Kun aloitimme Proakatemialla, oli meillä palvelumuotoilun kurssi. Käytännössä kurssilla opeteltiin luomaan asiakkaan palvelupolkua. Mistä asiakas kuulee teistä ja miten hän etenee kohti ostopäätöstä? Veikkaan, että koska asia oli kurssin muodossa, ei sitä ikinä tullut oikeasti mietittyä projekteissa. Piti taas itse oivaltaa, että palvelumuotoilu on tärkeää.

Mistä nyt yht’ äkkiä sen oivalsin? Mietittiin kaverini kanssa opinnäytetyön aihetta ja mieleen tuli palvelun konseptointi ja tekijänoikeuksien hankkiminen yrityksellemme. Kaverini isä itseasiassa vinkkasi meille asiasta. Hän sanoi, että monet miljoona ideat on varastettu sen takia, että nuoret kaverit eivät ole ymmärtäneet hankkia oikeuksia tuotteelle taikka palvelulle.

Ajattelinkin tämän esseen pohjalta alkaa alustamaan mahdollisesti tulevaa opinnäytetyötä. Ajattelin ottaa selvää hieman siitä, mitä konseptointi on ja millaista arvoa oikeudet luovat yritykselle.  Käytännössä konsepti kertoo lyhyesti ja selkeästi, mistä tuotteessa on kyse. Oikeudet kertovat, että yritys tai henkilö on luonut esimerkiksi kyseisen konseptin.

Konseptointi on oikeastaan se ensimmäinen vaihe tuotteen tai palvelun aloittamisessa. Mekin aloitimme luomaan Finesportsin konseptia viime keväänä ja saimme luotuakin konseptin meidän toiminnastamme. Jos meillä siis on konsepti, miksi tahdon konseptoida lisää?

Meillä on yleinen konsepti toiminnastamme. Meillä on silti lisää miettimistä meidän erilisissä palveluissamme. Miten esimerkiksi meidän valmennuksemme eroavat muista valmennuksista, mitä kilpailijoillamme on tarjolla? Millainen konseptimme tulee olemaan nuorisotyön parissa? Voimmeko lähestyä näitä asioita niin hyvin eroavalla ja toimivalla tavalla, että voimme saada oikeudet kyseisen tavan toteuttamiseen?

Konseptin luominen tehdään tiedon pohjalta. Eli pitäisi tehdä haastatteluja, kyselyitä tai vaikkapa työpajoja, jotta voisi luoda uskottavan konseptin. Meillähän on itseasiassa tähän erittäin hyvä lähtökohta. Me olemme tehneet näitä asioita jo. Meillä on vain tällä hetkellä yksi kehityskohta toiminnassamme. Pitäisi kerätä ylös kaikki data vaikkapa meidän vapaavuoroista. Tämän datan pohjalta voisi luoda selkeän konseptin, miten tätä vapaavuoroa voisi hyödyntää nuorisotyössä. Mikäli tähän löydetään omanlainen ja meidän brändimme mukainen lähestymistapa, voimme mahdollisesti saada tekijänoikeudet toiminnallemme.

Lähdin selvittelemään PRH:n sivuilta lisää asioita aineettomista oikeuksista. Sieltä löytyi erittäin hyvä PDF, joka oli suunnattu yrittäjille. Kyseisen PDF:n esipuheessa jo kerrottiin syitä, miksi yrityksen tulisi hankkia kyseisiä oikeuksia. Aineettoman omaisuuden oikeuksilla pystytään nostamaan aineettoman omaisuuden arvoa. Niiden oikeuksien aktiivisen hallinnan ja kehittämisen avulla, yritys kykenee nostattamaan omaa arvoaan. Yksinkertaista.

Mitkä kaikki asiat sitten voivat olla aineetonta omaisuutta? Käytännössä kaikki mikä ei ole fyysistä tai konkreettista. Se voi olla tietoa, osaamista tai tietotaitoa. Yksi aineettoman omaisuuden muoto voisi olla vaikkapa yrityksemme logo, nimi ja brändi. Niille voimme hankkia tavaramerkin ja tekijänoikeudet, jolloin kukaan ei voisi kopioida meidän luomia asioita.

Aineettoman omaisuuden oikeuksia ei kuitenkaan saada vain ilmoittamalla omistavansa kyseisen omaisuuden. Ensiksi on tutkittava, omistaako jokin taho jo oikeudet miettimääsi asiaan. Jos ei omista, tulee sinun kyetä näyttämään omistavasi aineettoman omaisuuden dokumentoimalla se esimerkiksi kirjalliseen muotoon.

Onkin tärkeää, että jokainen yritys pohtisi, millaista aineetonta omaisuutta heiltä löytyy. Pitäisi myös osata hyödyntää niille hankittavia oikeuksia. Oikeudet voivatkin olla rahan arvoisia monella tavalla. Esimerkiksi Angry Birds -hahmojen oikeuksilla on tehty miljoonia euroja, kuten myös Hello Kittyllä. Varmaan enemmänkin kuin miljoonia. Aineettoman omaisuuden oikeuksia voidaan vuokrata tai myydä. Ne ovat siis valtavan hyödyllisiä yrityksille.

Voidaan vaikka miettiä, jos loisimme oikeudet jollekin tietylle palvelulle, josta hyötyisivät muutkin Suomalaiset eurheilu yritykset, voisimme tällöin vuokrata oikeuksia meidän konseptimme käyttämiseen.

Tulikin mieleen, miksi Proakatemian palvelumuotoilu kurssilla ei käyty aineettoman omaisuuden oikeuksia läpi tarkemmin? Tai voihan se olla, ettei se ikinä jäänyt mieleeni. Nimittäin tuntuisi oudolta luoda ”täydellinen” konsepti tietystä toiminnasta, muttei tietää mitään oikeuksien hankkimisesta sille. Oikeastaan tuntuu, että vain muutamat henkilöt ovat puhuneet patentoinnista. Muusta aineettomasta omaisuudesta tai tavaramerkeistä ei ole puhuttu. Voihan se olla, että kyseessä on monelle itsestään selvä asia ja olen vain sivuuttanut sen itse aiemmin.

Oikeuksia siis saa esittämällä tarvittavan vahvat todisteet siihen, että omistat aineettoman omaisuuden. Pitää vain omistaa tuote tai palvelu, joka on itsenäinen. Se ei saa olla minkään jäljitelmä. Mieleeni jääkin tämän kaiken selvittelyn jälkeen, mille kaikelle Finesports voisi hankkia oikeuksia. Uskon saavani tähän vastauksia, kun alamme työstämään opinnäytetyötämme.

Mäki, R. Yhteistyötilat.fi

https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/THLAKP/Vaihe+2%3A+Konseptointi

Palvelumuotoilu ja konseptointi, crasman.fi

https://www.crasman.fi/palvelut/suunnittelu/palvelumuotoilu-ja-konseptointi

Huvio, P. Aineettomien oikeuksien opas, PRH

https://www.prh.fi/stc/attachments/tietoaprhsta/newfolder_4/Diges_aineettomien_oikeuksien_opas.pdf