Tampere
28 Mar, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Koronan vaikutus suomalaisiin yrityksiin



Kirjoittanut: Tuomas Santala - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Koronan vaikutus Suomalaisiin yrityksiin

 

 

Akateeminen essee – 3 ep. Tuomas Santala ja Aleksi Röyhkiö

Avaus

Puimme tässä esseessä koronaviruksen vaikutuksia suomalaisiin yrityksiin, ja sitä miten erilaiset talousilmiöt ovat vaikuttaneet suomalaisten yritysten toimintaan. Ketkä ja millaiset yritykset ovat olleet voittajia ja ketkä häviäjiä? Käytämme apuna erilaisia lähteitä ja pohdimme myös hieman suomalaisten yritysten tulevaisuuden näkymiä.

 

Johdanto

Vuoden 2020 alussa koko maailman talous joutui nopeaan laskusuhdanteeseen. Kaikkialle maailmaan oli kantautunut tieto uudesta mahdollisesta pandemiasta, jonka aiheutti Kiinasta leviämään lähtenyt covid-19 virus (suomeksi koronavirus). Tieto maiden sulkutiloista ja mahdollisesta ihmiskunnan tulevaisuutta vaarantavasta viruksesta johti paniikkiin markkinoilla ja taloudessa. Markkinat reagoivat uutisiin välittömästi ja maailman eri indeksit ja osakekurssit laskivat nopeasti uutisten jälkeen keskimäärin 45 prosenttia. Helsingin pörssin OMXH25 Helsinki -indeksi laski noin 40 prosenttia reilun kuukauden aikana. (Kauppalehti, 2021)

Useat suomalaiset yritykset ja yritysten omistajat pelästyivät niin sisämaan viennin, kuin ulkomaanviennin todennäköisestä taantumasta ja aloittivat lomautukset ja irtisanomiset. Laskusuhdanteessa suuret yritykset pärjäävät ja pystyvät parantamaan tulostaan ainoastaan uusia markkinaosuuksia hankkimalla. Pk-yritykset sen sijaan eivät tähän pysty, joka johtaa vaikeisiin aikoihin. Valtion oli pakko ryhtyä elvytystoimenpiteisiin auttaakseen pk-yrityksiä ja joitain suurempia yrityksiä pysymään pystyssä.

Yritysten on ollut pakko karsia kustannuksia pitääkseen tuloksensa ja kasvattaakseen sitä. Monet yritykset ovat löytäneet koronaviruksen tuomista muutoksista paljon hyviä kulujen karsimiskeinoja kuten etätyömahdollisuus tai tuotantoketjujen tiivistäminen ja tehostaminen. Koronaviruksesta on siis ollut myös hyötyä. Suurin muutos on ollut se, että työnteko ja kuluttajaostotapahtumat ovat siirtyneet entistä enemmän verkkoon. Tämä on pakottanut ja houkutellut yrityksiä siirtämään omaa myyntiään enemmän verkkoon, joka on keskimäärin vähemmän kuluja aiheuttava toimintaa kuin kivijalkakauppojen normaalin toiminnan ylläpitäminen.

Suurimmat kolauksen saivat ravintola- ja matkailualan yritykset. Rajoitusten kohdistuessa suoraan tämän tyyppisten yritysten liiketoimintaan, kuten alla olevasta kaaviosta näkyy.

(Kuva 1, Eurojatalous, 2021)

 

 

Tilanne nyt?

Nyt suomalaisten yritysten tilanne on yllättävän hyvä. Valtion elvytystukirahoja jaetaan ja maksetaan yrityksille yhä, mutta yritykset ovat pääasiassa selvinneet pandemian aiheuttamasta paineesta. OMXH Helsinki -indeksi on noussut jälleen kaikkien aikojen huippuihin koronapohjien jälkeen. (Kauppalehti, 2021)

Kuluttajilla on tällä hetkellä enemmän rahaa kuin ikinä ennen, joka lisää kuluttajaostoja ja tätä kautta nostaa yritysten tulosta. Kasvava kuluttajaostojen määrä kiihdyttää myös inflaatiota koko maailmassa. Nyt 2021 marraskuussa inflaatioprosentti Euroopassa on noin 4,5 prosenttia. (Findikaattori, 2021)

(Kuva 2, Tilastokeskus 2021)

Kuten Tilastokeskuksen kaaviosta näkyy, kuluttajahintaindeksin nousu on ollut hurjaa koronapohjien jälkeen. Kuluttajahintaindeksi kuvaa kuluttajien ja yritysten käyttämien tuotteiden ja palveluiden hinnan muutosta. Kun kuluttajahintaindeksi nousee – tuotteet ja palvelut ovat kalliimpia – jolloin rahan arvo laskee.

Yritysten osakekurssien nousuun on vaikuttanut eniten rahan määrän lisääntyminen markkinoilla sekä se, että riskittömien korkojen reaalituoton ollessa negatiivinen nousevan inflaation takia, kaikki raha ajautuu negatiivista reaalituottoa tuottavista riskittömistä korkopapereista osakemarkkinoille tavoittelemaan positiivista reaalituottoa, mitä osakemarkkinat ovatkin tarjonneet.

Tämän hetken taloustilannetta on kuvailtu keskuspankkitaloudeksi. Kapitalismin vapaa markkinatalous, jossa heikot yritykset kaatuvat ja vahvat menestyvät, ei ole valtioiden ja keskuspankkien elvytysrahojen takia toiminut. Keskuspankit päättävät talouden suunnasta, joka on enemmän suunnitelmatalouden muoto, kuin markkinatalouden. On kuitenkin hyvä tietää, että ilman keskuspankkien tukipaketteja maailmassa olisi miljoonia työttömiä ja tuhansia konkurssiin menneitä suuria yrityksiä pk-yrityksistä puhumattakaan.

On mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan keskuspankkien talouspolitiikka johtaa ja saadaanko nouseva inflaatio esimerkiksi korkojen avulla kuriin.

 

Voittajat

Suomalaisia korona-ajan voittajayrityksiä ovat olleet ne yritykset, jotka ovat pystyneet toimimaan laskevassa markkinassa ja sopeutumaan siihen, sekä tehostamaan toimintaansa vähentämällä kustannuksia. Vaikka 2020 vuoden ensimmäisellä ja toiselle neljänneksellä tapahtui osakekurssien suuria pudotuksia, eivät osakekurssien lasku vaikuttanut samassa suhteessa kaikkien yritysten tulokseen. Tällaisia menestyneitä yrityksiä ovat olleet lähinnä perinteiset suuret suomalaiset arvoyhtiöt.

Voittajayrityksiä ovat olleet myös lähes kaikki internet-/teknologiasektorin yritykset. Sulkutoimenpiteiden tekemisen jälkeen lähes kaikki siirtyi verkkoon.

 

Häviäjät

Korona-ajan suurimpia häviäjäyrityksiä ovat jo yllä mainitut ravintola- ja matkailualan yritykset. Valtioiden käyttämät sulkutoimenpiteet vaikuttivat suoraan näiden sektoreiden yritysten tulokseen. Sulkutoimenpiteiden takia monet kuluttajat ovat muuttaneet tottumuksia ja arvioidaankin, että tulevaisuudessa matkailukulttuuri ja ravintolakulttuuri tulee muuttumaan koronan takia pysyvästi. ”Myös lentoliikenteeseen ja erityisesti bisnesmatkustamiseen odotetaan pysyviä muutoksia koronaepidemian seurauksena. Ennen pandemiaa bisnesmatkustajat toivat monilla kansainvälisillä reiteillä kolme neljäsosaa lentoyhtiöiden tuloista. Tähän ei ole enää paluuta” (Horelli, 2021)

Häviäjäyrityksiä on ja tulee olemaan monet pk-yritykset, jotka ovat sinnitelleet valtioiden tukirahoilla. Kun nämä tukirahat loppuvat ne pärjäävät, jotka ovat pystyneet nousemaan jälleen omavaraisiksi. Valitettavan moni pk-yritys ei kuitenkaan siihen pysty. Tällä hetkellä koko maailmassa on paljon niin kutsuttuja zombieyrityksiä. Zombieyritys tarkoittaa sellaista yritystä, joka pystyy tukirahojen avulla maksamaan ainoastaan lainojensa korot. Eli sinnittelee puolikuolleena. Kun elvytys- ja tukirahat loppuvat ja yritykset eivät ole saaneet omaa liiketoimintaa kannattavaksi, on edessä välttämätön konkurssi tai suuret leikkaustoimenpiteet. Keskuspankit ja valtiot tuskin antavat kaikista suurimpien zombieyritysten kaatua, koska sillä olisi valtavia vaikutuksia niin maailmanmarkkinoille, kuin työmarkkinoillekin.

 

Tulevaisuuden näkymät

On vielä lähes mahdotonta ennustaa sitä, kuinka pitkään korona vaikuttaa maamme yrityksiin. Pandemia on jatkunut jo tähän päivään mennessä kauemmin, kuin moni osasi odottaakaan. Varmaa on kuitenkin se, että pandemia tulee olemaan ohitse, mutta sen kestosta ei ole tietoa. Tulevaisuuden näkymiin vaikuttaa tietysti uusien virusmuunnosten ilmestyminen, sekä kansan rokottautuminen.  

Pandemia on jo nyt aiheuttanut suuria haittoja, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Muun muassa maamme yritykset kärsivät muiden maiden tavoin suuresta raaka-aine pulasta. Kysyntää asioille on paljon, mutta kärsimme suuresta pulasta välituotteiden, komponenttien ja raaka-aineiden osalta. Esimerkiksi kokonaisia moottorikelkkoja saattaa olla tuhansia seisomassa tyhjän panttina, koska jokin muutaman kymmenen euron komponentti osa ei ole saatavilla tällä hetkellä.  

Pandemialla on myös suurivaikutus aineiden rahtikustannuksiin. Maailma kärsii suuresta konttipulasta, koska niitä ei pystytä valmistamaan lisää. Tämä on aiheuttanut räjähdysmäisen kasvun konttien hinnoissa. Esimerkiksi Suomen Konetalon omistaja kertoi heidän rahtikontin hinnan nousseen noin 2000 eurosta yli 14 000 euroon. Hinnan nousun vuoksi myös tuotteiden hinnat nousevat, josta lopulta kärsivät kuluttajat. Lähitulevaisuudessa loistavasti pärjäävät ne yritykset, jotka ovat panostaneet varastonsa kokoon ennen ongelmien saapumista Suomeen. Nämä yritykset tulevat saamaan suurimman osan asiakkaista itselleen. Tämän lisäksi he saavat myös päättää tuotteidensa hinnan, koska tarjonta markkinoilla ei vastaa kysyntää.  

Asuntojen hintojen nousu on ollut myös yksi suurista ilmiöistä, joka tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Kohta ei ole enää järkevää rakentaa omaa taloa tai mökkiä, koska rakennuskustannukset ovat räjähtäneet suoraan sanottuna. Tämä on johtanut myös olemassa olevien asuntojen hintojen nousuun. Kestää todennäköisesti useita vuosia, että hinnat tippuvat normaalille tasolle.  

 

Yhteenveto  

Voidaan siis varmasti yhteenvetona todeta, että koronavirus pandemia on vaikuttanut suomalaisiin yrityksiin enemmän kielteisesti, kuin positiivisesti. On vain murto-osa yrityksiä, jotka voivat omalta osaltaan iloita pandemian syntyä bisneksensä näkökulmasta. Yritysten kärsimykset vaikuttavat myös suuresti työntekijöihin, joita lomautetaan tai irtisanotaan pandemian vaikutusten vuoksi.  

Pandemia on kuitenkin näyttänyt myös sen positiiviset puolensa. Jotkin yritykset ovat menestyneet vahvasti oman alansa tuotteilla, etenkin jos ne liittyvät terveyteen. Tilanne on lisännyt paljon etätyömahdollisuuksia ja palveluiden siirtymistä verkkoon. Verkkokaupoilla tehdään nykyään yhä enemmän ja enemmän rahaa, joten tämän tyyliset palvelut tulevat nousemaan tulevaisuudessakin.  

Voidaan sanoa, että suomalaiset yritykset ovat kestäneet pandemian iskut yllättävän hyvin ja tilanne on palaamassa kovaa vauhtia ennalleen. Tähän vaikuttaa tietysti ihmisten rokottautuminen ja vahva taloudellinen tilanne edellisien vuosien vuoksi. Vaikka suurin osa yrityksistä on kärsinytkin runsaasti, on tilanne yllättävän hyvä ottaen huomioon tilanteen vakavuuden. Tilanne yrityksissä voi kuitenkin vielä elää tulevaisuudessa, koska kaikkia pandemian vaikutuksia ei edes vielä välttämättä tiedetä. Raaka-aine pula ja rahtikustannusten nousu näkyy kuluttajien loppu laskussa, joka taas vaikuttaa kuluttajien osto määriin.  

Pandemia tulee onneksi väistymään tieltämme ajan kanssa ja sen vaikutukset loppuvat. Tämä aika saa varmasti suomalaiset yritykset kukoistamaan yhä loisteliaammin, kuin koskaan ennen.  

 

 

Lähteet

Kauppalehti. (2021). OMX Helsinki PI – indeksi ja kurssikehitys. https://www.kauppalehti.fi/porssi/indeksit/OMXHPI

Mäki-Fränti, P. (2021). Eurojatalous. Suomen talouden väliennuste – maaliskuu 2021. https://www.eurojatalous.fi/fi/2021/artikkelit/koronakriisi-on-koetellut-yrityksia-epatasaisesti-yritystukien-kohdentaminen-hankalaa/

Findikaattori. (2021). Inflaatio. https://findikaattori.fi/fi/1

Horelli, M. (2021). Finanssiala. Maailma ei ole entisensä pandemian jälkeen – keitä ovat koronan bisnespelin voittajat ja häviäjät. https://www.finanssiala.fi/kolumni/maailma-ei-ole-entisensa-pandemian-jalkeen-keita-ovat-koronan-bisnespelin-voittajat-ja-haviajat/

Hannele Muilu. (2021) https://yle.fi/uutiset/3-12047700 

 

 

22-vuotias yrittäjänalku.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close