonta, tosin verbaalisen älykkyyden mittaamiseen tarvitsin kokeneen tarkastajan apua. Oman kosmeettisen älyn mittaaminen on haastavampaa, sillä koen, että sen eteen tarvitsisi jo tehdä suurempaa tutkimustyötä. Toki kyselyt ihmisiltä kuinka älykkäänä he minua pitävät kertovat kosmeettisen älyn tasostani, vaikka ne voivatkin liittyä vain tiettyihin osa-alueisiin.

 

Lähteet

Rope Timo. Kosmeettinen äly. 2010. Bookwell Oy. WSOYpro Oy.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close