Tampere
16 Oct, Saturday
3° C

Proakatemian esseepankki

Korvat koristeena



Kirjoittanut: Ida-Maria Valtti - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Et taida kuunnella
Kate Murphy
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Jokainen meistä haluaisi tulla kuulluksi. Haluamme tulla kuulluksi työyhteisössä, parisuhteessa ja lääkärin vastaanotolla, tahdomme että meitä ymmärrettäisiin ja saisimme oikean viestimme päätymään perille asti kuulijan korviin sanomamme kautta. Voisi sanoa, että kuulluksi tuleminen on perustarpeemme. Koska haluamme tulla kuulluksi, puhumme mielellämme itsestämme ja heijastamme kuulemaamme omien kokemuksiemme kautta. Mutta kuka meitä sitten kuuntelee, jos jokainen meistä keskittyy itseensä ja omiin ajatuksiinsa kuuntelemisen sijasta?

Kuunteleminen on taito, jota voi harjoittaa. Se jos mikä on lohdullista, sillä moni meistä varmasti pystyy samaistumaan siihen, ettei aina keskity kuuntelemaan vaan päässä pyörii tulevan viikon lounasvaihtoehdot tai minkä merkkistä suihkusaippuaa kokeilisi seuraavaksi. Hyväkään kuuntelija ei toki ole hyvä kuuntelija aina ja on luonnollista, että ajatukset häiriintyvät erilaisten ärsykkeiden keskellä. Kuuntelemista voi ja kannattaa kuitenkin harjoittaa, jotta siinä voi kehittyä paremmaksi.

Kuunteluntaito on hyödyllinen ihan missä tahansa vuorovaikutustilanteessa. Myyjä, joka on hyvä kuuntelija, saa rahanarvoisia vinkkejä kuunnellessaan asiakkaan antamia vihjeitä lauseiden välistä. Hyvä esimies ja johtaja saa varmasti kiitosta hyvistä kuuntelutaidoista ja pystyy johtamaan yritystään optimaalisemmin ymmärtäessään sen henkilöstöä. Kuunteleminen ei ole siis pelkästään terapeuttien ja hoitoalan ammattilaisten hyve, vaan sitä tarvitaan ihan jokaisen työssä ja arkielämässä.

 

Millainen on hyvä kuuntelija?

 

Millainen sitten on hyvä kuuntelija? Hyvä kuuntelija keskittyy, ymmärtää kuulemaansa ja muistaa, mitä on kuullut. Hän ei yritä johtaa keskustelua ja neuvoa puhujaa vaan keskittyy kuuntelemaan, saattaa kysyä toisen tuntemuksia ja löytää keskustelusta viestin, jonka toinen yrittää sanoa. Hyvän kuuntelijan kehonkieli on rauhallinen, hän ei pälyile ympärilleen eikä vaikuta kiireiseltä, ei hoputa toista vaan on rauhallisesti läsnä hetkessä. Hyvä kuuntelija arvostaa toista. Hyvä kuuntelija on myös utelias ja aidosti kiinnostunut toisen asiasta.

Aito kuunteleminen vaatii päästämistä irti tarpeesta puhua koko ajan sekä tilan antamista toiselle. Moni meistä varmasti pystyy samaistumaan tilanteeseen, jossa kesken keskustelun alkaa miettimään omaa puheenvuoroaan ja oikein odottaa, koska pääsee sanomaan oman asiansa keskusteluun. Näissä tilanteissa kuuntelu ei ole aidoimmillaan ja toisen osapuolen viesti jää kylmäksi, eikä sitä välttämättä edes huomaa keskittyessään omiin ajatuksiinsa.

Myös rivien välistä tulkitseminen ja olettamien tekeminen keskustelussa on yleisimpiä virheitä vuorovaikutustilanteissa. Huterien olettamien varaan nojautuminen voi aiheuttaa hankalia tilanteita keskustelussa. Turvallisempaa on kuunnella ja jos ei ole varma, mitä toinen tarkoittaa, voi aina kysyä.

Teknologian kehittyminen on varmasti osasyy kuuntelun taidon vähentymiseen. Olemme tottuneet nopeaan viestintään erilaisten sovellusten kautta, kärsivällisyytemme ei riitä pitkiin keskusteluihin ja toivomme saavamme kaiken mahdollisimman tiiviissä paketissa, jottei kallista aikaamme tuhlaannu. Kuuntelu on kaikkea muuta kuin tiivistettyä, nopeaa viestintää.

Miksi sitten pitäisi kuunnella? Kaikki informaatio kulkee nopeasti ja teknologia on helpottanut viestimisen sujuvuutta, joten miksi pitäisi enää pysähtyä kuuntelemaan? Kate Murphyn mukaan kuuntelu kytkee meidät kiinni elämään paremmin kuin mikään muu. Kuuntelu auttaa meitä ymmärtämään muita mutta myös itseämme. Ihminen oppii havainnoimaan jo äidin vatsassa 16. viikon ikäisenä kuulon avulla. Kuulo on myös aisti, joka sammuu ihmiseltä viimeisenä ennen kuolemaa. Siksi esimerkiksi kuolevalle läheiselle voi ja kannattaa puhua, vaikka hänen muut elintoimintonsa olisivat heikenneet. Ihminen tunnistaa äänen ja rauhoittuu sen vaikutuksesta.

Kuuleminen ei tokikaan oli sama asia kuin kuunteleminen. Jokainen meistä kuulee, jos ei ole kuuro. Kuuleminen on passiivista toimintaa, kuunteleminen aktiivista. Kuuntelemiseen joudut keskittymään, sillä se vaatii ymmärrystä.

Muistatko koska olet viimeksi tullut kuulluksi? Kuulluksi tulemisesta jää todella vahva positiivinen muistijälki ja se yhdistää ihmisiä. Kuulluksi tuleminen vähentää yksinäisyyden tunnetta ja sen avulla luodaan kestäviä ihmissuhteita.

 

Mihin huono kuunteleminen johtaa?

 

Huonolla kuuntelemisella on pahimmillaan vakaviakin seurauksia. Huonosti kuunteleva lääkäri voi ajautua antamaan potilaalleen väärän diagnoosin ja lääkityksen, jos hän ei osaa kuunnella potilastaan. Huonosti kuunteleminen voi johtaa myös vääriin päätelmiin, jotka johtavat konflikteihin. Esimerkiksi työpaikalla työntekijää huonosti kuunnellut esimies voi aiheuttaa epäluottamusta ja ikävää stigmaa alaisissaan.

Proakatemialla kuunteleminen on oleellinen osa dialogia ja oppimista. Harva kuitenkaan osaa kuunnella. Tuntuu, että helposti keskitytään itse puheenvuoroihin kuin siihen, mitä toinen sanoo. Kuuntelu ja keskittyminen keskustelutilanteeseen luo hyvän pohjan dialogille ja mahdollistaa myös luottamuksen syntymisen tiimissä. Jos tiimissä ei kuunnella, voiko hyvää luottamusta edes syntyä?

Joten ensikerralla kuin kuuntelet, pysähdy kuuntelemaan. Ole läsnä, tutki, havainnoi. Lue elekieltä, aisti tunnelmaa ja älä pidä korvia vain koristeina.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close