Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Kosketuksen tärkeys



Kirjoittanut: Annaliina Jokinen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kosketus on asia, jota lähes jokainen meistä tarvitsee – vaikkei sitä vielä tiedostaisikaan. Äitini on shindo-ohjaaja ja on työskennellyt mm. vanhusten, jotka asuvat hoitokodeissa, parissa paljon. Shindo tarkoittaa tietynlaista kehon rentoutusmenetelmää, jossa kosketus on olennaisessa osassa. Tunnin alussa kysytään asiakkailta, sopiiko heille, että heitä kosketetaan. Yksikään ei ole vieläkään sanonut ei. Tunnin jälkeen poikkeuksetta aina ovat jotkut asiakkaista tulleet kiittämään suuresti ja kertomaan, että ei ole ikinä tuntenut mitään näin ihanaa. Se minkä vuoksi monille asiakkaista tulee niin hyvä olo, on kosketus. Shindo ilman kosketusta on erilaisia liikkeitä ja venytyksiä, joissa rentoudutaan; eli ei mitenkään ihmeellistä.

 

Kosketuksen puute

On ihana nähdä, miten ihmiset nauttivat kosketuksesta ja ihana saada kiitosta kosketuksesta. Samalla se on kuitenkin todella surullista. Todella suuri osa ihmisistä ei saa elämässään tarpeeksi kosketusta syystä tai toisesta. Kuten alla olevasta kaaviosta näkee, tilastokeskuksen mukaan yksinasuvien määrä on jo pitkään ollut jatkuvassa nousussa kaikissa ikäluokissa.

(Tilastokeskus https://www.stat.fi/til/asas/2020/asas_2020_2021-05-20_tie_001_fi.html)

 

Koronapandemian aiheuttama etätyön lisääntyminen on vähentänyt huomattavasti yksinasuvien mahdollisuutta olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Halailua, lähellä oloa ja jopa kättelemistä on alettu välttelemään. Kaikki pienikin kosketus ihmisten arjesta on viety pois. Nuorilla, jotka muuttavat uudella paikkakunnalle opiskelemaan, ei välttämättä ole arjessa minkäänlaista fyysistä kontaktia, kun ei uudessa kaupungissa tunne ketään. Vanhuksia, jotka asuvat palvelukodeissa, ei ole välttämättä perheenjäsenet päässeet katsomaan. Yksin asuva, toimistotyötä tekevä, ei välttämättä ole poistunut asunnostaan muualle kuin kauppaan, jos edes sinne. Onneksi tilanne on jo hiukan normalisoitunut ja uskalletaan jo halata edes niitä läheisimpiä ihmisiä omassa elämässään. Kuitenkin esimerkiksi kätteleminen tuntuu olevan vieläkin ”paheksuttua” ja voikin olla, että se tulevaisuudessa jää kokonaan pois arjesta.

 

 

Hellän kosketuksen tarve

 

Ihmisellä on havaittu olevan erillinen hermojärjestelmä hellää kosketusta varten. ”CT-reseptorit – tavallisista kosketusaistimusta välittävistä reseptoreista poiketen – reagoivat ainoastaan kevyeen ja hitaaseen paijaamiseen. ” (Dunbar, R. Halauksen tiedettä: Miksi halaaminen tuntuu (useimmiten) niin mukavalta?. 2020) Silittäminen, hipsuttaminen ja kaikenlainen hellä kosketus erittävät valtavasti endorfiinia aivoissamme ja tuntuu siksi usein niin hyvältä. Endorfiini toimiikin todella tehokkaana kivunlievittäjänä, jopa 30 kertaa tehokkaampana kuin morfiini.

 

Kähkösen artikkelin mukaan kosketusta havaitsee kaksi eri aivojärjestelmää. Kun otat tavaran käteen, aivot aistivat aivokuorella. Kun taas joku koskettaa hellästi, aivot havaitsevat kosketuksen aivosarakkeessa, jonne viesti kulkee tuntoviejähermoja pitkin. Eli koko ajan arjessa tapahtuvalla kosketuksella ei voi korvata hellää ja hyvältä tuntuvaa kosketusta. (Kähkönen, E. Kosketus hellii aivoja. Aivoterveys -lehti. 2/2019)

 

On ollut mielenkiintoista huomata, kuinka erilaisia kokemuksia ihmisillä on kosketuksesta. Kuinka luonnostaan se tulee toisilla ja kuinka vaikeaa se on toisille. Hipsutusta, hierontaa, haleja tai kainalossa oloa. Osasta ihmisistä huokuu tunne, että heitä voi koskettaa, kun taas osaa ei niin helposti mene edes halaamaan. Monista ihmisistä huomaa, onko heidän perheessään ollut tapana halailla ja kosketella, vai ei. Monille voi olla alkuun vaikea ottaa vastaan kunnioittavaa kosketusta, mutta kun siihen tottuu, sitä usein haluaa lisää.

 

 

Kosketuksen vaikutukset

 

Essi Kähkönen kirjoittaa artikkelissaan ”Kosketus hellii aivoja”: ”Kosketuksen ansiosta esimerkiksi elimistön hälytystilasta kertovat kortisolihormonin tasot madaltuvat.” Kortisoli on ”stressihormoni” ja niin yksinkertainen asia kuin hali voi madaltaa stressitasoa huomattavasti. Harva ihminen haluaa tulla kosketetuksi vieraan ihmisen toimesta, mutta esimerkiksi läheisen ihmisen hipsuttaminen tai silittäminen tuntuu usein todella hyvältä. ”Tällainen koskettaminen vähentää merkittävällä tavalla jopa kuolemanriskiä.”

 

Kuten Kähkösen kirjoittamassa artikkelissa tuodaan esille, kosketuksen määrä vaikuttaa myös sen terveysvaikutuksiin. Esimerkiksi yhdessä tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että päivän aikana paljon haleja saaneet ihmiset, välttyivät huomattavasti useammin flunssatartunnalta, vaikka heidät sille altistettiin.  (Kähkönen, E. Kosketus hellii aivoja. Aivoterveys -lehti. 2/2019)

 

Kuten yllä mainittiin, kosketus saa aivot erittämään paljon endorfiinia. Endorfiini ei kuitenkaan ole ainoa hyvän olon hormoni, jota kosketuksessa erittyy. Oksitosiini on toinen hormoni, jota erittyy paljon esimerkiksi halauksen aikana. Oksitosiini ”vahvistaa endorfiinien opiaattimaisia vaikutuksia”. (Dunbar, R. Halauksen tiedettä: Miksi halaaminen tuntuu (useimmiten) niin mukavalta?. 2020)

 

Sekä endorfiini, että oksitosiini molemmat lievittävät kipua – sekä fyysistä, että psyykkistä. Muutenkin kuin kivun lievittäjänä, kosketus ja läheisyys ovat inhimillisiä perustarpeita ja ihmiset haluavat luonnostaan kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja sitä läheisyydellä ja kosketuksella yleensä voidaan saada. (Malimaa, A. Halaamisen sietämätön ikävä – Beibi, kyllä me halataan vielä. 2020).

 

Kosketuksen hyödyntäminen

 

Kosketuksesta ja sen tärkeydestä on onneksi jo alettu puhumaan paljon enemmän, mutta sen yleistyminen esimerkiksi suomalaisessa hoitokulttuurissa on vielä melko kaukainen ajatus. Onneksi sekin on kuitenkin jo lisääntymässä.

Ylen artikkelin mukaan neuvoloissa on jo alettu suosittelemaan kosketushoitoa esimerkiksi koliikkivauvoille ja tutkimuksissa sillä on nopeasti huomattu olevan positiivisia vaikutuksia vauvaan. ”Koliikista kärsiviä vauvoja hoidetaan tutkimuksessa erilaisilla kosketukseen perustuvilla hoidoilla. Niitä ovat osteopatia, vyöhyketerapia sekä kokeellinen silittelyyn pohjautuva hoito, jota ei tutkimuksen ulkopuolella ole sinänsä olemassa.” Jo heti ensimmäisen hoitokerran aikana on huomattu koliikkivauvan rentoutuvan ja hoidon jälkeen on nukuttu paljon enemmän. Jopa vatsanväänteet helpottivat kosketushoitojen myötä. (Kataja, M. Tuntikausia itkevä vauva on koko perheen stressi – laaja tutkimus selvittää kosketushoitojen apua koliikkivauvojen olon helpottamiseksi. 2021)

 

 

Kuten aiemminkin mainittiin, kosketuksella on todella paljon myönteisiä terveysvaikutuksia. Sitä ei vain osata vielä hyödyntää laaja-alaisesti

 

”Kosketusaisti eli kyky tuntea kosketusta kehittyy ihmisen aisteista ensimmäisenä. Vaikka muut aistit usein hiipuvat elämän loppumetreillä ja vakavasti sairaana, kyky tuntea kosketusta ja kosketuksen tarve säilyvät.” (Järvinen, V. Hoitaja, opettele läsnäolo ja kunnioittava kosketus – unohda turha tsemppipuhe. 2018)

 

 

LÄHTEET:

Tilastokeskus https://www.stat.fi/til/asas/2020/asas_2020_2021-05-20_tie_001_fi.html

https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/hoitaja-opettele-lasnaolo-ja-kunnioittava-kosketus-unohda-turha-tsemppipuhe

https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/kosketus-hellii-aivoja/#b48bdd17

https://hidastaelamaa.fi/2020/12/halaamisen-sietamaton-ikava-beibi-kylla-me-halataan-viela/#b52467ce

https://yle.fi/uutiset/3-12052632

https://www.evermind.fi/halauksen-tiedetta-miksi-halaaminen-tuntuu-useimmiten-niin-mukavalta/

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close